Minkä päiväkodissa häviää, sen kotihoidossa voittaa

Teksti

Viimeaikoina on uutisoitu runsaasti päivähoitoon liittyvistä asioista ja perhelakiuudistuksista. Uudet tutkimukset yrittävät osoittaa, että pienen lapsen paikka olisi päiväkodissa ja tätä tukemaan on koottu ’faktaa’ siitä kuinka lapsen kehittyminen olisi kotona hitaampaa. Olen järkyttynyt ja tyrmistynyt.

Tulokset osoittivat, että kotihoidon tuen nostaminen kuntalisien avulla pidensi äitien kotihoitojaksoja. Lapsiin pitkä kotihoito vaikutti siten, että he saivat keskimäärin huonompia tuloksia neuvolan kognitiivisia taitoja mittaavissa testeissä kuin varhaiskasvatuksessa olevat ikätoverinsa. -Yle

Tämä nimenomainen tutkimus ei ota kantaa kotihoidon paremmuuteen tai huonommuuteen. Eittämättä päättäjät kuitenkin käyttävät näin railakkaasti uutisoituja tutkimuksia aseena, kun keskustellaan perhe-etuuksista ja kotihoidontuen pituudesta. Media lyö vettä myllyyn otsikoilla ”1-2 vuotiaiden ajattelutaidot kehittyvät paremmin päivähoidossa, kuin kotihoidossa”. Mikä muu näiden tutkimusten ja otsikoiden tarkoitus on, kuin perustella kotihoito hieman huonompana vaihtoehtona ja kannustaa äidit vauvakuplasta äkkiä takaisin veroja maksamaan?

Kuka voi määritellä sen, että alle kouluikäisen lapsen tarvitsisi jotenkin erityisesti kehittyä kognitiivisesti nopeammin sylin, rauhan ja vanhempien kustannuksella? Millä tavoin aavistuksen verran parempia kognitiivisia taitoja voidaan pitää parempana, kuin kotihoidon muita etuja? Kuka on määritellyt sen, että jonkinasteisen mahdollisen kehitysasteen eron vuoksi kotihoito olisi jotenkin huonompi vaihtoehto, ja tällä perusteella perhe-etuuksia tulisi leikata koskien yli 1-vuotiaan lapsen kotihoitoa?

Minä kokosin listan siitä, millä tavoin minun 4 vuotiaaksi asti kotona hoidettu tyttäreni voitti kotihoidosta. Mainittakoon, että hän osasi 4 vuotiaana kirjoittaa oman nimensä, ajaa ilman apupyöriä ja leikata saksilla. Ei viitteitä jälkeenjääneisyydestä.

Kotihoidon edut meidän kohdallamme

Tyttäreni on osaa arvostaa leikkikavereita. Hän ei valikoi ystäviään ja leikkii kaikkien kanssa. Uskon, että jos hän olisi 9kk ikäisestä asti tottunut siihen, että ympärillä on 8 tuntia päivässä 20 leikkikaveria joista on varaa valita, asia olisi toisin.

Tyttäreni on taitava leipoja ja ruoanlaittaja. Hän on ollut päivittäin mukana päivän aterioiden valmistuksessa. 2 vuotiaan kanssa tuskin olisi aamuisin ollut aikaa keitellä yhdessä puuroa ennen päiväkotiin lähtöä.

Tyttäreni ei hätkähdä aikataulujen muuttumisesta tai rutiinien rikkoutumisesta. Hän on tottunut siihen, että suunnitelmat voivat muuttua, eikä jokainen päivä ole aikataulutettu jäykän struktuurin mukaan.

Tyttärelleni aamut eivät ole negatiivinen asia. Perheessämme ei ole ollut ikuista kiireen tuntua. Aamulla on saanut nukkua pitkään, köllötellä kainalossa ja löysäillä.

Tyttäreni käyttäytyy hyvin. Hän ei lyö, kiroile eikä puhu rumia. Toki hän on nyt jo päiväkodissa, mutta hölmöydet eivät enää tämän ikäisenä ole saaneet tarttumapintaa.

En toki tarkoita, että päiväkodissa olevilta 1-4 vuotiailta edellämainitut asiat olisivat jääneet kokonaan väliin. Minä kuitenkin tunnen oman lapseni ja perheemme joten uskon, että päiväkotiarjen keskellä tyttäreni ehkä leikkaisi saksilla täydellisen sydämen kurkun kuorimisen sijaan. Onko tutkimuksissa mitattu hedelmien kuorimisen kautta motorisia taitoja? Sitäpaitsi kotonakin voi oppia loistavaksi askartelijaksi, se riippuu täysin vanhemmista. Päiväkodissa ja kotihoidossa huomio voi kiinnittyä erilaisiin asioihin, eikä mikään niistä ole toista huonompi.

Lapsi oppii kotonakin

Sen minkä lapseni on ehkä kognitiivisissa kyvyissä hävinnyt, on hän kotihoidossa voittanut. Meillä on ollut aikaa opetella asioita, mitä päiväkotiarjen keskellä ei olisi. Kuten vaikkapa pyörällä ajo ilman apupyöriä. Päiväkoti ei ole huonompi ratkaisu kuin kotihoito. Se on erilainen ratkaisu. Kotihoidossa olevat lapset voivat oppia täsmälleen samat asiat nopeammin, tai hitaammin. Kotihoidossa lapsi voi saada asioita, joita päiväkodissa ei saisi.

Meillä ollaan nykyään päiväkodissa, eikä sekään ole huono ratkaisu, 4 vuoden kotona olon päätteeksi. Koen kuitenkin, että olemme onnekkaita, saadessamme viettää ensimmäiset vuodet kotona. Vaikka uusien tutkimusten valossa minun lapseni ei mukamas olisi samalla tasolla muiden ikäistensä kanssa. Sen, minkä hän ikätovereilleen on mahdollisesti hävinnyt, on hän muissa asioissa ehkä voittanut. Kotihoitoa ja päiväkotia ei voi suoraan verrata toisiinsa, molemmista voi saada eri asioita tai tismalleen samat asiat.

Lapsen hoidon tulisi olla jokaisen perheen oma ratkaisu, ilman valtion painostusta suuntaan tai toiseen. Miksi kotihoitoa nykyään pyritään lyttäämään ja väheksymään käytäessä keskustelua perhepoliittisista kysymyksistä?

 

 

 

 

Kommentit

15 kommenttia
Jasmin

Totta, senkin vuoksi mielestäni nuo tutkimukset ovat hieman huonoja kun eivät ne yleensä kerro mitään lopputuloksesta juuri tuon tasaantumisen vuoksi

Avatar

Aivan, kuin olisin itse kirjoittanut! Luettuani alkuperäisen artikkelin Yleltä, mielessäni kuohahti. Oltiin juuri oltu 3v neuvolassa esikoisen kanssa, eikä hän suostunut paineen alla tekemään testejä. Hän osaa ajaa ilman apurattaita, omaa laajan sanavaraston ikäisekseen, leikkii toisten kanssa rauhallisesti jne. En ymmärrä, miten kehdataan väittää että tärkeintä olisi tulokset jostain testeistä, jotka riippuvat ensinnäkin lapsen halukkuudesta näyttää taitojaan eivätkä siksi kerro koko totuutta. Ja vaikka kertoisivat, niin sitä minäkin mietin että mikä on pienelle lapselle tärkeintä pitkällä aikavälillä.

Avatar

Ähh. Ymmärrän pointit, tutkimustulosten esittely on myös mielestäni hieman provosoivaa ko. yhteydessä.

Olisi kuitenkin hyvä, jos ihmiset ymmärtäisivät tutkimuskäytäntöjä ja esim. tulosten analysointia. Sillä, miten juuri sinun lapsesi selviytyy tehtävästä x, ei ole mitään väliä tutkimuksen kannalta. Yleensä tutkimustuloksista tehdään ikään kuin yhteenveto, jossa kerrotaan usein keskiarvo. Sinun lapsesi voi olla keskiarvon yläpuolella, mutta on hyvä muistaa, että jotkut lapset ovat keskiarvorajalla ja jotkut sen alla. Ns. kunnon tutkimuksia ei tehdä mutulla, eikä esim. sinun tai minun lapsemme parempi suoriutuminen millään tavalla kumoa tai kyseenalaista tutkimustuloksia.

Tälleen hieman aiheen ohi, mutta silti tärkeä muistaa. Jää aina häiritsemään nämä perustelut, tyylillä ”En ymmärrä tutkimusta, ihan ihme! Kyllä meidän B osasi 2-vuotiaana kotihoidossa sitä ja tätä, tutkimus on siis väärässä”. Ei näin 🙂

Jasmin

Olet oikeassa, en ymmärrä 😀 Siinä on myös yksi syy, miksi media käyttää näitä tutkimustuloksia hieman väärin kun ne kohdistetaan kuitenkin ihmisille, jotka tutkimuksiin ei ole perehtynyt. Pointtini kuitenkin oli, että vaikka tutkimukset osoittaisivat esim minun lapseni kognitiiviset kyvyt heikommaksi, pidän kotihoidon positiivisia vaikutuksia tärkeämpinä eli kotihoidon plussat paikkaavat sen tuomat miinukset.

Avatar

Äidit kapinaan ja kotihoitoon lapset!! XD
Päiväkodin hoitajana ja päiväkodin elämää monissa päiväkodeissa nähneenä kolmella eri paikkakunnalla sanon että itse ainakin omat lapseni hoitaisin kotona vähintään kolmivuotiaiksi. Jokaisen oma päätös mutta kyllä mä sanon että ei se päiväkoti arki mitään juhlaa oo. Jatkuvaa kiirettä ja huisketta, esim. syliä ja haleja ei ehdi tarpeeksi antaa..

Avatar

Minä äitinä en ikipäivänä hoitaisi lapsia kotona 3-vuotiaaksikaan asti, ikävä kyllä kaikille lapsille se ei vaan sovi.
Hyviäkin päiväkoteja on olemassa 😉

Avatar

Jos on normaalit vanhemmat (ei huumeiden käyttäjät tms.), niin eihän päiväsäilytys isossa ryhmässä voi teoriassa eikä käytännössä voittaa kotihoitoa alle 5-vuotiaan kohdalla. Jos ”tutkimus” antaa sellaisen tuloksen, että koti on huonompi, niin se tarkoittaa, että ”tutkimus” ei ole relevantti; johtopäätökset on pielessä; ”tutkimus” on tarkoitushakuinen. Uskon enemmän silmiäni ja omia havaintojani kuin järjen vastaisia väitteitä.

Jasmin

Mielestäni se voi olla niin että tutkimus antaa oikeastikin tulokset siitä, että 1-2v kognitiiviset kyvyt voivat olla paremmat päiväkodissa olevalla, MUTTA kotihoidossa olevalla samanikäisellä jotkut muut asiat ovat sitten edellä. Eli tällainen yksipuolinen tutkimus on täysin turha ja antaaa vääriä signaaleja. Toivottavasti tuommoisia ei käytetä päätöksenteossa.

Avatar

Oman alueeni lehdessä kirjoitettiin, että kotihoidossa olevilla lapsilla on todettu huonompia tuloksia neuvolan 1-2 v lene-tehtävissä. Kyseinen lene (leikki-ikäisen neurologinen tutkimus) on kuitenkin tarkoitettu – ja käytetään, olen itse neuvolan th- 2,5v ylöspäin! Aivan tuulesta temmattua!

Jasmin

:O Miksi ihmeessä semmoista on sitten käytetty noin pienille! Älytöntä

Avatar

Hyvin sanottu, kiitos! Itsekin kirjottelin aiheesta, tää kun on tosi tärkeä aihe kyllä. Ärsyttää kyllä nuo asiasta väärin uutisoinnit!

Avatar

Kummallinen kirjoitus, rivien välistä luettuna nyt 3-vuotias lapseni joka aloitti 10kk ikäisenä päiväkodissa hoidon on jotenkin ”vähempi arvoinen” ja vähemmän rakastettu.
Alle 3-vuotiaana lapseni laittoi joka päivä päivällistä, leikkasi saksilla, hihkui riemusta kun pääsi toisten lasten kanssa leikkimään päiväkotiin. Hän ajaa potkupyörällä taitavasti, sekä on tunnetasolla kuulemma ikätasoaan huomattavasti edistyneempi.
Hän ei kiroile, pyytää kauniisti, käyttäytyy hyvin, halaa ystäviä sekä hoitajia päiväkodissa ja nauraa joka päivä.
Ei tämä ole niin mustavalkoista kuin munakoiso ja minän kirjoittaja jälleen väittää.
Jokainen lapsi on yksilö, en minäkään mollaa kotona lapsiaan kasvattajia joten ehkä sinunkin on syytä katsoa syvälle omaan mieleesi ja olla pahoittamatta mieltäsi jostain höpö höpö kirjoituksista mediassa.

Jasmin

Arvasin että tämä kommentti tulee. Yritin juuri sen vuoksi painottaa blogissa, että päiväkoti ei tee lapsesta huonompaa vaan päiväkoti ja kotihoito ovat erilaisia hoitoratkaisuja joista kumpikin kehittää hieman eri kykyjä, silti olematta toinen toistaan huonompia. Tuo tutkimus ei ole höpöhöpötutkimus, ikävä kyllä.

Avatar

Olen lastentarhanopettaja ja minusta on aika paljon puhuvaa, että suuri osa päiväkotien työntekijöistä pyrkii hoitamaan omia lapsiaan kotona 2-3-vuotiaaksi, jos rahatilanne sallii. Tämän olen havainnut mediasta, alan someryhmistä ja ystävien puheista. Myös oma tavoitteeni on, että en veisi alle 3-vuotiasta päiväkotiin. Älkääkä käsittäkö väärin; päiväkodeissa tehdään paljon hyvää työtä, jotta lapset saisivat tarpeellisen tuen niin tunne-elämänsä kuin muuhunkin kehitykseen. Siellä ollaan todella lapsia varten. Vanhempien kanssa vietettyä aikaa ei kuitenkaan mikään korvaa. Blogin kirjoituksessa olikin tärkeä pointti, että vastakkainasettelu on turhaa!

Avatar

Halusin vielä lisätä kommenttiini, että jos kotona hoidettu lapsi sitten kehittyisikin jollain osa-alueella hitaammin kuin päiväkodissa ollut, ero kyllä yleensä ehtii tasoittua myöhemmin. Sitä paitsi kotikasvatusta ja päiväkoteja on niin monenlaisia, että vertailu ja keskiarvot menevät väistämättä vähän metsään. Eskarissa ja koulussa on sitten omat kuvionsa. Ja kotona hyvän pohjan saanut pärjää varmasti.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä