Yleinen 8.7.2018
TEKSTI Jasmin

Tämän vuoksi en kaipaa poikalasta

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Varoitus: Tekstissä on paljon steretypioita sukupuolista, eikä siinä ole otettu huomioon poikalasten yksilöllisiä eroja, saati kiinnostuksen kohteita. Kirjoitus on raskaasti yleistetty ja kirjoittajan henkilökohtainen mielipide.

Kirjoitin taannoin Poikien äidit -blogin Jonnan kanssa täydellisistä perheistä. Postauksen luettuaan ystäväni kysyi pilke silmäkulmassaan ”etkö muka yhtään kaipaisi sitä poikaa?”. Tuo pilke muuttui silmiini irvistykseksi. Miksi ihmeessä minä kaipaisin poikaa? Kaipaavatko ihmiset ylipäätään jotakin tiettyä sukupuolta, toivoessaan lasta? Kyllä minä toiveen ymmärrän, mutta että kaipuun? On hankala kaivata jotakin, mitä ei ole. Tyttärestänikään ei puutu mitään, mitä jäisin kaipaamaan.

Ei. Minä en osaa kaivata poikaa. Minusta on pakahduttavan ihanaa olla tyttären äiti. Tiedättekö miksi?

Tämän vuoksi on ihanaa olla tyttölapsen äiti

Tyttölapsen kanssa on luontevaa lakata ristiin kynsiä ja valita meikkihyllyltä huulipunia. Onneksi tyttärelläni on luontainen viehtymys värikkääseen kosmetiikkaan.

Sama pätee vaatteisiin. Voimme pukeutua yhdenmukaisesti hameisiin. Jos minulla olisi poikalapsi, joutuisin itse laittamaan housut tai herättämään hämmennystä poikalapsen päälle puetulla mekolla, jos haluaisin yhdenmukaisen lookin.

Kotonamme ei kuulu ”mä tapan sut tai sä kuolit”. Meillä ei leikitä stereotypisesti poikia viehättäviä sotaleikkejä eikä ammuskella.

Minun ei tarvitse kuunnella isovanhempien kummasteluja rusettikampauksista ja tuplanutturoista. Tytön päässä kukaan ei kyseenalaista glitteripinnejä.

Kampaamokulut ovat halvemmat. Tytön hiukset eivät näytä niin yli kasvaneilta tai mallinsa menettäneiltä muutamassa kuukaudessa. Tosin tätä kompensoi takkusuihkeeseen ja hoitoaineeseen uppoavat rahat, mutta kertakulun pienuus hämää ainakin puolisoa.

Vessamme pysyy siistimpänä, koska seisovilleen pissaamista ei tarvitse harjoitella.

Tyttöjen leikit ovat luullakseni tilastollisesti turvallisempia. Prinsessaleikeissä harvemmin tarvitsee pelätä lapsien hengen puolesta.

On myös fakta, että onnelliset ihmiset katsovat maailmaa vaaleanpunaiset lasit silmillä. Se ei toimi jos lasit on turkoosit

Tytärten kanssa voi myöhemmin iän karttuessa katsoa frendit tai sinkkuelämää maratonin popcornien ja suklaan kanssa. Poika todennäköisesti katsoisi jalkapalloa.

Kuten Faijahommia bloggaajakin totesi aikanaan postauksessaan, jos jälkikasvu olisi toista sukupuolta, lista näyttäisi toisenlaiselta. Näimpä on oleellista lopettaa perhekoon, sukupuolten ja täydellisen perheen kyseenalaistaminen. Uskon, että meihin kaikkiin pätee toteamus ”minusta on ihanaa olla juuri oman lapseni äiti”.  Sukupuolesta riippumatta.

 

 

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (10)

Kyllä, tämä oli stereotypinen teksti koska tyttäreni on hyvin stereotypinen 😀 Mielestäni koko kysymys siitä, että kaipaako jotakin sukupuolta, on stereotypinen koska eihän se sukupuoli tee siitä lapsesta jotakin enempää.

1 vastaus

On kyllä äärimmäisen stereotypinen kirjoitus. 😁😁
Meillä on yksi poika ja kaksi tyttöä. Toinen tytöistä on hyvin prinsessamainen, toinen taas ritari. Poika on hyvin poikamainen, mutta tykkää tehdä kaikkea kivaa äitin kanssa.
Samanlaisten vaatteiden pukemiseen ei ole kellään tarvetta, ei edes tytöillä jotka ovat kaksoset.
Tyttöjen leikit ovat turvallisempia? Pojalle ei ole juuri mitään sattunut, tyttöjen kanssa on oltu useamman kerran sairaalassa.

1 vastaus

Mutta kun ensin sanoo ”ei millään pahalla, mutta” voi lausua mielipiteitään ihan rauhassa.
Kato ”vitsi vitsi”, mutta kyllä tytöt vaan on jotain…

1 vastaus

No ei. Se ei ollut tämän tarkoitus. Luitko koko postauksen?

1 vastaus

Kyllä, tämä oli stereotypinen teksti koska tyttäreni on hyvin stereotypinen 😀 Mielestäni koko kysymys siitä, että kaipaako jotakin sukupuolta, on stereotypinen koska eihän se sukupuoli tee siitä lapsesta jotakin enempää.

1 vastaus

Minusta oli hyvä kirjoitus. Pojat ja tytöt on erilaisia ja erilaiset leikit, niin se vain on ja piste. Vaikka kuinka nykyään vanhemmat haluaisivat pojan pukeutuvan prinsessamekkoon ja leikkivän barbeilla.

1 vastaus

Pojat ja tytöt on erilaisia, mutta toisaalta kyllä poikakin voi haluta pukeutua mekkoon ja silloin se pitää sallia. Mutta sitten taasnykyään tuntuu siltä, että tyttö ei saisi olla stereotypinen tyttö tai poika stereotypinen poika.

1 vastaus

Ymmärrän, että kirjoituksen on tarkoitus olla hauska ja stereotyyppinen, mutta mutta kyllä me poikani kanssa lakkaamme yhdessä varpaankynsiämme, samistelemme paidoilla ja kengillä. Vauhtia toki riittää, mutten tiedä, olisiko tyttö yhtään rauhallisempi.

1 vastaus

Hauskaa, että itse voisin kirjoittaa noin stereotyyppisesti tytöistä, ja juuri siksi olen iloinen että minulla on poika! En ymmärrä mitään kynsilakkojen ja prinsessojen päälle, mutta olen tietysti valmis tutustumaan jos poikani osoittaa niitä kohti suurta kiinnostusta 😀

1 vastaus

😀 Mä luulen että kirjoittaisin täsmälleen yhtä stereotypisesti jos minulla olisi poikalapsi, toiselta näkökannalta vain 😀 Iloitsisin siitä, ettei kukaan hypelöi huulipuniani eikä sotke kynsilakkojani jne. Tämän postauksen pointti oli kertoa siitä, etten osaa kaivata mitään lisää, koska rakastan nykytilannetta enkä ole harmissani siitä, ettei minulla ole poikaa vaan tyttäremme kanssa voi nauttia em asioita.

1 vastaus

😀 loistavaa. Meillä tytär on lakannut isän varpaankynnet joten ei meilläkään sukupuolistereotypiat edellä mennä. Tavallaan koko kysymys ”kaipaatko poikaa” jonka sain osakseni on stereotypinen. Olisin ymmärtänyt kysymyksen ”kaipaatko toista lasta” tms mutta että poikaa, koska minulla on tyttö. se tuntui hassulta.

1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Munakoisoni ja minä
Olen vuonna -87 syntynyt äiti. Aloitin Koisoni kasvatuksen lokakuussa 2012. Blogi piirtää sanallista kuvaa perhe-elämästä ja äitiydestä. Rehellisellä rakkaudella. Paikoin ekologisella ja välillä materialistisella otteella. Viha-rakkaussuhteella nykaikaan ja leikkipuistoihin. Yhteydenotot: jasmin.kauko@gmail.com

Arkisto

Instagram

  • #prinsessa on prinsessa lehtikasassakin. #syksy #sinisetsilmät, ne on peritty isältä  #blueeyes #dna #5v #5years #apulandia otti vastaan syysmarkkinoilla pienet ihmiset ihanasti, kiitos @apulandia_virallinen

munakoisonijamina

Artikkelit

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: