Astma hiipi aikuiselle salakavalasti

Teksti

Se alkoi painona rinnassa. Ensin luulin, että olen vain ahdistunut. Lisäsin hieman liikuntaa ja etsin arkeeni kivoja asioita lisää. Painon tunne ei hävinnyt. Se paheni. Keuhkojani koski oudosti. Aloin aamuisin heräämään siihen, että haukoin henkeäni. Eräänä iltana minusta tuntui siltä, kuin joku istuisi rintani päällä. Hakeuduin päivystykseen.

Keuhkoveritulpan oireet

Oireet viittasivat keuhkoveritulppaan mutta massiivisten tutkimusten jälkeen mitään ei löytynyt. Meille oli talvella muuttanut kani. Pelkäsin tulleeni allergiseksi. Kani muutti mummolaan ja oireeni helpottivat. Painon tunne rinnassa palasi silti, nyt myös kodin ulkopuolella. Juoksuni ei kulkenut ja suorituskykyni oli laskenut. Juoksin ensimmäisen puolimaratonin henkeä haukkojen ja huomattavasti huonommalla ajalla, mihin minun olisi treenien perusteella pitänyt pystyä. En jaksanut pitää kehoani hyvässä asennossa ja juoksin koko matkan hapoilla. Jalkaani tuli rasitusvamma.

Kävelykepeillä kulkeminen oli hidasta ja hengenahdistus pahentui kaupoissa ja liikkuessa. Menin yleislääkärin luokse, josta sain lähetteen spirometriaan ja mukaani peff-mittarin.

Astma ja peff-mittaus

2 viikon kuluttua minulla todettiin astma. Peff-mittari osoitti 8 poikkeamaan. 3 riittää diagnoosiin. Ilmeisesti kani oli toiminut laukaisevana tekijänä. Sain 6kk kortisoni kuurin hengitettynä ja avaavat lääkkeet taskuuni jatkuvaksi matkakumppaniksi.

Nykyään mummolassa kani ahtauttaa hengitystiet. Saman tekee kaupoissa hajusteet, ahtaat tilat kuten junat, joissa ihmiset avaavat takkejaan. Myös hiljaa hiipinyt kirpeä pakkanen saa minut yskimään ja hengityksen tuntumaan raskaalta.

Se ei tunnu siltä, miltä olin luullut astman tuntuvan. Minusta ei tunnu siltä, että tukehdun. Se tuntuu siltä, kuin rintakehääni painettaisi tasaisesti kahdella kädellä, kun imuroin sängyn alta. Tai siltä, etten jaksa hengittää syvään kun oleilen pitkään autossa, jossa jollain on hajuvettä. Minusta tuntuu raskaalta ja pahalta. Jos en pääse tilasta pois, alan hengästymään. Avaava lääke auttaa.

Astma ei kysynyt lupaa

Astma tuli yllätyksenä. Se hiipi arvaamatta. En olisi osannut epäillä. Salakavala mutta nopeasti lisääntyvä ahdistus ei mielessäni yhdistynyt muuhun kuin syöpään tai mielenterveyteen. Yhtäkkiä minulla vain oli huono olla eikä se mennyt pois. Ehkä se oli pitkin kevättä, mutta en huomioinut pieniä oireita. Pitkiä flunssia jotka pesiytyi aina keuhkoihin tai hiljalleen huononevaa suorituskykyä.

Olen atoopikko joten sinänsä tämä olisi pitänyt osata ennakoida. Astma on jatkumoa atopialle. Nyt minulla on kuitenkin parempi olo. Kun välttelen eläimiä, tuoksuja ja pölyjä, se pysyy kurissa. Hengitän kortisonia päivittäin ja otan tarvittaessa avaavat lääkkeet. Onhan tämä epämukavuustekijä, mutta sen kanssa voi elää. Juoksu kulkee jälleen, mutta inhalaattori kulkee lenkillä mukana, eikä maksimisykkeillä juosta pakkasella. Kaikki on hyvin.

Kannattaa huomioida arjessa oudot oireet ja etsiä niille syyt. Ahdistus joka ei mene ohi, ei ole normaalia. Atoopikon kannattaa olla varuillaan ja vältellä astmalle altistavia tekijöitä. Esim tupakointia. Itsekin poltin vuosia. Vähän, mutta poltin kuitenkin. Turha sitä on kuitenkaan spekuloida, nyt on näin.

Kommentit

3 kommenttia

Tuo nyt on valitettava totuus. Jos astma iskee, niin paras tapa sitä helpottaa, on tupakanpolton lopettaminen jos sellaista harrastaa 😉

Suosittelen ihan ensin jättämään sen röökinpolton.

T. Ex röökaaja ja ex asmaatikko

Jasmin

Hei naapuri! En tunne naapurustoa juurikaan yhtä poikkeusta lukuunottamatta etkä se varmaankaan ole sinä,joten hauska jutella näin netin kautta melkein anonyymisti 😀 poikkea joskus vaikka kahvittelemaan. ❤️

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä