Miesten syömisen ongelmat aiheuttavat häpeää

Teksti

”Rahaa menee tonni kuussa ruokaan. Ei pysty lopettamaan. Kun syöminen alkaa, se ei lopu ennenkuin ruoka loppuu. Sitten kun lopetan, lopetan kunnolla. Silloin lasken mikrot, makrot, kalorit ja hiilarit. Elän kurinalaisesti. Juoksen ja käyn salilla. Laihtuminen nostaa itsetuntoa. Lihominen hävettää. Kaikki ahdistaa

”En uskalla syödä juuri mitään koska pelkään lihovani, tunnen itseni liian lihavaksi”

”Syön, kunnes on huono olo. Sitten oksennan tahallaan. Pelkään lihomista”

”Syön tarkasti ja käyn kuntosalilla. 8 kertaa viikossa. Jos yksi kerta jää väliin, ahdistaa. Korvaan sen seuraavana päivänä tuplakäynnillä. Aamuisin ahdistaa pukea päälle. Kädet näyttävät löysiltä rimpuloilta. Maha on liian iso. Kaikki muuttuu paremmaksi, kun näytän hyvältä.”

”Haluan käydä salilla ja näyttää lihaksikkaalta ja suurelta. Näytän aina liian pieneltä. Käyn 7* viikossa salilla. Treenaan tosissani! Anaboliset hormonit ovat mielessä koko ajan, ottaisinko ekan kuurin?”

”Syömiseen liittyvät asiat pyörivät paljon mielessäni”

”Haluan laihtua mutta se on haastavaa. Nälkä on niin suuri. Välillä ahmintakohtaus katkaisee rajun dietin ja silloin ahdistaa”

”Käytin huumeita ja lääkkeitä, jotten tuntisi nälkää. Tein mitä vain, että laihtuisin. Päihteet poistivat pahaa oloa. Toipuminen alkoi kun aloitin päihteettömän elämän”

Ruoasta voi tulla ongelma myös miehelle

Huono olo oman kehon ja ravinnon suhteen on yleistä sukupuolesta riippumatta. Joitakin ongelmia esiintyy toisella sukupuolella enemmän kuin toisella. Syömishäiriöt lienevät kaikille tuttu termi mutta niiden laajakirjoisuus ja esiintyvyys on edelleen huonosti tunnettua. Suuri osa kärsii yksin. Miesten kohdalla syömishäiriöt ja ongelmallinen syöminen sekä oman kehon problematikka on ollut jatkuvassa kasvussa.

Syömishäiröiden syntyyn vaikuttavat perintötekijät ja ympäristö. Samat syyt piilevät niin miesten kuin naistenkin syömishäiröiden takana. Toisinaan sairaus kehittyy pelastusrenkaaksi vaikeaan elämäntilanteeseen mutta kelluke itsessään on hukuttava. Joskus ongelmat hiipivät lähes huomaamatta. Treenaaminen ei enää ole stressin purkukeino, vaan aiheuttaa itsessään ahdistusta väliin jäädessä. Urheilu kompensoi syömistä ja on vain tapa muokata vartaloa. Syöminen saattaa olla pakonomaista kaloreiden laskemista sekä niukkuutta tai hallitsematonta syyllisyyttä aiheuttavaa ahmimista.

Silloin kun syöminen ahdistaa, on normaalius ylitetty. Diagnoosit eivät ole  laisinkaan merkityksellisiä ja usein oirekirjo on kirjava, sekamuotoinen, eikä sovi minkään diagnoosin alle suoraviivaisesti. Kun syyllisyys liittyy syömiseen tai urheiluun, asiat ovat menossa pieleen. Syömiseen liittyvien ongelmien kohdalla mikään ei katso sukupuolta. Paitsi stereotypiat. Syömishäiriöt sekä erilaiset probleemat ovat vaiettuja ja niiden ympärille on kiedottu  häpeää. Erilaiset laihuus -ja ahmimishäiriöt ovat miesten keskuudessa valloillaan. Apua on vaikea lähteä hakemaan. Hallinnan menetystä on haastavaa tunnustaa edes itselleen. Ongelma ei läheskään aina näy päälle, joten puhuttava on, jos apua aikoo saada. Suomalainen mies ei tunnetusti puhu vähemmästäkään.

Vertaistukea syömisen ongelmiin

Syömishäiriöt ja ongelmallinen syöminen tuskin eroaa paljoakaan miesten ja naisten välillä, mutta miehille on perustettu oma vertaistukiryhmä sen takia, että voi tavallaan avautua juuri oman sukupuolen edustajien seurassa. Sekaryhmissä joillekin voi tulla olo että ei viitsi avautua niin syvästi. Sukupuolella rajatun ryhmän on nähty madaltavan miesten osallistumiskynnystä. -Vertaisohjaaja Jarkko 

Mieheltä on totuttu kuulemaan ennemmin perkele, kuin että nyt on ongelma. Puhumattomuuden kulttuuri on onneksi väistymään päin ja syömishäiriöliitonkin toiminnassa on miehiä mukana. Häpeä ja puhuminen eivät kulje käsikädessä. Kehopositiivisuudesta puhutaan paljon, mutta siinä vaiheessa kun asiat ovat karanneet käsistä, ei siitä ole juurikaan hyötyä. Paha ei lähde pois positiivisella ajattelulla. Kehopositiivisuus on asenne, jota miesten maailma tarvitsee kipeästi, mutta ahdistavaksi käyneen syömisen kohdalla tarvitaan lisäksi toista ihmistä. Myös miehet.

”Syömishäiriö aiheuttaa enemmän häpeää miehille, koska sitä pidetään vielä nykyäänkin paljon vain naisten sairautena. Se tekee sen, että on todella vaikeaa hakeutua ehkä jopa vertaitukiryhmiin ja hoitoon. Toisaalta ahmimiseen (bed) voi miehelle olla jopa helpompaa tunnustaa kuin naiselle, koska perinteisesti miehellä on ”oikeus” syödä enemmän kuin nainen ja ahminta mielletään herkästi maskuliiniseksi piirteeksi.” -Jarkko

Olen tutustunut Syömishäiriöliiton toimintaan ja sain kuulla, että siellä toimii tällähetkellä syömishäiriöön sairastuneiden miesten vertaistukiryhmä. Ryhmään ovat tervetulleita kaikki, jotka kokevat syömisen suhteen haasteita. Ryhmää vetää helposti lähestyttävä Jarkko, johon olen itsekin saanut tutustua vuosien varrella. Jarkko pyysi levittämään tietoutta ryhmästä, joten otin asiasta kopin. Toivottavasti tämä tavoittaa mahdollisimman paljon asiasta kärsiviä miehiä. Syömishäiriö aiheuttaa suurta ja epäinhimillistä kärsimystä. Sukupuolta katsomatta.

”Vertaistuki joka on vain miehille on siinä mielessä hyvä että silloin mies ymmärtää että A: näitä juttuja on miehilläkin ja B: On helpompi tulla puhumaan ja avautumaan kun siellä onkin pelkästään miehiä. Miehet ovat avautuneet elämästään todella ”deepistikin” ryhmissä ja kokeneet siitä hyötyä että voi avautua ja puhua. Itse olen joka ryhmän jälkeen saanut voimavaroja elämään vaikka pieni jännitys aina mennessä ryhmään on ollutkin” -Jarkko

Vertaistukiryhmään tullessa ei tarvitse diagnoosia. Riittää, että koet syömisen tai kehoon liittyvät asiat ongelmallisiksi tai tunnet niistä ahdistusta. Ryhmässä on ehdoton vaitiolovelvollisuus niin jäsenillä, kuin vetäjilläkin. Ryhmään voit tulla luottamuksellisesti.

Ongelmallisesta syömisestä kärsivien miesten vertaistukiryhmä kokoontuu joka toinen torstai Helsingin kaapelitehtaalla. Tarkemmat ajat löytyvät täältä

 

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä