Aikuinen lapselle koulutetuksi kaveriksi

Teksti

Olen pohtinut läpi vuosien blogissani äitiyden tuomia erilaisia huomioita. Yksi merkittävä sellainen tuli mieleeni jo jokin aika sitten törmätessäni netissä hätäkahviryhmiin. Joskus voi olla niin, että turvaverkkoja puuttuu kokonaan. Silloin elämä voi olla aika raskasta ja yksinäistä.

Meidän perheellämme on turvaverkko kunnossa eikä sen suhteen ole koskaan ollut mitään hätää. Kaikilla niin ei ole. Moni jättää apua hakematta, koska monessa kunnassa sitä saa vain lastensuojelun kautta, vaikka lapset eivät sinänsä suojelua tarvitsisikaan. Lastensuojelusta on muutenkin tehty mörköpeikko, joten jos hätä ei ole suuren suuri, turvaverkkoja ei lähdetä punomaan sosiaali -ja terveyspuolen suuntaan.

Minuun otti yhteyttä OmaKamun toiminnanohjaaja Harjulan Setlementistä, Lahdesta ja kysyi, haluaisinko esitellä tämän voittoa tavoittelematon yhdistyksen toimintaa. Perehdyin hieman asiaan paikallisella tasolla ja totesin, että omakamulle voisi olla tilausta, sillä se toimii ilman raskasta koneistoa eikä siinä ole kaveruudelle määräaikaa.

Omakamu-toiminnassa siis aikuinen ryhtyy lapselle Kamuksi, koulutetuksi kaveriksi. Maanläheisemmin sanottuna aikuiseksi kaveriksi. Kamun kanssa voi tehdä ja touhuta sitä, mikä hyvältä tuntuu ja tarkoitus on, että kaveruus on molemminpuolisesti iloinen ja ihana asia.

Kamuksi voi ryhtyä aikuinen, perhekokoon katsomatta. Rikostausta selvitetään ja kaveruus vaatii sitoutumista siihen, mitä sovitaan.

”Onko lapsesi yksinäinen tai kaipaako lapsesi vaihtelua arkeensa? Ovatko omat voimavarasi vanhempana vähissä ja lapsesi kaipaisi lisää luotettavia aikuisia arkeensa? ” -Omakamu ry kuvailee omilla sivuillaan.

Tämä on vähän kuin ehkä hieman tutumpi varamummo-toiminta tai sitten virallisen tukiperhetoimimman pikkuserkku.

Kamut saavat koulutuksen sekä ohjausta kaverina toimimisessa ja pääsevät PikkuKamujen kanssa myös osallistumaan yhteiseen toimintaan.

Itse ajattelen, että tällainen vapaaehtoistyö on kullanarvoista, eikä vaadi taloudellista sitoutumista. Parhaimmillaan ystävyys voi jäädä elinikäiseksi.

Tavallaan minun tekisi mieli kirjoittaa, että tämä on ratkaisu perheiden pahoinvointiin. Se ei varmasti ole niin. Vastuu täytyy olla yhteiskunnalla ja sosiaalityöllä, sekä varhaisen puuttumisen taholla. Maailmaa kuitenkin muutetaan pala kerrallaan. Ehkä Omakamu voisi olla askel yhteisöllisyyteen, ja samalla vapaaehtoistyötä, jossa annetaan aikuista aikaa lapselle, joka sitä syystä tai toisesta arjen tueksi tarvitsee.

Tutustu Omakamun toimintaan ja katso miten kaveriksi voi ryhtyä! Lisätietoa saat tästä

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä