Sisäilmasta sairastunut: Puolison puheenvuoro

Teksti

Harvoin tulee kysyttyä, mitä puolisolle kuuluu. Se kuka on sairastunut, kärsii kuitenkin eniten. Useimmiten unohdan, että miehellänikin on rankkaa, vaikka hän ei juurikaan oireile. Kysyin puolisoltani, miltä hänestä tuntuu.

Sisäilmasta sairastuneen puoliso

Epätietoisuus ja epävarmuus on yksi ikävimmistä elementeistä tilanteessamme minun näkökulmastani. Meiltä löytyi siis ”jotain sisäilmaperäistä ongelmaa” vanhasta kämpästä. Kuitenkaan pelkkä homekoira ei riittänyt lakiteknisesti analysoimaan mitä se löydös piti sisällään vaikka aavistuksia oli. Labratutkimus olisi vaatinut sen että jäämme asumaan asuntoon jotta voimme vaatia isännöintifirmaa tekemään tutkimukset. Kuka jäisi hometaloon asumaan vain sen takia, että löydökset voidaan avata rakenteista ja tutkia tarkasti? Siitä ei olisi ollut edes mitään hyötyä, sillä homeongelmat eivät mene vakuutuksiin eikä niin vanhaa taloa varmastikaan olisi rempattu. Olisimme vain joutuneet asumaan siellä pidempään.

Jos hometalossa asuminen kuulostaa siltä että ”muuttakaa pois, sillähän pääsette ongelmista”, valaisen hieman nykyistä tilannettamme. Vaimoni sairastui hometalossa asumisen johdosta, ja nykyinen diagnoosi on allerginen astma. Tämä ei kuitenkaan ole mitenkään varma juttu, sillä astmalääkkeillä ei ole ollut juurikaan positiivisia eikä varsinkaan jatkuvia vaikutuksia. Ja niitä on jo kokeiltu useita erilaisia. Vaimoni siis saa hengenahdistuskohtauksia aivan joka paikassa, usein ja täysin satunnaisen oloisesti, eikä yhteistä nimittäjää ole pystytty mitenkään vielä määrittelemään. Pääasiassa hänellä on yhä huono olo kokoajan. Elämme siis epätietoisuudessa siitä, mikä aiheuttaja on, eikä toimivaa lääkitystä ole löytynyt. Tutkimuksia tehdään edelleen keuhko- ja allergiapuolella.

Minulla ja lapsellamme ei ole hengenahdistusta, mutta toisaalta olemme jatkuvasti flunssassa. Sitä ei ole tutkittu ja toisaalta lapset kantavat pöpöjä kotiin useasti. Sekin kuitenkin pistää usein miettimään, onko hometalolla vaikutusta tällä tavalla meidänkin terveyteen. Esimerkiksi juuri eilen minulle tuli flunssaolo, vaikka edellisestä on noin 2 viikkoa. Olemme olleet lukemattomia kertoja kipeänä viimeisen 5 vuoden aikana. Pääosa oireista on flunssaoireita sekä jonkinlaista vatsan sekavuutta. Jos tilanne pahenee toki varmasti lähdemme tutkimuksiin senkin osalta, mutta tuskin pahenee kun nyt olemme pois muuttaneet. Eikä sitä suostuttaisi edes tutkimaan enään jos oireet vain lievenevät. Mistä sitä kuitenkaan tietää, minkälaisen pysyvän vaikutuksen tuo hometalossa asuminen on tuonut terveydentilaamme.

Vaimoni on jo muutenkin kovin huolehtivainen ihminen, ja tällainen epävarmuudessa eläminen on todella raastavaa. Varmasti erityisesti hänelle, mutta myös meille muille. Hän on kärrännyt puolet uusista huonekaluistakin parvekkeelle tuulettumaan, sillä ne usein sisältävät voc-yhdisteitä jotka hänen pahassa tulehtumistilassaan ahdistavat henkeä. Toisin sanoen emme, ainakaan tällä hetkellä, voi oikein ostaa uusia tavaroita voc-yhdisteiden takia, mutta emme myöskään käytettyjä, homeriskin vuoksi. Jouduimme toki silti sisustamaan uuden kämpän uusilla tavaroilla, kun vanhasta ei paljoa pystytty mukaan ottamaan. Ja nyt joudumme elämään kotona, joka aiheuttaa edelleen hengenahdistuksia vaimolleni. Voitte vain kuvitella millaista stressiä ja vitutusta tilanne aiheuttaa kaikille. Erityisesti minua huolettaa lapseni puolesta, sillä lapsethan ovat erittäin päteviä peittämään kaikki ikävät asiat, ja ne jäävät jonnekin pääkopan perukoille kalvamaan. Toki kiinnitämme erityisesti huomiota keskusteluun, emmekä puhu aikuisten asioista lapsen kuullen.

Yritän lähinnä selvitä tilanteesta päivä kerrallaan odotellen että asioihin saisi selvyyttä, ja toivottavasti toimivia lääkkeitä tai toiminnallista helpotusta aikanaan. Koko tapahtumaketju on vaikuttanut elämäämme paljon enemmän kuin osasin ennalta odottaa. En voi kuin ihmetellä niitä, jotka ovat selvinneet samasta mutta omistusasunnossa. Meidän taloudelliset tappiot jäivät tuhansiin euroihin, omistusasunnossa ne voivat nousta satoihintuhansiin samalla menettäen kotinsa ja kaiken irtaimiston. Me pääsimme vähemmällä, mutta tulevaisuus on auki. Vaikka olen itse terve, tilanne koskee myös minua. Enhän voi siirtää puolisoani parvekkeelle ja jatkaa itse elämää. Ehkä jonakin päivänä siirrän yrityksemme Espanjaan ja muutamme kaikki sinne. Moni sairastunut on parantunut siellä.

-Toni

Puoliso, miltä sinusta tuntuu? Kysyykö kukaan koskaan, kuinka sinä voit?

Kommentit

4 kommenttia
Avatar

Moikka. Ensin sanon sulle että rauhoitu, ajan kanssa helpottaa! Olisipa joku sanonut minulle sen kun itse sairastuin mcsään. Eivät oireet lopu kokonaan, mutta helpottavat kun rauhoitut henkisesti, ja pääset pois huonosta! Olet varmaan selvittänyt paljon asioita, mutta loppujen lopuksi tieto usein lisää tuskaa ja toisen surullinen tarina ei ole omasi. Elän ihan normaalia elämää, tietysti ottaen huonot tilat huomioon, ja niitä on paljon… niissäkin vierailen kuitenkin lyhyitä aikoja, ja pesen nykyään hiuksetkin ihan perus fructiksella. Tsemppiä teidän koko perheelle, kannattaa tiedonhaun sijaan keskittyä esimerkiksi henkiseen hyvinvointiin ja tehdä vaikka rentoutusharjoituksia niin stressi lievittyy. Sinä selviät!

Avatar

<3

Avatar

Olen pahoillani puolestanne. Voimia teille kaikille!

Mistä olette saaneet ohjeenne irtaimiston hävittämisestä ja käsittelystä? Netti yms. on täynnä mitä hurjempia ohjeita ja käsityksiä sisäilmaongelmista ja niiden aiheuttamista vaaroista. Suurin osa niistä perustuu mutuun ja pahimmillaan ne ovat vahvasti ylireagoituja ja ajavat ihmiset todella pahoihin vaikeuksiin.

Toivon, että tutustutte ja myös otatte yhteyttä virallisiin tahoihin (esim. terveystarkastaja), joilta saatte tutkimustietoon pohjautuvat ohjeet tilanteeseenne.

Oireidenne osalta suosittelen lämpimästi käsittelemään tilannettanne laajemmin kuin vain hengityselinoireina. Elätte parhaillaan kriisin keskellä ja se stressaa teitä kaikkia paljon. Muistakaa se, että myös stressi on terveydelle haitallista ja se aiheuttaa kireyden, unettomuuden yms. lisäksi myös mitä ihmeellisimpiä oireita.

Jasmin

Hei, kiitos viestistäsi. En tiedä onko terveystarkastajasta enää hyötyä koska olemme jo muuttaneet. Olisi pitänyt silloin selvitellä sieltä suunnalta enemmän tietoa. Homekoiran ohjaajalta saimme neuvoja, hänkään ei neuvonut hävittämään aivan kaikkea, vaan lähinnä pehmeät ja loput pesemään kloorilla. Kloori vaan ei tehonnut kaikkeen ja osa ei kestänyt. Kodinkoneita oli hankala puhdistaa ja osa ei sopinut uuteen asuntoon.

Tuo on kyllä aivan totta, että stressikin voi tehdä ties mitä, ainakin pahentaa oireita. Minun kohdallani varmasti hengenahdistusta ja astmaa pahentaa myös tilanteeseen liittyvä epävarmuuden tuoma psyykkinen ahdistus.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä