Sisäilmasairaita kalvaa usein kodin menettämisen pelko

Teksti Jasmin

Kun yksi asunto homehtuu käsiin, kaikki alkaa tuntumaan jotenkin hajoavalta. Koti on monelle turvapaikka, joka on ja pysyy. Minulla ei käynyt kotona mielessänikään, että siinä voisi olla jotain vialla. Asuimme yhtiön asunnoissa joten kuvittelimme, että siinä voi olla vaikka ikuisesti. Meillä ei ollut minkäänlaista suunnitelmaa muuttaa pois. Asunto oli tilava ja hyvä. Vuokralla kuvittelin myös, että vuokranantaja kyllä pitää kiinteistöstään huolen. Koko homma tuli viimekesänä aivan puskista.

Yllätin itseni tänään pelkäämästä. Istuin uudessa nojatuolissa, tuijotin ikkunasta ulos uusien verhojen raosta ja silittelin varpaitani uuteen mattoon. Vanhassa päässäni jumitti ajatus entä jos tämä asunto menee myyntiin? 

Mitään sellaista ei pitäisi olla luvassa, mutta mistä sitä koskaan voi tietää? Ajatus jäi rullaamaan aivoihini. Saatamme joutua jälleen muuttamaan. En olisi halunnut muuttaa edellisestäkään. Olen koko syksyn ollut jalka oven välissä ja pelännyt, ettei uusi asunto ole puhdas. Että en voi elää missään ilman huonoa oloa, paitsi teltassa. Meistä tulee homeherkkyyden vuoksi puolen vuoden välein muuttavia juurtumattomia ihmisraunioita. Vuoden lähestyessä loppua ajatukset rauhoittuvat, kun terveys koheni. Viimeaikona on jälleen alkanut tuntumaan haljulta, jotenkin turvattomalta. En halua muuttaa. Haluan olla täällä.  Entä jos tämä on puhdas, mutta omistaja haluaa meidät ulos emmekä löydä uutta puhdasta kotia? Keuhkot jotka reagoivat, eivät enää pidä itsestään selvänä mitään. Elämästä tuli vaikeampaa. Mahdollinen muutto ei kuitenkaan ole meistä kiinni, kuten ei ollut edellisen asuntomme homehtuminenkaan. Jokainen yksityisellä vuokralla oleva joutuu sietämään tämän. Mutta vain sisäilmasairas joutuu varautumaan siihen, että seuraavastakin kodista tulee äkkilähtö. Ja sitä seuraavista.

Yhtäkkiä tullut muutto, tavaroiden menetys ja sisäilmasairaus jätti epävarmuuden asumista kohtaan. Mitään katastrofia ei pitäisi olla luvassa, mutta ajatus lepattaa silti. Astmankin suhteen on jotenkin ikävä vaihe. Hengenahdistuksessa oli pidempi tauko. Nyt  muutaman viikon hapenkulku on ollut ahtautuneena, enkä tiedä miksi. Jokin tulehdus on jälleen päällä. Ehkä normi flunssa ja keuhkoputkentulehdus, tai sitten astman pahenemisvaihe.

Asuntoepävarmuuteen on tietenkin ratkaisu. Oman asunnon osto. Asuntolaina olisi meille taloudellisesti täysin mahdollista. Me emme vain ole koskaan halunneet omistaa kiinteistöjä. Tahtoisimme olla vapaita muuttamaan ulkomaille ja haluaisimme sijoittaa rahamme johonkin muuhun kuin asuntoon. Siihenkin viimesyksyn tapahtumat vaikuttavat. Asunto tuntuu pelottavalta. Se voi homehtua, olla sädesienessä ja ties mitä. Jos edesmennyt asuntomme olisi ollut omamme, niskassa olisi nyt 150 000e laina ilman kotia. Ei paljon houkuta sijoittamaan tällä taustalla.

Voimme joko elää siinä tiedossa, että joskus voi joutua lähtemään vastoin omaa tahtoa tai sitten ottaa valtava laina tietäen, että home voi tulla tai taloa ei saa myydyksi jos haluaa. Toisaalta, menimmehän me naimisiinkin tietäen, että toisen voi menettää. Teimme lapsen tietäen, että jotain voi sattua. Ajan autolla, vaikka kolari voi tulla. Elämästä ei koskaan tiedä. Joudun väistämättä sietämään epävarmuutta. Vihaan sitä.

Puhuin jossakin postauksessa, että aion ihan kohta ripustaa ensimmäisen taulun. Olemme asuneet tässä 4kk enkä ole vielä tehnyt sitä. Ehkä olisi jo aika?

Astmalääkkeitä ja kortisonia on taas lisätty, kemikaalikuormaa supistettu ja psyykkistä stressiä yritetty rauhoittaa. Ehkä pelkoajatukset ja epävarmuus vaimenevat hiljalleen. Tottuminen kuitenkin ahdistaa. Minusta tuntuu, että jos annan itseni luottaa siihen, että tässä on nyt koti, jotakin ikävää tapahtuu aivan varmasti. Tiedän etten ole yksin. Teitä on siellä paljon muitakin. Kiitos ihanista viesteistänne, myötä elämisestä ja omien kokemusten jakamisesta näinä kuukausina. Niistä on ollut valtavasti ihan käytännönkin hyötyä!

Kommentit

1 kommenttia
Avatar

Asumisoikeusasunto?
Siinä saisi turvallisesti asua niin kauan, kuin haluaa, mutta toisaalta siitä lähteminenkään ei olisi ongelma, jos haluaisi vaihtaa?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä