Uusi työni on kuin opettelisi kiinaa

Teksti Jasmin

Kerroin taannoin, että olen lopettamassa blogia ja aloittanut työt yrityksessämme. Olen hetken tehnyt uusia hommia ja nyt kehtaan kertoa, mihin minut on bookattu. En aiemmin uskaltanut, sillä olin melkein varma, etten tule oppimaan tätä. Olisihan se nyt ollut noloa kertoa ja sitten kertoa uudelleen, ettei minusta ollutkaan siihen. Olen aina pitänyt itseäni teknisesti onnettomana, älyllisesti keskinkertaista huonompana ja kaikin puolin suhteellisen heikkolahjaisena. En opi helposti uusia asioita enkä sopeudu kovin hyvin muutoksiin. Kielitaitoni on melko huono eikä minuun toimi rautalanka. Ratakiskokin on useimmiten tyhjän kanssa.

Halusin kuitenkin yrittää. Firmamme tekee musiikkisovelluksia ja bisneksen kasvaessa asiakaspalvelu on kasvanut myös. Sinne tarvittiin tekijä. Joku joka vastailee teknisessä tuessa kysymyksiin, käsittelee tietoja ja maksutapahtumia sekä välittää palautteita ja ylipäätään on olemassa. Kuulostaa helpolta ja sitä se varmasti onkin. Koodareille ja musiikkia tekeville ihmisille. Minulla on lähihoitajan koulutus, enkä osannut vielä kuukausi sitten edes selittää, mitä tuotteita teemme.

Halusin kuitenkin yrittää. Ja niin minä todella tein. Ensin opettelin perusasiat musiikkisovelluksista, plugareista, midipaketeista ja audioeditoreista. Tein erilaisia kaavioita puolisoni avulla, missä käyttöjärjestelmissä on mitäkin ongelmia, ja miten niihin kuuluu vastata. Yritin ymmärtää, miksi Mac OS Catalinassa voi tulla erroria, ja miten asiakas pääsee siitä eteenpäin. Kuinka ratkaistaan puuttuvien midikomppien arvoitus, ja mitä tarkoittaa kvantisoimaton. Tein muistiinpanot itselleni eri audioeditoreiden yhteensopivuudesta, mahdollisista virhe-ilmoituksista ja opettelin ymmärtämään, miten asiakasta voi näihin liittyvissä ongelmissa neuvoa. Osaan jo kertoa, miten MIDI importataan Garagebandissa ja mikä on Cubase 5:sen suurin ongelma, jos sitä yrittää käyttää samplereiden kanssa. Koska olen kotoisin blondilandiasta luulin, että tekniikka olisi se vaikein osa. Hankalinta on kuitenkin hoitaa kaikki englanniksi, kauppamme on kansainvälinen. Suomen kieltä tarvitaan lähinnä Google Kääntäjään.

Alussa jokainen support-viesti oli kuin kiinan kielinen arvoitus (Englanti vielä on selkeää, mutta musiikintekoon liittyvät tekniset sanastot voisivat olla englannin sijaan vaikka serbiaksi, enkä huomaisi eroa). Lopulta se homma alkoi hahmottua. Tarvitsen edelleen päivittäin puolisoni apua ja tulen tarvitsemaan vielä pitkään. Tämä kuitenkin tuntuu sopivan haasteelliselta ja paineettomalta. Jos mokaan, mitään kamalaa ei tapahdu. Asiakkaat kysyvät kyllä uudestaan.

Minun piuhoissani on rajoitteita, mutta kaikkea ne eivät sentään estä. Koodaamisen kylläkin. Ja ehdottomasti neurokirurgin uran. Se ei kuitenkaan rajaa pois kaikkea. Vaikka sormeni menee suuhun päivittäin, asiakaspalvelu on kiitollista työtä. Useimmiten, kun ongelma on ratkaistu, saan kiitollisen viestin vapaasti suomennettuna: Mahtavaa, kiitos vastauksesta, nyt se toimii, pysykää turvassa ja terveinä”. Onhan se nyt siistiä olla avuksi! Luulen, että uutuudenviehätys karisee kyllä. Saan kuitenkin itse päättää työaikani ja tehdä sitä vaikka kahvilassa (jos ne olisivat auki) uimarannalla (jos siellä ei olisi kylmä) tai vaikka toimistolla (jos korona ei estäisi lastenhoitoa). Tavallaan elämä jatkuu kuten ennenkin. Jostain vain on yhtäkkiä tullut tulevaisuuden suunnitelmia, unelmia ja täyttyneitä toiveitakin. Elämä tuntuu ajoittain omituiselta.

 

Kommentit

2 kommenttia
Jasmin

Jos meillä on yhteinen biologinen vanhempi. Ja ei, en ymmärrä ketä se voisi loukata, että nimitän sisaruksiksi ihmistä, jolla on sama isä kuin minulla ja jonka kanssa jaan aikuisuuttani. Mitään minä isääkin isäksi, vaikkemme ole olleet saman katon alla.

Avatar

Jos ette asuneet yhdessä lapsuudenkodissa, niin ette ole sisaruksia. Tajuatko edes kuinka montaa ihmistä loukkaat tällä?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä