No se tuhopolttajaepisodi

Tämä ei ehkä ole se paras kirjoitusaihe näin illalla kun oon yksin kotona, mutta mä oon parina viime päivänä miettinyt tätä aika paljon ja siksi ajattelin nyt kirjoittaa. Tuolla mun vanhalla asuinalueella on meinaan nyt ollut kauheasti murtoja niin on alkanut tää aihe uudestaan ahdistaa enkä tykkää mennä meiän porukoille kun pelkään siellä. Yksi päivä meidän porukoillekki yritettiin murtautua, ne osasi tulla just siitä yhdestä kohdasta mitä valvontakamerat ei kuvaa. Mun pikkusisko tuli katsomaan mitä koirat haukkuu ja kun ne huomasi sen niin kolme tummiinpukeutunutta miestä juoksi takaisin metsään. Ja meidän porukoiden naapureillekkin murtauduttiin sillä aikaa kun meillä oli allasbileet, eikä edes huomattu mitään… Mutta tätä aihetta on tosiaan kyselty jonkun verran, mulla olikin ennen tästä postaus, mutta kun se kerran on poistettu niin teen nyt uuden. Tämä aihe on syy mm. siihen, että olen joutunut popsimaan unilääkkeitä, muuttamaan pois 17-vuotiaana ja lähtemään au pairiksi Saksaan. En vain uskaltanut olla kotona.

Kesällä 2009 meidän asuinalueella alkoi tapahtua kaikkea outoa. Sytyteltiin roskiksia ja muuta pikkujuttua, kaikki ajatteli, että jotkut teinit siinä pelleilee. Sitten alkoi syttyä isompaa juttua; mm. naapureiden pieni vaja. Seuraavaksi kohteena olikin sitten meidän perhe. Mä nukuin yksin kotona, kello oli jotain yhdeksän. Olin ollut aamukuudesta iltakahdeksaan töissä ja olin ihan poikki. Mun siskot oli koirien kanssa lenkillä. Kun ne tuli kotiin, koirat käyttäytyi tosi oudosti. Ne ulisi ja vinkui ja juoksi hätääntyneenä ympäriinsä. Mun siskot päästi ne vapaaksi ja katsoi mitä ne tekee. Ne juoksi suoraan meidän autotallin taakse, jossa olikin sitten se ensimmäinen tulipalo. Koko päivän oli satanut ja maa oli märkä, joten se sammui helpolla. Palokunta ja poliisi tuli paikalle ja piha kuhisi naapureita. Mä tulin unenpöpperöisenä katsomaan, mitä oikein tapahtuu ja kun kuulin, alkoi kauhea paniikki. Siitä asti mä nukuin pesismailan kanssa, oli pakko saada edes jotain turvantunnetta. Tosin yöunet jäi melko vähäisiksi…

Naapurustossa alkoi kaikki miehet vartioida öisin. Niillä oli vuorot ja ne kulki ympäri naapurustoa, ja niiden vuorojen aikana ei ikinä tapahtunut mitään. Poliisi sanoi, että ei tarvitse jatkaa, että he hoitaa sen tästä eteenpäin, mutta poliisin käsitys asian hoitamisesta oli se, että he kävi kerran autolla siellä viiden minuutin ajan kiertämässä.

Seuraava tulipalo sattui taas sen yöllisen vahtikierroksen jälkeen. Eli joko se tuhopolttaja tiesi ne vuorot, tai sitten se odotti jossain ja tarkkaili niitä. Meidän iskä oli sinä yönä kiertämässä. Se jäi yleensä aina vuoron jälkeen vielä parvekkeelle tunniksi istumaan ja vahtimaan lämpökameran kanssa. Sinä yönä se ei jaksanut ja meni suoraan nukkumaan. Mä olen niin ylpeä meidän iskästä. Se nukkui tona kesänä keskimäärin 3 tuntia yössä kun se tahtoi pitää perheensä turvassa. Mutta tosiaan sinä yönä se tyyppi raahasi mattotelineeltä meidän maton, jonka äiti oli unohtanut ulos ja ripusti sen aidalle mun huoneen ulkopuolelle. Se oli hiipparoinut mun ikkunan ulkopuolella kattelemassa kun nukun ja yrittänyt sytyttää mut tuleen. Mä en keksi mitään ton pelottavampaa. Viereisessä huoneessa mun siskon hamsteri sekosi yhtäkkiä ihan täysin ja sisko nousi katsomaan mikä sillä on. Samalla se näki sen tulen. Se huusi ja mä heräsin siihen meteliin. Ikkunasta näkyi vaan ne liekit ja savua. Aloin huutaa ja itkeä hysteerisesti ja juoksin ulos mun huoneesta. Juoksin yläkertaan ja ulos. Meidän iskä haki nopeasti letkun ja sai sammutettua sen tulen. Onneksi se on ollut VPK:n palopäällikkö. Aita paloi kokonaan, mutta onneksi ne liekit ei kivitaloon pystynyt. Pimeessä näky jotain liikettä, se tuhopolttaja meni siellä karkuun. Se oli simmonen, että se aina jäi kattomaan noita tulipaloja. Jokasella kerralla näky aina jossain puskissa joku hämärä tyyppi. Meiän iskä lähti pyörällä sen perään, mutta ei se saanut sitä kiinni. Se kaatui asvaltille ja sai kauheet haavat ja ruhjeet. Mä itkin sitä entistäkin enemmän. Nyt vasta mä osaan kuvitelle kuinka kamalaa se on ollut mun vanhemmille. Nyt kun oon itekkin äiti niin ymmärrän kuinka hirveetä on se tunne kun omat lapset on vaarassa. Miten sä tekisit mitä tahansa suojellaksesi niitä.

Ton jälkeen me hommattiin koko tontille valvontakamerat ja liikkeentunnistimet. Aina kun joku liikkui pihalla, hälytykset meni päälle. Oli tosi pelottavaa kun siitä tietenkin tuli niitä turhiakin hälytyksiä ja aina sai sitten pelätä. Hälytykset ei enää oo käytössä, mutta valvontakameroihin tallentuu kaikki liikkeet koko tontilla. Nyt ton murtautumisyrityksen jälkeen iskä vielä vähän muokkasi kaikkea niin, ettei meille pääse mitenkään.

Kameroiden asentamisen jälkeen tuli vielä yksi tulipalo. Se sytytti puun meidän tontilta palamaan, just siitä rajalta mihin kamerat loppuu. Se tuntu olevan simmonen viesti, että kyllä mä täällä edelleen oon, vaikka hankittekin valvontakamerat, ja tiedän kyllä mihin asti ne kuvaa. Tän jälkeen ne loppui ku seinään. Mutta se pelko ei. Mun koulunkäynti kärsi kun elokuussa koulu alkoi. En saanut nukuttua öisin, en jaksanut tehdä läksyjä, nukuin pommiin ja missasin tunteja. Loppujen lopuksi tähän sitten tuli se ratkaisu, että muutin pois kotoa 17-vuotiaana. Mutta tossa syksyllä kävi vielä yksi juttu. Tonne asuinalueelle hommattiin uudet upotetut lehtiroskikset, ihan vaan, että niitä ei saatais sytytettyä niin helposti. Niin eiköhän joku kaks päivää sen jälkeen toinen niistä ollut ilmiliekeissä. Kaikki lähti sinne paikalle katsomaan, mä jäin yksin kotiin. Olin koirien kanssa ja menin käyttämään niitä metsänreunassa pissalla. Ja sieltä lähti joku juoksemaan karkuun. Meidän koirat lähti niin helvetisti sen perään, mutta mä vaan huusin ja komensin niitä takasin, ettei se vaan satuta niitä. Mä luulen, että se sytytti sen roskiksen hämäykseksi, koska se tiesi, että kaikki menee aina sinne paikalle uteliaina katsomaan. Mutta mäpäs jäinkin kotiin ja pilasin sen suunnitelmat uudesta yrityksestä polttaa meidän talo.

Avan syntymän lisäksi, tä on mun elämän pelottavin asia. Tän takia mä en pysty kävelemään pimeessä yksin, enkä oikeastaan kenenkään muunkaan kanssa. Tän takia mä välillä herään öisin huutaen ja Topias joutuu juoksemaan mun paniikkikohtauslääkkeet, koska muuten pyörryn kun en saa henkeä. Se oli Topiaksellekkin tosi raskasta kun ennen kun tulin raskaaksi, mä näin näitä painajaisia joka yö. Joka yö se lohdutti mua ja piti mua sylissä niin kauan, että nukahdin uudestaan. Välillä en ite herännyt siihen huutoon ja itkuun vaan itkin unissani niin Topias aina herätti mut, koska se ei halunnut, että joudun näkemään sitä unta. Se mun painajainen on aina sama. Meidän hälytykset menee päälle ja ikkunasta näkyy kun joku juoksee tontilta pois. Meidän äiti ja iskä lähtee sen perään, jostain syystä ne aina ratsastaa hevosilla. Mun siskot on sisällä ja mä meen parvekkeelle kattomaan äitin ja iskän perään. Samalla vilkasen alas meidän talon sivulle ja siinä on mustiin pukeutunut mies sytyttämässä tulipaloa ja se tuijottaa mua. Se vaan tuijottaa eikä sano mitään. Mä en voi olla tuijottamatta sitä takas. Yritän huutaa apua ja meidän vanhempia kääntymään takasin, mutta multa ei tuu ääntä. Mä vaan paniikissa yritän ja yritän huutaa, mutta sitten mä aina herään mun omaan huutoon.

Nyt kun kirjotin tän, mua alko taas pelottaa ihan hirveästi. Mä oon tästä tapahtumasta edelleen tosi katkera. Miksi just meille piti käydä näin? Mä en tuu ikinä unohtamaan tätä, etenkin kun tota tyyppiä ei oo vieläkään saatu kiinni. Mä olen todella pettynyt poliisien toimintaan tässä, ne ei tehnyt mitään. Ne vaan sillon alussa kyseli multa kaikki entisten poikaystävien nimet yms. kun ne ajatteli, että joku katkera exä vainoaa mua. Enni jos luet tätä niin voit kertoa Antille, että sanoin poliiseille, ettei se ole se, mutta sen taustat on saatettu silti tutkia 😀

En tykännyt yhtään kirjoittaa tätä, mutta päätin sen nyt kuitenkin tehdä, koska tä on tosi iso osa mun elämää ja liittyy moneen mun pelkoon, joita käsittelen tässä blogissa.

Kommentit

47 kommenttia
Avatar

Aivan kauheeta, tuollaista ei pysty omalle kohdalle kuvittelemaan :O

Jonkun täytyy olla pahasti päästään vialla, kun tuollaista tekee. Toivottavasti tuollanen idiootti saataisiin joskus vielä kiinni 🙁

Avatar

Tää on oikeesti nii pelottavaa ja mun sydän särkyy aina ku kuulen tästä jutusta. 🙁 Mä en voi kuvitella ees tota kauhua.. Voi muru, haleja ♥

Avatar

<3

Avatar

Oi, kamalaa. Mä voin vaan kuvitella. Sä oot vahva tyttö.

Avatar

kamalaa kyllä..

Avatar

ihan kamalaa 🙁 miten tuollaisia hulluja onkaan olemassa.. oot kyllä joutunut kokemaan kamalia asioita 🙁 paljon voimia! onneksi sinulla on Ava ja varmasti joku suojelusenkeli joka teitä molempia on suojellut 🙂

Avatar

niinpä…. ei riitä ymmärrys, miten tommosia on olemassa

Avatar

Itteeki alko pelottaa… Miksi ihmeessä just SULLE on sattunu nää. Ensin tää tuhopolttaja ja sitte Avan raskaus… Voi ei..! 🙁 haleja sinne multaki. Semmosia tosi vahvoja voimahaleja 🙂

p.s missä sun äiti oli, ku sitä ei mainittu tossa tarinassa olleskaa?

Avatar

Kiitos. Se oli meidän lasten kanssa 🙂

Avatar

Voi eei 🙁 Mä voin kuvitella, meillä kävi vanhassa asunnossa stalkkeri, ja se stalkkasi, ylläripylläri, mua!
Yöllä on vaikea saada nukuttua vieläkin.
”Siitä asti mä nukuin pesismailan kanssa, oli pakko saada edes jotain turvantunnetta. Tosin yöunet jäi melko vähäisiksi…” – heti tän luettuani pistin facebookin ostetaan-myydään -palstalle ilmoituksen, että ostetaan vanha pesismaila 😀

Avatar

Hyi hitto, tsemppiä :(( ja haha kiitos nauruista 😀

Avatar

voi että, hirveesti voimia ja toivon koko sydämestäni että edes joskus tuo pelko helpottaisi ja saisit elää ilman tuota pelkoa!:)

Avatar

kiitos<3

Avatar

ai kauhea, hyi, en osaa ees kuvitella miltä susta tuntuu ja on tuntunu tuolloin.. Voima hali!

Avatar

kiitos!

Avatar

<3 🙁

Avatar

:((( <3

Avatar

hui,itteeni pelottaa kun turun keskustassa joku murtautuu ihmisten asuntoihin omilla avaimilla ”/ pelottaa koska se keskustasta siirtyy turun lähi alueille,varsinkin kun oon huomannu että meiän taloyhtiössä ei pahemmin ole edes turvatoimet kunnossa tai mitään 🙁

Avatar

hyi että 🙁 toivottavasti se saataisiin kiinni… :s

Avatar

Kauheaa 😮 siis todella kamalaa tollanen ja en yhtään ihmettele jos sä pelkäät ! 🙁 <3

Avatar

niinpä.. :s

Avatar

Hyi hirveetä! Mietin vaan, että asutteko jotenkin ”rikkaalla” alueella? Että onks ne murrot sit eri juttu kun tuhopoltto? Ja että onks se polttaja vaan joku sekopää, joka jostain syystä on ottanu teiän talon kohteeksi?

Mutta hyi kamala!! Ihan hirveetä oot joutunu kokemaan 🙁 Mä en ainakaa kestäis yhtää. Ymmärrän kyl että pelkäät iha helvetisti olla yksin himas tai liikkua pimeellä. Mäki pelkään jo ihan hulluna et jotai tommost tapahtuu, mutta en voi käsittää kui hirveeltä susta on tuntunu. Voimia! Onneks sulla on nyt Topias pitämässä susta huolta.

Avatar

no en mä nyt sanoisi… 😀 mut nää murrot on kyl eri juttu. Mun sisko näki ne vilaukselta ja ne oli jotain manneja…. Ehkä vaan ku meil on kuitenkin aika iso talo ja uima-allas ja bilispöydät sun muuta ulkona ja sit ne valvontakamerat niin se sit näyttää siltä et vois olla jotain varastettavaa… Kovasti tulis kyl murtovarkaat pettymään 😀 Ja se tuhopolttaja poliisipsykologien mielestä alko sen takia vainota sit meiän perhettä, koska se ensimmäinen tulipalo ei onnistunut ja simmoset ei luovuta ennen ku ne onnistuu. Ne tahtoo nähdä ne liekit ja ihmisten paniikin, työnsä tulokset

Avatar

hyi ihan kauheeta! Mä pelkään ihan kaikkea, ja mulla on niin villi mielikuvitus että en mielellään oo ikinä yksin missään, mun mieli keksii ihan kaiken mitä vois tapahtua!

Avatar

Joo mul on nykyään aika sama 🙁

Avatar

tää on kyl ihan kauhee tarina.. mut loppukevennys oli aika onnistunu 😀 antti perus katkera tuhopolttajamieheni<3
se on kyl hirveetä miten täällä oikeesti liikkuu niin paljon tollasia sairaita ihmisiä.. jos tässä maassa sais helpommin hoitoa ni uskoisin et tollasia ois pian katukuvassa paljon vähemmän, mut ku ei ni ei.. suomessa ei saa hoitoa ennen ku asia on oikeesti tosi paha. sitkin ku siitä saadaan kiinni nii rangaistuksethan on ihan minimaalisia -,- musta ois ihan hyvä panostaa siihen ennaltaehkäsevään hoitoon, mut mikäs mä oon sanomaan…

hmm.. vähän taisin poiketa aiheesta, mut en nyt keksiny parempaakaa sanomista, koska kukaan ei tosiaan voi sulle tulla sanomaan et rauhotu nyt ei tarvii pelätä mitään. jos pelkää ni sittenhän pelkää siinä ei voi kukaan sanoa mitään. hups.. nyt kuullostan kauheen vihamieliseltä.. ei ollu tarkotukseni mut whatever 😀 koitas pärjätä emppunen!

Avatar

oli pakko joo heittää joku kevennys 😀 alko itteeki naurattaa ku muistelin tota… 😀

Avatar

Kyllä sä oot kokenu kovia. 🙁 Haleja siine. ♥

Avatar

Kiitos <3

Avatar

Tuli oikein vilunväreet tekstiäsi lukiessa, todella rankkoja kokemuksia olet joutunut käymään, niin fyysisesti kuin henkisestikin. Voimia ja halauksia <3

Avatar

kiitos <3

Avatar

Järkyttävää ja hirveää. 🙁 Toivottavasti syyllinen saadaan vielä jonain päivänä kiinni ja vastuuseen teoistaan.. ja ehkäpä vielä jonain päivänä pääset ylitse peloistasi.

Avatar

toivottavasti… 🙁

Avatar

Hui kuulostaa kauhealta! miten kenellekkään tulee edes mieleen tehdä tuollaista.. Onneksi teille ei käynyt mitään ja toivotaan, että joskus pystyt unohtamaan koko asian :))

Avatar

Niinpä 🙁

Avatar

Ihan kamala ja järkyttävä juttu, ei voi muuta sanoa! 🙁

Avatar

Jep.. 🙁

Avatar

Kamalaa!
Tuollaista ei voi edes kuvitella, kun ei ole itse kokenut mitään vastaavaa… Toivottavasti olet saanut ja saat apua noiden pelkojen kanssa, että ei koko elämä mene niiden kanssa. Itse tiedän eräästä toisenlaisesta traumaattisesta kokemuksesta, miten kamalaa on nähdä vain sitä yhtä ja samaa unta koko ajan…

Oikein paljon jaksamisia!!

Avatar

Kiitos <3 ja hirveesti tsemppiä myös sulle!

Avatar

mietin vaan et miks helvetissä te ette muuttanu !? jos sun vanhemmat haluis tehdä mitä vaan suojellakseen teitä niin luulis et lähtis tollasesta paikasta aika nopeeta.. ja mikä avan raskaus häh? onks siitä jossain tääl blogis?

Avatar

No se nyt ei oo mikään ratkaisu, että me luovutaan meidän omasta kodista jonkun sekopään takia. Ja miksi ihmeessä oltaisiin muutettu kun noi kerran loppui valvontakameroiden ja liikkeentunnistimien ansiosta.

tarkoitat varmaankin Avan SYNNYTYSTÄ, siitä löytyy oma postauksensa

Avatar

missä päin asuitte samassa kunnassa kun asustellaa? Tai en tie asuks sä vielä. hui alko pelottaa!!!!

Avatar

Ai kauhee, sai oikein pala kurkussa lukea tätä ja kylmät väristykset selkäytimessä…
Voimia kovasti, tyttö hyvä! Toivotaan, että jonain päivänä pelot ei enää hallitse sinun elämää!

Avatar

mua rupes itkettään kauheasti. mä en tajua minkä takia mä luen tälläsestä kello 23 illalla ja kun oon vielä kaikenlisäks todella säikky, toi on kun suoraan kauhuleffasta.. toivottavasti sulla on helpottanut painajaiset ja pelot edes vähän hellittäneet!

Avatar

Vitsit tulee jotenki kuvottava olo, kun lukee tota. Onhan se toki ”ymmärrettävä”, että tuhopolttajillakin vain kyseessä mielenterveyshääiriö, muttei se musta anna lupaa tolle.
Mä oon pienestä pitäen pelännyt tuhopolttajien sun muita hiippareita. Kaiken sen laukaisi, kun jouduin lapsena tirkistelijän ”uhriksi”. Mä heräsin (noin 7v.) keskellä yötä, kun talon reunustalla olleet vanhat leveät, puiset palotikkaat alkoi narista. Mua vähän pelotti että mikäs siellä on, mutta uskoin tuulen tms. vain narisuttavan portaita. Nousin jalkeille ja tein jotain levottomana ja palasin sänkyyni. Oli kuitenkin jotenkin outo olo, kuin joku katselisi… Ahdisti kummasti.

Aamulla sitten huomasin että joku oli tallonut paloportailla, sillä lumeen oli jäänyt jalanjäljet. Säikähdin, kerroin äidille ja sain kuulla että naapuri oli parina yönä nähnyt jonkun tirkistelijän. Mulle on jäänyt siitä jotenkin likainen olo, joku kuittekin tunkeutui omalle alueelle fyysisesti.

Muutimme toiseen omakotitaloon parin vuoden päästä ja siellä törmäsin tirkistelijään kaksi kertaa. Tai sain tietää sen jälkikäteen. Pari kertaa näin jonkun hiiviskelevän pihoilla syksyn pimeän tullen. Se oli varmaan se tirkistelijä. Tämän tai näiden tapausten jälkeen en ole uskaltanut olla kotona pimeän aikaan verhot auki. Lapsena vielä pelottikin niin hirveästi, kun mielikuvitus lähti laukkaamaan ja pelotti että mitä se tekee.. Tunkeutuuko se lasin läpi kotia?

Niinkuin kerroit että se teidän hiippari jäi tuhopolttajille tyypilliseen tapaan seuraamaan rikospaikkaansa, niin se jotenkin vaan tuntuu niin vielä sairaammalta, sama kuin tirkistelijöilläkin. Että se tyyppi nauttii ja kokee seksuaalista mielihyvää toisille aiheuttamastaan pelon ja kauhun tunteesta.

Avatar

herranjumala, siulle on käyny miun pahin pelko ! oon aina pelänny tummiin pukeutunutta mies hahmoa joka tuijottaa ikkunasta öisin kun nukun ja haluaa tehdä miulle jotain pahaa. koskaa ei mitään oo tapahtunu ja siks oonki ajatellu että oon ihan höperö ,ja ettei tämmöstä oikeesti tapahdu ku elokuvissa. Nyt ku luin tän (kello on 6.42,oon koko yön lukenu tätä siun blogia) alko pelottaa iha kauheesti,tääl on jo ihan valosaa ja kaikkee mut pelottaa. huhhuh ! ps. kiva blogi (:

Avatar

huh. Jotenki aattelin, että tää on just sitä, minkä kuvitellaan tapahtuvan vaan kirjoissa ja leffoissa.. Mut tämmöne voi oikeesti olla totta. :o!!
Kauhee mitä oot joutunu kokemaan!!
Oot vahva ! ♥

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä