Au Pairina Saksassa

Ensimmäinen uusi toivepostaus! Multa on nyt useaan otteeseen kyselty tästä au pair -hommasta, joten päätin toteuttaa sen ensimmäisenä. 2009 syksyllä aloin miettiä, että mitäs sitä tekisi ensi kesänä. Halusin löytää ajoissa työpaikan, mutta halusin myös vapaa-aikaa, koska edellisenä kesänä minulla oli kaksi työpaikkaa ja tein joka päivä töitä aamukuudesta iltayhdeksään ja olin viikonloputkin töissä. Mielessä kummitteli myös tuhopolttajakauhut ja päätin, että haluan mahdollisimman kauas kotoa, ettei tarvitse pelätä koko kesää. Ensin katselin muualta Suomesta mm. leiriohjaajapaikkoja, mutta sitten tajusin, että voisin yrittää etsiä kesäksi itselleni au pair -perheen. Laitoin ilmoituksen Au Pair Worldiin ja pikkuhiljaa kiinnostuneet perheet alkoivat ottaa yhteyttä. Yllättävän moni etsi Au Pairia vain kahdeksi kuukaudeksi. Olisin mielelläni ollut pitemmän aikaa, mutta koulu kutsui syksyllä. Karsin perheet lopulta kolmeen ja keskustelin heidän kanssaan puhelimessa; kaksi saksalaista perhettä ja yksi englantilainen. Meillä oli au pair Saksasta, kun olimme nuorempia ja siksi Saksa oli minulla ykkösvalintana. Saksassa pääsisin myös tapaamaan useammin entistä au pairiamme ja olisi turvallisempi olo, kun tietää, että on joku tuttu lähellä. Päädyin lopulta kaikkein mukavimmalta vaikuttavaan perheeseen. Saksalainen perhe, jossa oli äiti, isä, 7 -vuotiaat kaksoset ja kissa. Olen kissoille allerginen, mutta perheen äiti kertoi, että heidän kissansa elää kellarissa ja on erittäin arka, eikä tule lähelle. Enkä saanutkaan koko kesänä kuin yhden kerran allergiaoireita. Ostin lentoliput loppuvuodesta ja aloin valmistautua henkisesti viettämään ensimmäistä kertaa 2 kuukautta erossa kaikesta tutusta. Olin sillon vielä 17 -vuotias, joten kaksi kuukautta oli minulle todella pitkä aika. Täytin 18 keväällä ennen lähtöäni.

Meillä oli ennen Jullea, meidän au pairiamme, muutama todella huono kokemus au paireista ja olimmekin jo luovuttaneet lähetettyämme kaksi au pairia takaisin Saksaan ja toisen jäätyä salaa Suomeen ja syyttävän meidän erottaneen hänet laittomasti. Näiden huonojen kokemusten takia pelotti aika paljon, että mitä jos perhe onkin ihan kamala ja vaikuttaa vain mukavalta?

Lähdin Saksaan kun koulu loppui ja palasin viikkoa ennen koulun alkua, eli kaksi kuukautta olin Saksassa. Perheeni asui Etelä-Saksassa, lähellä Augsburgia. Kesä oli todella kuuma, lämpöä oli suurimpana osina päivistä 40 astetta. Kun saavuin Munchenin lentokentälle, jouduin heti heittämään pois villatakin, jonka kanssa lähdin Suomesta ja kävin vessassa vaihtamassa shortsit päälle. Perheeni oli vähän myöhässä, koska autobahnilla oli ruuhkaa. Istuskelin ihanalla sisäpihalla nauttimassa auringosta ja yritin kerrata saksan kielioppia. Olin puhunut saksaa vain koulussa ja minua jännitti hirveästi, koska perheen lapset puhuivat vain saksaa. Vanhemmat onneksi puhuivat englantia. Lapset olivat tottuneet vaihtuviin au paireihin, sillä heillä oli ollut 4 -vuotiaista asti koko ajan au pair. Pidin perheestäni heti kun tapasin heidät lentokentällä. Juttelimme automatkan sekaisin englantia ja saksaa, ujostelin saksan kanssa, koska se ei ollut minulla kovin sujuvaa. Kotona näin talon ja huoneeni. Minulla oli yksin käytössäni koko ullakkokerros ja sain oman kylpyhuoneen. Huoneessa oli jatkuvasti ilmastointi ja tuuletin päällä, koska kesä tosiaan oli niin kuuma, mutta silti lämpötila siellä kohosi jopa 60 asteeseen ja jouduin välillä nukkumaan kellarissa, koska en kestänyt kuumuutta.

Tehtäviini au pairina kuului kodin siistinä pitäminen, lounaan valmistaminen lapsille, kun he tulevat koulusta, lapsien kanssa leikkiminen ja heistä huolehtiminen. Kun lapset olivat koulussa, minä siivosin aina talossa jälkiä, yleensä imuroin joka päivä ihan vain, jotta tuntuisi siltä, että oikeasti teen jotain. Lapset pääsivät koulusta 11-12 välillä ja minulla oli silloin aina lounas valmiina. Perheen äiti tuli töistä kolmen jälkeen ja silloin lapset alkoivat hänen kanssaan tehdä läksyjä ja minulla alkoi ”vapaa-aika”. Yleensä olin vain kotona ja leikin lasten kanssa tai istuin juttelemassa vanhempien kanssa. Autoin aina päivällisen ja illallisen kanssa ja kävin lenkkeilemässä ja pyöräilemässä. Viikonloppuisin lähdin yleensä Augsburgiin tai muihin kaupunkeihin junalla shoppailemaan. Tapasin Saksassa neljä muuta suomalaista au pairia, joiden kanssa kävimme aina yhdessä juhlimassa ja viettämässä aikaa. Erityisen läheiseksi minulle tuli Saana, jota olen tavannut vielä Suomessakin.

Toinen perheen kaksosista oli lievästi autistinen ja hänen kanssaan oli ajoittain melko vaikeaa, mutta loppukesästä hän alkoi jo puhuakkin vähän minulle. En loukkaantunut puhumattomuudesta, sillä hän ei koulussakaan suostunut puhumaan edes opettajalleen vaan hänen siskonsa oli aina viestinviejä. Perheen vanhemmat olivat aivan ihanat. Luimme perheen äidin kanssa aina yhdessä Twilight -kirjoja ja kävimme elokuvissa, isän kanssa vedettiin iltaisin shotteja ja käytiin baarissa. Minä tosin olin aika usein kuskina 😀 Saksassa ajaminen on ihan sairaan pelottavaa. Autobahneilla tosiaan ei ole mitään nopeusrajoitusta. Kun me ajettiin 150 kilometriä tunnissa, mikä oli minusta hirveän kovaa ja perheen isän mielestä matelua, joku sveitsiläinen auto meni ohitsemme niin kovaa, ettei ehtinyt edes auton merkkiä näkemään. Saksalaiset ajavat kauhean kovaa myös pikkukujilla ja liikennesääntöjen noudattaminen menee vähän niin ja näin. Jullelle oli sillon todella vaikeaa sopeutua Suomessa ajamiseen ja me lapset aina kyydissä pidettiin turvavöistä kiinni ja pelättiin.

Kielitaitoni kehittyi Saksassa hurjaa tahtia ja kun lähdin takaisin Suomeen, saksani oli jo sujuvaa! Harmitti ihan hirveästi kun ei päässyt enää puhumaan, sillä olisin vain halunnut koko ajan puhua saksaa kun se nyt tuli itsestään. Kun tapasin taas ystäviäni, tervehdin kaikkia vahingossa saksaksi. Kassalla sanoin todella kauan aina ”Danke schön” ja jos joku toivotti hyvää päivänjatkoa, sanoin aina ”ihnen auch”. Kaikki tuollaiset pienen ilmaukset jäävät niin kiinni. Koulussa tuli saksasta vain kymppejä lukematta, kun se oli pinttynyt päähän niin hyvin. Saksalaiset ovat hirveän ystävällisiä, sosiaalisia ja kohteliaita, aivan erilaisia kuin jurot suomalaiset. Saksa on lempparimaani ja haluan sinne aina vain takaisin! Olen käynyt siellä nyt joka vuosi, mutta tänä vuonna emme ole menossa ja se särkee sydämeni. Tahtoisin tapaamaan perhettäni ja Jullea, sekä syömään ihanaa jäätelöä, keskustelemaan tuntemattomien ihmisten kanssa kuin vanhat tutut, shoppailemaan halpoja vaatteita ja kävelemään läpi kirkkaan ja värikkään kauppatorin. Etelä-Saksa kesällä on aivan mahtava kokemus, voin suositella kaikille! Jalkapallon MM-kisat olivat sopivasti käynnissä kun olin Saksassa ja koko maa oli ihan sekaisin! Bileitä joka puolella 24/7 ja mahtavia public viewingejä! Oli kyllä vähän ärsyttävää kun naapurit soittivat vuvuzuelaa läpi yön ja ohi ajavat rekat tööttäilivät mielipuolisesti kun mieluisa joukkue voitti.

Au pairiksi lähteminen on iso kynnys, mutta se kannattaa. Minulla on ikuisesti kaksi ihanaa perhettä, yksi Suomessa ja yksi Saksassa. Puhun saksalaisen perheeni kanssa jatkuvasti ja käyn tervehtimässä heitä. Kun menemme naimisiin, heidät kutsutaan luonnollisesti häihin. Suosittelen au pairiksi lähtemistä jokaiselle, joka haluaa uusia kokemuksia, matkustelua ja parantaa kielitaitoa. Kun on maassa, jossa puhutaan koko ajan sitä yhtä kieltä (suurin osa saksalaisista ei puhu englantia) kielitaito kasvaa kohisten! Jos puoleksi vuodeksi tai vuodeksi lähteminen on liian pelottavaa, tehkää kuten minä tein ja etsikää kesäksi perhe. Kesä menee liian nopeasti ohitse, mutta siinä ehtii silti kokea paljon! Kotiin lähteminen oli haikeaa, vaikka olikin ihanaa päästä näkemään taas Topias, perheeni ja kaikki ystävät. Kaipaan yhä Saksaan ja jos en olisi tullut raskaaksi, olisin lukion jälkeen lähtenyt ainakin vuodeksi Saksaan. Alun ikävän itkemisen jälkeen kesäni oli aivan mahtava ja tekisin sen koska tahansa uudestaan!

Kommentit

57 kommenttia
Avatar

Hei ootko vielä paljon yhteyksissä sun au pair -perheeseen? Ku jotkut tuntuu haluavan pysyy yhteyksissä koko loppuelämän, toiset taas ei kirjota kotiinpaluun jälkeen kertaakaan ees sähköpostia 😀 Tästä saa kuitenki sen käsityksen että tulitte hyvin juttuun, niin miten teillä on? 🙂

Avatar

ihana postaus! 🙂

Avatar

Kiitos! 🙂

Avatar

oiii kuulostaa ihanalle! Alotiksää vasta lukiossa lukemaan saksaa vai jo ala-asteella?

Avatar

Alotin yläasteella 🙂 mutta lukiossa ei tullut enää pitkän saksan ryhmää, joten jouduin siirtymään lyhyeen. Kirjoitin sitten kuitenkin keskipitkän 🙂

Avatar

Mulla tulee susta mieleen Anna Puu! 😀

Avatar

Heei, niin mullakin 😀

Avatar

Haha mitä ihmettä! 😀

Avatar

Mäkin haluuun!:D

Avatar

Kannattaa lähteä! 🙂

Avatar

Itse en oo ollu au pairina, mutta olin työharjoittelussa Irlannissa 6viikkoa. Aluksi hirvitti ja jännitti, mutta hyvin se meni 🙂 Työpaikka oli ihana vanha ISO hostelli (http://www.hotelscombined.com/Hotel/Killarney_International_Hostel.htm) ja työkaverit ympäri eurooppaa ja kaikki aivan mahtavia ihmisiä. 🙂 Rakastuin kyseiseen maahan täysin, luonto on niin kaunis siellä ja ihmiset todella ystävällisiä. Ainoa haaste oli paikallisten todella vahva murre, mistä ei meinannut aluksi saada mitään selvää. Myös heidän tapansa tervehtiä tuttuja ”How are you?” oli outo. Koska he vain ohimennen noin huikkas ja jatkoivat matkaa. Aluksi en tiennyt et olisiko pitänyt huutaa perään et ”Im fine, and you?” 😀

Avatar

Kuulostaa niin ihanalta! :)) Ja tiedän ton murrejutun, Saksassa kans vanhemmalla väestöllä etenkin oli niin järkyttävä murre että mm perheen isovanhempien puheesta en ymmärtänyt sanaakaan! 😀

Avatar

voii hitsit mäkin haluaisin just tollee vaikka kesäks lähtee ja tulis niin mahtava muisto siistä!:)ja muutenki ois siistiä! mitenkä au pairiks voi hakee??

Avatar

Kannattaa! 🙂 Pistää tonne au pair worldiin vaikka hakemuksen 🙂

Avatar

ihana postaus! tuli heti sellane tunne et vois itekki lähtee ku välivuosi edes kesän jälkee eikä tietoa vielä mitä tehä! 🙂

Avatar

Toi on kyllä mahtava tapa viettää välivuotta! 🙂

Avatar

Kuulosti kyllä mahtavalle reissulle! 🙂

Avatar

Sitä se oli! 🙂

Avatar

Voooih, tää oli aivan mahtava! Kiitos että teit tämän postauksen, ootinki tätä jo jonkunaikaa! 🙂
Minusta ainaki tällähetkellä tuntuu, että itsevarmuuteni kasvoi tämän postauksen myötä, enhkä minusta on sittenkin au pairiksi!!

Avatar

Kiitos, kiva kuulla! :)) Kyllä susta varmasti on siihen!

Avatar

Ei vitsi, en oo koskaa aatellu haluavani au pairiks mutta kun nyt luin tän postauksen ni tuli ihan kauhee hinku päästä au pairiks jonnekki! Pitää kattella, ois kiva lähtee joskus 🙂 Kiitti paljon tästä postauksesta!

Avatar

Kiva kuulla!! 🙂 Kannattaa ehdottomasti harkita!

Avatar

Olen ajatellut lähteväni au pairiksi, joten olisi kiva tietää miten tapasit Saksassa muita suomalaisia au paireja? 🙂

Avatar

Saana oli löytänyt nämä muut jostain, joten en osaa sanoa, kun Saanankin tapasin perheen äidin kautta, koska Saana oli heille yksi au pair ehdokas :/

Avatar

Oon lukenut sun blogia jo pidemmän aikaa mutta nyt täytyy kommentoida, että aaah. Oon ite ollut välivuoden aikana ausseissa ja tää nosti taas muistot pintaan. Sekin oli aivan mahtava kokemus! Ite olin kielikurssilla, niin miten tutustuit muihin? Oliko teillä jotain au pair tapaamisia vai törmäsittekö vain jossain? Ps. Sun blogi on muuteki ihana, tykkään siitä miten kirjoitat. Varsinkin supermutsi on jäänyt mieleen 🙂

Avatar

Mä tapasin nämä muut Saanan kautta kun hän jossain tutustui! 🙂 Voi kiitos, ihana kuulla! <3

Avatar

Tuo on yksi ainut syy, miksi välillä harmittaa, että perusti perheen niin nuorena. Olisin niin halunnut kokea hetkellisen ulkomailla asumisen juuri au pairina tai muuten. Mulla oli keväällä 2011 jopa mahdollisuus lähteä kuudeksi viikoksi työharjoitteluun espanjaan hotelliin, mutta olin silloin viimeisilläni raskaana ja piti kieltäytyä. 🙁 Mutta ehkä me joskus muutetaan sitten koko perhe hetkeksi jonnekin, jos vaikka tekisin joskus oman alan töitäni. 🙂

Avatar

Me ollaan kanssa puhuttu, että muutettaisiin Saksaan vähäksi aikaa sitten jos saisin sieltä töitä! 🙂 toivottavasti se onnistuu teilläkin! Ulkomailla asuminen on mahtava kokemus 🙂

Avatar

Vitsi sun tukka on noissa kuvissa ihana!! ja toi väri <3 mäki haluan! 😀 mutta ei ikinä onnistu justiin tollaseks!

Avatar

Voi kiitti! 😀 Se haalistu ton kesän lopussa ihan oranssiksi! 😀 en värjännyt tuolla kertaakaan 🙂

Avatar

Ihana lukea muiden au pair kokemuksia 🙂 itse olen tällä hetkellä au pairina münchenin lähellä ja kirjoittelen täältä blogia elämästäni ja vähän muustaki (:

Avatar

Oi ihanaa, pitää heti lueskella! 🙂

Avatar

Aiotko hankkia sitten teille kotiin myös au pairin tulevaisuudessa?

Avatar

Ehdottomasti 🙂

Avatar

Miten sä uskalsit ajaa siellä autobahneilla jos olit just saanu kortin :0

Avatar

Mut opetettiin ajamaan opetusluvalla, joten olin ajanut päivittäin jo yli puoli vuotta ennen kun sain kortin, tossa kohtaa jo melkeen vuoden 🙂

Avatar

Onpa hauska, että törmäsin tähän! Olen itse au pairina tällä hetkellä Münchenissä. Yhdyn kyllä tekstiisi, suosittelen ehdottomasti myös lähtemään 🙂

Avatar

Oi, olen kateellinen!

Avatar

Apua oon aina halunnut lähtee aupairiksi ja tää vaan lisäs mun intoa! Maksaako perhe yleensä työstä palkkaa, vai onko se ns. ruokapalkka? Löytääkä tuolta au pair worldistä helposti perheen?:)

Avatar

Perhe kustantaa elämisen ja sitten siihen saa pienen ns kuukausirahan päälle, se on yleensä noin 300 euroa, mutta voi vaihdella 250 ja vaikka 400 euron välillä 🙂

Avatar

Taistelin pitkään itseni kanssa, uskallanko kommentoida tähän postaukseen rehellisesti. Ihana kuulla, että sun au pair -kokemus oli noin positiivinen. Olisin itselleni toivonut samanlaista, mutta oma seikkailuni oli jotain aivan muuta kuin mitä odotin.. Mun au pairiuteni ensimmäisessä perheessä päättyi 5 viikon jälkeen, koska perhe olisi tarvinnut au pairin sijaan ammattikasvattajan ja orjan kotiinsa. Toisessa perheessä au pairiuteni päättyi 6 kuukauden jälkeen aivan naurettavasti, kun kaikin tavoin mahtava perhe ei suostunut ymmärtämään, että joudun palaamaan terveydellisistä syistä kotiin. Molemmista perheistä lähdin omasta tahdostani, mutta painavien syiden takia. En ole luovuttajatyyppiä, joten taistelin itseni kanssa jatkuvasti siitä, kuuntelenko itseäni, vai haluanko miellyttää perhettä kaikissa asioissa. Jouduin käymään aikamoista vuoristorataa läpi, kun pettymys seurasi toista, ja olin kaukana kotoa; kukaan ei ollut konkreettisesti rutistamassa, lohduttamassa ja tukemassa, kun kävin perheiden kanssa läpi melkoista helvettiä.. Onneksi tiedän, että suurimmalla osalla kokemus on enemmän positiivinen, kuin negatiivinen.

Kuitenkin au pair -aikaan mahtui myös paljon ihania ja hyviä hetkiä, etenkin muiden au pairien kanssa! (: Kokemuksena ”epäonnistunutkin” au pair -aika oli kasvattava. Koin paljon, sain matkustella, oppia kahta uutta kieltä, ja elää ulkomailla. Koen kasvaneeni ihmisenä valtavasti ulkomailla vietettyjen kuukausien aikana, ja olen paljon itsenäisempi.

Omasta kokemuksestani huolimatta suosittelen kyllä au pairiksi lähtemistä! Jos perheen kanssa ei kemiat kohtaa tai perhe osoittautuukin painajaiseksi, pääset aina kotiin. Kuitenkin sanon, että kannattaa miettiä tarkasti, haluaako muuttaa vieraan perheen luokse asumaan, haluaako huolehtia perheen taloustöistä, halutko olla se jonka niskaan paska kaadetaan helpoiten, haluatko kaikissa asioissa tanssia perheen pillin mukaan. Omasta ja au pair -ystävieni kokemuksesta voin sanoa, että kaikki menee usein hyvin, kun teet kaiken täysin perheen tahdon mukaan, mutta jos yhtään sanot vastaan tai haluat neuvotella, tilanne saattaa räjähtää käsiin. Aika hyvin perheet myös joustavat joissain asioissa (tietysti perheestä riippuen), mutta monilla perheillä on kummallisia periaatteita ja tapoja, joita ulkopuolisena ei voi ymmärtää järjellä.

Kommentista tuli pitkä, ja ehkä jopa jollain tavalla ahdistavakin, mutta haluan omalta osaltani rehellisesti kertoa au pairiudesta. Se voi olla mahtava kokemus, se voi olla täyttä helvettiä, tai se voi olla jotain siltä väliltä. Ei ole mahdollista ennustaa, millainen oma au pair -kokemus on, jos ei rohkeasti lähde matkaan unelmia tavoitellen, ja pettymyksiä pelkäämättä. Koko ajan elokuusta helmikuun loppuun kirjoitin blogia (http://tuuliemilian.blogspot.com) au pairiuden ihanuudesta ja kamaluudesta, joten jos joku haluaa lukea toisenlaisen au pair -kertomuksen, sieltä sellaisen löytää.

Ja vielä vinkkinä tuleville au paireille: paras tapa löytää muita au paireja, on etsiä Facebookista kyseisen kaupungin au pairien ryhmä! (esim. Au-Pair girls in Luxembourg, The Coolest Au-Pairs in Frankfurt am Main jne. Helpoin keino on laittaa hakuun ”au pairs in ________”) <:

Avatar

Voi ei, tosi kurja kuulla! 🙁 Mä olen kuullut kanssa paljon huonoja kokemuksia ja valitettavasti aina ei käy niin hyvä tuuri kuin mulla kävi 🙁 onneksi sieltä tosiaan pääsee sitten lähtemään jos ei natsaa, mutta onhan se kurjaa!

Avatar

Moi ja kiitos tästä postauksesta, se vastas moneen kysymykseen! 🙂 Aion pitää välivuoden ens vuonna ja lähteä au pairiksi mitä todennäköisimmin Saksaan. Oon opiskellu saksaa 8. luokasta asti ja tuli vaan mieleen kysyä et alkoko sulla mennä adjektiivien heikko ja vahva taivutuskin automaattisesti puheessa oikein vai opitko vaan olemaan välittämättä asiasta ja sanoit ne miten sattuu? Ne on aina ollu mun heikkous ja jännitän vähän et kuinka ne tulee sujumaan… 😀

Avatar

Kiva kuulla! 🙂 Kyllä se alko pikkuhiljaa tulla automaattisesti, tosin alussa tein varmasti ihan hirveästi virheitä, mutta kyllä ne silti sen ymmärtää! Eikä mulle ikinä naurettu kun taivutin väärin, se on kai aika yleistä Saksassa 🙂 joten ei kannata jännittää! Ne jää mieleen tosi nopeasti kun koko ajan käyttää 🙂 Lapset välillä nauroi mua, mutta se oli ihan hauskaa 😀

Avatar

Itse kans haaveillut aupairiksi lähdöstä. Saksassa on pari kertaa tullut vierailtua ja toivoisin pääseväni sinne pian taas. Kans pelottaa tuo saksan puhuminen ihan mielettömästi, mutta ehkä mä pystyn keräämään rohkeutta tarpeeksi. Pelottaa vaan just ne negatiiviset puolet.. Perhe ei ookaan kiva, itse en pysty jne. Mutta tää postaus oli kiva ja noi kuvat oli tosi hyviä, tuli oikee kesäfiilis ko niitä katseli. 🙂

Avatar

Kyllä se saksan kieli lähtee nopeasti käyntiin, ei kannata jännittää! 🙂 Niitä negatiivisia puolia ei voi olla pelkäämättä, mäkin pelkäsin, mutta positiivisella mielellä vaan ja toivot parasta! 🙂

Avatar

Kiva kuulla muiltakin positiivisia kokemuksia. Ite oon paraikaa Usassa 4 ihanan lapsen isosisko/ au pair. Mulla on matka vasta aluillaan, ja aikaa täällä meinaan viettää 1-2 vuoteen. Kiva kuulla että sulla on mennyt siellä silloin noin hyvin 🙂 itse päätin lähteä lukion jälkeen, parikymmpisenä.
Tämä on ja tulee olemaan elämäni yks parhaita kokemuksia, hyvä et sunkin 🙂

Tsemppiä raskauteen ja kaikkeen muuhunkin 🙂

Avatar

Löysin siskoni blogin (jenskunvauva.blogspot.com) kautta tänne ja etenkin tämä postaus koukutti lukemaan 🙂 Tuli sellanen kysymys mieleen että ootko itse ikinä miettinyt että hankkisitte au pairin kotiin, ehkä sitten kun lapset on vähän vanhempia? 🙂

Avatar

Hei!

Päädyin ihan sattumalta lukemaan sun blogia ja kun selailin postauksia, tämä kiinnosti, koska olin itsekin ollut Saksassa.. ja, usko tai älä, tasan samassa perheessä kuin sinä! Kaksoset olivat silloin 4-vuotiaita ja minä juuri lukiosta päässyt! 🙂 Äidin kanssa olen myöskin paljon yhteyksissä ja puhe tuli raskauksista, kun odotan itsekin toista lasta.. mainitsi sitten sinut ja naureskeli, että kylläpä me suomalaiset ollaan nuorena ja nopsaan sikiäviä, kun heidän toinenkin Au-pairinsa saa jo toisen 😉 Hassua. Mukavaa raskausaikaa, toivottavasti menee paremmin kuin ensimmäinen!

Avatar

Haha niin pieni maailma! 😀 mä olen kuullut paljon juttuja heidän aiemmista au paireista ja nimi Heidi on kyllä jäänyt mieleen! 🙂 kuviakin olen nähnyt paljon 😉

Avatar

Heh, on kyllä, äärimmäisen pieni maailma! 🙂 Ja mahtava oli au-pair-perhe! Mekin käytiin siellä pari vuotta takaperin kun oltiin reilaamassa ystävien kanssa.. nyt taas tekis mieli kylään, vaan pitänee ootella että nää muksut on hippasen isompia. Mukavaa kesän jatkoa!

Avatar

Tekisi niin mieli lähteä au pairiksi, mutta en voisi ikinä olla niin pitkiä aikoja erossa omasta miehestä!

Avatar

En mäkään kyllä enää raaskisi olla 🙂

Avatar

Sun innoittamana oon just englannissa hoitamassa puoltoistavuotiasta ava-typyä! Muistan vieläkin ku luin sun postauksen, ja samantien menin luomaan profiilin aupairworldiin, ja muutaman päivän päästä siitä mulla olikin jo perhe valmiina ja uus kesätyö! Ilman tätä postausta en olis aatellukkaan lähteväni aupairiks, joten kiitos sulle:)

Avatar

Voi, ihanaa kuulla! :)) Toivottavasti oot nauttinut olostasi ja saat ajasta paljon irti! 🙂

Avatar

toi sun postaukses oli ihan mahtava ja anto mulle vaa lisää intoo ja rohkeut lähtee aupairiks viel ehk jo ens kesän:) varsinki oli kiva kuulla et kielt oppii siel nopee vaik mul A2 saksa onki mut mun kielellinen osaaminen varsinki puhuttaes on iha kamalaa:d oon myös muutenki miettiny et lähtiskö sittenki vaa jonnekki britteihi ja puhuis enkkuu ku harvemmin kukaa ees suosittelee saksaan lähtöö. Saksa on maanakin jääny mulle vieraammaks mut ehk siksi kannattais vaa lähtee sinne. Tää postaus autto mua taas yhen askeleen pidemmälle saksaan au pairiks lähtemist, joten suurkiitos sulle täst:)))

Avatar

Itse lukenut saksaa 3lk asti, mutta ei se Saksassa minulla silti millään sujunut 😮 Vaikka kokeissa tuli kymppejä ja L:nä kirjoitin pitkän A-saksan. En silti saa puhetta luonnistumaan itse maassa enkä usein ymmärrä mitä he siellä puhuvat :/

Vastaa käyttäjälle Emilia Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä