Kahden lapsen kliseet, totta vai tarua?

Kyllä kaksi menee siinä kuin yksikin.

Ja paskat, ihan näin suoraan sanottuna. Ei ole ollut päivää näiden 9 kuukauden aikana, jolloin en olisi miettinyt, että nytkin saisin vaan heittää jalat ylös ja ottaa iisisti, jos olisi vain yksi. Kun toinen nukahtaa, toinen herää. Kun toinen on nätisti, toinen aloittaa kiukuttelun, jolloin toinen lähtee mukaan ja huutokonsertti on valmis. Kahden minuutin tauon jälkeen uudestan. Sillä aikaa kun puet yhden, toinen riisuu vaatteensa. Jos puet ensin sen, joka ei osaa riisua vaatteitaa, hän saa lämpöhalvauksen sillä aikaa kun yrität pukea sitä raivotarta, joka riisuu kaikki siihen mennessä päälle saadut vaatteet kun käännät sekunniksi katseesi. Kun peset toisen kakkapeppua, toinen syö lattialla odottavasta vaipasta naama ruskeana ravitsevaa välipalaa. Kun laitat toiselle ruokaa, toinen karjuu nälkää naama punaisena ja sitten kun syötät sitä toista, toinen heittää lautasen lattiaan ja kun siivoat sotkua, molemmat huutaa naama punaisena ja niin edelleen.

Niistä on seuraa toisilleen.

Noh, joskus joo. Silloin kun jokainen leikki ei pääty kahden sekunnin jälkeen siihen ”pikkuveli otti mun lelun tyhmääääääääääääääää” karjumiseen. Meidän lapset kyllä leikkii aika paljon ja nätisti yhdessä ja välillä on päivän pelastus kun saan istahtaa rauhassa katselemaan kun tyypit leikkii yhdessä, mutta valitettavasti ne yhteiset leikit yleensä sisältävät vaaran aivotärähdykseen/kuristumiseen/sähköiskuun/tukehtumiseen. Suurimman osan ajasta tämä lause on kuitenkin aika kyseenalainen, sillä pikkuveli ei ymmärrä sotkevansa siskon leikkejä ja sisko mustasukkaisena kiusaa ja pahoinpitelee pikkuveljeä.

kuva (18)

Isompi voi auttaa pienemmän hoitamisessa.

Niinhän se voi, sen 3 minuuttia, mikä sillä mustasukkaisuudella kestää kehittyä, siis sen jälkeen kun sisarukset ensimmäistä kertaa tapaavat. Se on suloista kun isompi sisarus tahtoo auttaa hoitamisessa, mutta usein siitä aiheutuu enemmän haittaa kuin apua. Riippuu tietenkin iästäkin. Mutta kyllä tästä saa ihan hyötyäkin oikeasti irti, monesti olen välttynyt nousemasta sohvalta kun innokas isosisko on noutanut tutin tai pullon viereiseltä pöydältä. Nykyään taito ulottuu myös kaukosäätimeen ja puhelimeen. Nyt kun lapset on vähän isompia niin tämä on oikeasti kyllä aika totta, sillä usein jos on kädet täynnä ja pikkutyyppi hermostuu, isompi tyyppi alkaa laulaa hänelle tuiki tuiki tähtöstä, silittää päätä ja sanoo ettei ole mitään hätää, äiti tulee pian. Sisarusrakkautta ei voita mikään!

Kaikki tavaratkin voi sitten kierrättää.

Tai sitten ei. Tässä on tietenkin tämä sukupuolijuttu, meillä ei luonnollisesti päässyt siskon ihanat mekot ja tossut pikkuveljen päälle. Lisäksi koot saattavat osua vääriin kausiin, jos toinen onkin kesävauva kun ensimmäinen oli talvivauva. Huolimatta eri sukupuolesta, ollaan silti saatu kierrätettyä ihan kiitettävästi. En ole niin nirso ja pikkuveli kulkikin puolet talvesta siskon pinkissä nallehaalarissa. Neutraalin väriset vaatteet ja jopa monet tyttöjen vaatteet ovat päässeet pikkuveljelläkin käyttöön, mitä väliä sillä on, jos ne jonkun mielestä on liian tyttömäisiä. Ostan tyttöjen osastolta ihan uutenakin vaatteita meidän machomiehelle. Isojen hankintojen kohdalla tämä on passeli, rattaat ja kaukalot ovat yleensä neutraaleja.

kuva (19)

Mitä muita kahden lapsen kliseitä teille on tullut vastaan?

Kiinnostaisiko teitä postaus omista näkemyksistäni lapsilukuun?

Kommentit

29 kommenttia
Avatar

Meillä kolme poikaa, 2japuol, 1japuol sekä puolivuotiaat. Ja täytyy sanoa, että ekan kanssa kaikki piti opetella,se oli omalla tavallaan rankkaa. Toinen syntyi, eka oli mustis ja mun mielestä tämä vaihe on ollut kaikkein rankin. Kolmas kun syntyi, se ei tuntunut enää juuri missään 😀 Toki käsityötä on enemmän kun vanhinkin on noin pieni vasta, mut mun mielestä tämä kolmannen vauvavuosi on ollut kaikkein helpoin. Toki onhan se joka perheessä erilaista, mutta meillä näin.. :))

Avatar

Jos teidän ensimmäinen lapsi olisi ollut yhtä haasteellinen kuin nomppu niin olisittko silti halunneet kaksi lasta?

Emilia Huttunen

En osaa sanoa, luultavasti ei ainakaan näin pienellä ikäerolla, nyt on meinaan simmonen fiilis, että haluaisin kaikki mahdolliset ehkäsyt päällekkäin 😀

Avatar

Taas jälleen upea kirjoitus! 🙂 Hei! mulla olisi toivepostaus ehdotus: Luottamus ( parisuhteessa) sekä mustasukkaisuus (parisuhteessa)itselläni on hankaluuksia parisuhteessa tässä luottamus asiassa ja mustasukkaisuuttakin on koska itselläni on todella huono itseluottamus joka aiheuttaa mustasukkaisuudet.. Olisi kiva jos tekisit postauksen esim mitä mieltä oot mustasukkaisuudesta ja miten vaikka se näkyy tai ei näy sun ja topiaksen suhteessa. Ja tuli mieleen kun kerroit syömishäiriöstäsi että kun silloin ei ole tyytyväinen omaan kehoonsa niin koitko muut ihmiset parempina kuin itsesi, ja tuliko esim mustasukkaisuutta.

Avatar

Joo miustaki olis kiva kuulla siun mielipide noista postaus ehotuksista :)!

Avatar

Joo kiinnostaa näkemyksesi lapsilukuun ! 🙂

Avatar

Mä oon pitkään ajatellut postata tuosta sun ekasta kohdasta, mäkin olen nimittäin sitä mieltä, että se on ihan täyttä shaibaa, vaikka meillä onkin kaksi suhteellisen helppoa lasta 😀

Emilia Huttunen

Word! 😀 Meidän lapset on ihanat enkä niitä mihinkään vaihtaisi, mutta oli se elämä vaan niin helppoa kun oli vaan yksi :DD Aina jos toinen on hoidossa tai jossain ja toinen kotona niin ahh sitä rauhaa 😀

Avatar

Kiitos jälleen ihanasta tekstistä! Vähän samansuuntaisia kokemuksia täälläkin sisarussuhteesta, ovat kuin yö ja päivä joissakin asioissa. Mutta, täytyy antaa negatiivista palautetta teknisestä puolesta: en saa luettua kännykällä blogia? Kuvat eivät avaudu ja teksti on hyppivää. Pystytkö antamaan palautetta eteenpäin?

Avatar

joo samaa kokemusta kännykällä selatessa, ei oikeen onnistu lukeminen..

Avatar

Sä se sitte osaat olla ihanan positiivinen. Tietty kaikesta löytää huonot puolet kun oikeen hakee, nauttisit nyt vaan.

Emilia Huttunen

Näin sanoo oikee positiivisuuden perikuva, haluatko kertauksen lähettämistäsi kommenteista? 😀 ”paskaa, kakkaa, tyhmää, tyhmää, paskaa” jne. Mites se menikään se sanonta 😉

Avatar

Heh 😀 taas ollut joku fiksu liikenteessä!

Hyvä postaus ja olen huomannut ihan samoja asioita omassa arjessa kahden lapsen kanssa. Lapsiluku-postaus kiinnostaisi kovasti 🙂

Avatar

No mut näin se on. Mieti miltä lapsista tuntus lukee vaikka tää postaus. Sulla on tosi ihanat ja terveet lapset. He on syyttömiä siihen että ovat pienellä ikäerolla syntyneet. Mulla on itellä yks lapsi ja antasin vaikka toisen käteni, jos voisin saada toisenkin. Mutta en voi ikinä enää kokea vauva-arkea ym. Olen ikionnellinen tuosta yhdestä, mutta raastaa sydäntä kun hän kysyy aina vauvoja nähdessään, että koska hänelle tulee pikkuveli tai -sisko, jne. En vaan voi ymmärtää ihmisiä jotka puhuu lapsistaan tolla tavoin. Anteeks, mutta ehkä säki voit joskus asettua muiden asemaan ja miettiä kuinka onnekas olet!

Emilia Huttunen

Älä nyt herranjumala ota kaikkea aina niin tosissaan! Mietin kirjoittaessa, että pitääkö laittaa joku ps muistakaa huumori, mutta en sit laittanut, ois näköjään sua varten pitänyt 😀 ikävää jos nyt tästäKIN pahoitit mielesi kuten kaikesta mitä ikinä kirjoitan, mutta kannattaisko ehkä alkaa etsiä jotain muuta luettavaa, jos sulla ei oo muuta kuin valitettavaa…

Avatar

Emilia kirjottaa blogissaan itsestään ja hänen arjestaan/kokemuksistaan. Sinusta hänen siis pitäisi huomioida blogissaan kaikki ihmiset ja kaikenmaailman erilaiset kokemukset ja tapaukset?? huhhuh

Ihmisiä on joka junaan, toisen kokemukset tuntuu toisesta ihan mitättömiltä omiin verrattuna ja päinvastoin. Ja tuntuu kamalalta ettet pysty saamaan toista lasta mutta ei sun pitäis olla siit katkera Emilialle! Valitettavasti maailmassa on vääryyttä ja paljon epäkohtia

Avatar

Jes, vaikka olet katkera/surullinen siitä, että sinulla on vain yksi lapsi eikä toista tule, älä unohda sisälukutaitoa. Tämä postaus on selvästi kirjoitettu pieni pilke silmäkulmassa ja vaikean vauva-arjen aikana ei varmasti pysty elämään aurinkoisena tunnista toiseen vain sen vuoksi, että äidille on siunaantunut kaksi tervettä lasta. Epäilen, että itsekään pystyisit vain hymyilemään hetkestä toiseen kahden lapsen kanssa. Ja pienet lapset eivät tätä postausta lue. Vanhemmat lapset taas jo ymmärtävät itsekin, että kiukuttelu turhauttaa vanhempia, mutta silti kaikesta huolimatta isä ja äiti rakastaa känkkäränkkälastakin. Otappa herne pois nenästä ja nauti ihanasta lapsestasi 🙂

Avatar

Kiinnostaa postaus näkemyksistäsi lapsilukuun!! 🙂

Avatar

Allekirjoitan! Paitsi tuon tavaroiden kierrätyskohdan 😉 Terveisin pojat 2v. ja 8,5kk sekä yksi erittäin räytynyt äiti-ihminen.

Avatar

Meillä on vasta yksi, joten saas nähdä 🙂 Mistä Nompun raitapaita muuten on? Tosi kiva!

Avatar

Toivoisin postausta perheesi, etenkin lasten syömisestä.Tehdäänkö teillä kotiruokaa, miten kasvikset/valmisruoka/pikaruoka/ herkut näkyvät teidän arjessa. Kuinka tärkeänä pidät mitä lapsillesi opetat vai onko kaiken maistamisen tärkeää..

Avatar

.. ja ruoka-ajoista, syöttekö yhdessä ja sen sellaista 🙂

ps. ihan mahtava blogi, osaat kirjottamisen jalon taidon :)!

Avatar

Haluisin postausta millaista ruokas lapsesi syövät. Kuinka hyvin suosit lautasmallia ja valintoja lastesi välipaloillatuon tuollaista 🙂 Päivärutiinia, pitääkö ruuan olla ravitsevaa vai riittääkö että kuhan lapsella ei oäe nälkä.. onko nompulle vaihtoehto purkkiruoka vai joku muu.. vähän sekainen mutta ehkä saat jutun päästä kiinni 🙂 kuinka pitkään imetit lapsiasi vai onnistuiko ollenkaan?

Avatar

Mä en sitten ymmärrä tätä, että äitinä ei sais yhtään valittaa jos väsyttää niiden lasten kanssa! Mulla on neljä lasta, syntyneet seitsemän vuoden sisään, kaikki ihania ja toivottuja. Mutta heidän ollessaan pieniä oli välillä melkosta meteliä. Jotkut sanoi, jos niille puhui väsymyksestä, että mitäs teit noin monta ja itepähän olet tehny! Sitten kun ite valittivat miten töissä väsyttää, niin vastasin, että itepähän menit, nauti nyt siitä! Miks äitien pitäis olla yli-ihmisiä, jotka aina on hyvällä tuulella eikä koskaan väsytä?

Avatar

Oletteko jo kihloissa? Kauan olette ollut yhdessä Topiaksen kanssa? Oisko mahdollista jos tekisit postauksen teidän suhteesta tai jostain sellaisesta?

Emilia Huttunen

Ei olla kihloissa, ollaan oltu yhdessä 4,5 vuotta 🙂 Mulla löytyy kyllä muutamakin postaus meidän suhteesta!

Avatar

Minusta taas nyt 3 lapsen äitinä on helpompaa kun yhden. Lapsista on aina seuraa toisilleen ja turvaa. 3-vuotiaat nyt muutenkin nahistelee ja kiukuttelee usein, olivat sitten muiden seurassa tai yksin. Tuosta ensimmäisestä kohdasta olen samaa mieltä. Ei tietenkään ole samaa määrää hommia 1 tai 2 lapsen kanssa. Toinen on ruokittu niin on se seuraavakin syötettävä yms.. Meillä on arki helpottunut paljon nyt kun esikoinen alkaa olla 4v, pahimmat uhmat on kärsitty. Toki samaa on luvassa kohta x2, kun kaksoset alkavat lähestyä kahta vuotta :S.

Avatar

Kyllä ero oli selkeä kun toinen lapsi syntyi. Enää ei päässytkään vaunulenkeille vauvan nukkuessa vaan alkoi esikoisen huomiointi ja öisin vauva heräili ja jos hän olisi nukkunut aamulla pidempään niin esikoinen heräsi aikaisin. Lenkkeily helpottui kun hankimme kaksostenrattaat, mutta edelleen piti olla tarkkana ettei esikoinen salakavalasti alkanut kaivelemaan pienemmän kasvoja tämän nukkuessa, joten kyllä sillä eroa on onko lapsia yksi vai enemmän. Jälkeenpäin ajatellen aika oli rankkaa, mutta ainutlaatuista enkä päivääkään pois vaihtaisi

Avatar

Mun pitää nyt antaa puoltava kannanotto: kaksi menee siinä kuin yksikin, ainakin meillä, ainakin suurimman osan ajasta. Meillä on kaksi tyttöä, ikäeroa tasan kolme vuotta. Varmaan tuo ikäero tekee sen, että esikoinen ei missään vaiheessa ollut mustasukkainen, vaan otti heti ylpeänä isosiskon roolin: auttoi ja hoiti, mitä tehtäviä vaan annettiin. Toki vauvavuotena oli raskasta, kun vauva kukkui öisin, eikä sitten saanutkaan itse nukkua päivisin niitä univelkoja takaisin. Kuopus siirtyi samaan päiväunirytmiin esikoisen kanssa noin yksi vuotiaana, se helpotti tosi paljon. Mulla oli oikeesti ainakin tunti omaa aikaa keskellä päivää!

Ja kyllä, heistä on seuraa toisilleen. Tuntuu, etten oikein osaa edes leikkiä kuopuksen kanssa, kun isosisko on aina hoitanut sen leikittämispuolen.. Ja kyllä, tavarat voi kierrättää. Vielä kun ovat molemmat syntyneet samaan aikaan vuodesta, niin eipä ole tarvinut kuopukselle ostaa juurikaan mitään. Tai siis ei olisi tarvinut. Kyllähän sitä tulee myös hälle jotain uutta välillä ostettua, mutta esim. toppavaatteet ym ovat passanneet hyvin. Ja kun sängyt, vaunut, rattaat, syöttötuolit ja kaikki oli valmiina, niin ”halvaksi” on tullut tämä toinen.

Joo joo, kyllähän ne tapella osaa, välillä on päiviä etteivät muuta teekään. Siinä saa erotuomarina olla, mutta ei varmaan sellasia sisaruksia olekaan, jotka eivät toistensa kimpussa koskaan olisi.

Mutta luulen, että teilläkin helpottaa, kun aika hieman vielä menee eteenpäin. Esim. vuoden päästä voi sisarussuhde olla jo kovin erilainen, puolen minuutin yhteiset leikit venyvät ensin viiteen, sitten kymmeneen minuuttiin, ja yhen kerran huomaat, että kas, lapset ovat olleet sulassa sovussa saman tekemisen äärellä tunnin ajan!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä