Blogisiskot

SAMSUNG CAMERA PICTURES

SAMSUNG CAMERA PICTURES

SAMSUNG CAMERA PICTURES

Mulla on neljä siskoa, joista kolme on biologisia. Näistä kolmesta eniten samaa näköä ja luonnetta löytyy musta ja Evestä. Me ei Even kanssa tultu lapsina ollenkaan toimeen ja meillä oli itseasiassa monta vuotta välit poikki, mutta nykyään ollaan tosi läheisiä. Äitiys kasvattaa ja yhdistää. Kokeiltiin Even kanssa viime viikolla faceswappia ja naurettiin, miten hyvin meidän kasvot sopii toisillemme ja saatiin siitä idis. Me näytetään meikittöminä tosi samanlaisilta, mutta koska meidän tyyli on niin erilainen niin laittautuneena ei olla niin samannäköisiä. Eilen kuitenkin meikkasin Even, kun serkukset leikkivät keskenään ja oho sanoi Topias. Näytin näitä kuvia toopelle työpäivän jälkeen ja Topias sanoi, että sitä pelottaa kuinka samannäköisiä ollaan. Ja ollaanhan me muutenkin aika samiksia, molemmilla on nivelongelmia, ollaan äkkipikaisia ja muutenkin asioista yleensä samaa mieltä. Palstoilla meidän kutsumanimet on kuulemma E ja pikku E 😀 Vaikka Eve voittikin meidän perheen geeniloton (Eve saa syödä mitä haluaa eikä liho ikinä, Evellä on ihanat korkeat poskipäät ja kaunis luusto, sekä upeat iso siniset silmät!) niin ollaan kyllä aina saatu kuulla, kuinka samannäköisiä ollaan ja nyt sen näkee paremmin itsekin. Ennen sitä ei niin ole huomannut kun siihen toisen naamaan on jo tottunut niin paljon.

On meissä kyllä myös paljon samoja fyysisia ominaisuuksia, jotka ollaan tiedostettu! Ollaan molemmat peritty iskän kulmakarvat ja paksu tukka. Äitiltä ollaan peritty tasainen iho, joka ei paljon meikkiä kaipaa, mitä nyt niitä satunnaisia finnejä peittämään. Meidän äitin ihoa on aina ihmetelty kaveripiireissä ja toivottavasti meillä on sitten nelikymppisenä yhtä tasainen iho edelleen! Meillä on sitten taas iskän ihonväri. Kun rusketutaan niin meille tulee aina ihanan kultainen rusketus ja se pysyy aika pitkään. Meidän ihon perussävy on muutenkin tällainen vähän niinkuin keltaiseen taittava. Siinä missä monella suomalaisella on punakka ja kalpea iho niin meidän iho on tällainen inkkarisekoitus. En tiedä mistä se tulee, mutta meidän iskän puolen suku on vähän tummempaa hipiältä! Meillä on samanmuotoiset silmät, mutta Eve on perinyt värin äidiltä ja minä iskältä. Meillä on myös oudosti molemmilla tosi lyhyet yläripset, mutta pitkät alaripset! Molemmilla on myös vähän höröt korvat. Näitä piirteitä voisi luetella vaikka kuinka kauan.

SAMSUNG CAMERA PICTURES

SAMSUNG CAMERA PICTURES

SAMSUNG CAMERA PICTURES

Luonteelta tosiaan ollaan aika samanlaisia ja ollaan kaikista tärkeistä asioista samaa mieltä. Ja vähemmän tärkeistäkin. Mutta on meissä paljon erojakin! Mä olen tosi tiukka kasvattaja ja tulen enemmän meidän äitiin siinä suhteessa. Eve sitten taas on tollainen hippiluonne, joka harrastaa sormiruokailua, liinailua ja lapsentahtisuutta. Puoliksi odotan niitä pesupähkinöitä ja vessahätäviestintää! Mulle on tärkeää saada ura ja korkeakoulutus, kun taas Eve tekee kaikkensa voidakseen olla lasten kanssa kotona mahdollisimman pitkään. Eve on myös paljon ahkerampi siivooja, kun taas minä olen vähän sottapytty. Eve on oikeastaan kuin luotu kotiäidiksi, en tunne ketään muuta, joka yhtä ahkerasti jaksaa tehdä itse ruokaa, siivota kotona, ulkoilla lasten kanssa, käydä koko ajan perhekerhoissa ja keksiä lapsille jatkuvasti ohjelmaa. Arvostan sitä tosi paljon. Mulle se ei vaan sovi, sitä on välillä vaikea tunnustaa, mutta mua ei ole luotu kotiäidiksi! Ei vaan ole. En oikein osaa selittää sitä, mutta en ole ikinä viihtynyt kotona lasten kanssa. Musta on ihanaa, kun lapset ovat 16 päivää kuussa päiväkodissa, jaksan sitten niinä muina päivinä olla sataprosenttisesti kotiäiti, sen sijaan että olisin 30 päivää kuussa 50 prosenttisesti äiti.

Olen tosi iloinen, että mulla on niin läheinen suhde kaikkiin siskoihin. En osaisi kuvitella sellaista elämää, että asutaan eri paikkakunnilla ja nähdään vaan muutaman kerran vuodessa. Millaiset suhteet teillä on sisaruksiinne? Entä oletteko te kovin samanlaisia tai samannäköisiä?

Kommentit

12 kommenttia

Musta te ootte ihan erinäköisiä. Toi meikki, joka on tosi voimakas, vaan hämää. Kauniita kumpikin!

Mulla on yhteensä 8 sisarusta joista mä olen vanhin (21v) ja nuorin on 1v 5kk. Mulla ei ole yhtäkään verellisesti ”oikeaa” sisarusta, kaikki ovat ns. Puolisisaruksia. Leikki-ikäisenä olin hyvin läheinen pikkusiskoni ja veljen kanssa mutta enää emme niinkään ole missään tekemisissä. Luulen syynä olevan ”eroperhe”. Asutaan kaikki niin kaukana toisistamme ja meillä kaikilla on niin erilaiset elämäntilanteet.
Yksi siskoistani on kuitenkin kuin kaksoisolentoni ulkonäöllisesti, hän on minua 7vuotta nuorempi ja jos meidän vauvakuvia vertaa ei ulkopuolinen tiedä kumpi siinä on :’D

Minulla ja veljelläni on aika tasan parivuotta ikäeroa. Veljeni on kehitysvammainen ja omistaa aspergerin syndrooman. Olemme lapsena kaikesta huolimatta olleet läheisiä. Ny minun muutettua omilleni olemme vähän etääntyneet ja luonnollisesti veljelläni on huonot sosiaalliset taidot. Mutta meissä ei ulkonäössä ole juurikaan samaa kuin nenä ja se että lihoamme molemmat helposti. Ja olemme perinneet pituutemme isän puolelta. Olimme molemmat täyskasvuisia jo varmaan nelosluokalla. Minä 170cm ja veljeni semmoinen 190cm. Veljeni on enemmän saanut ulkonäöllisiä puolia äidiltämme kun taas minä olen kuin kaksoisolento isästämme. Veljelläni on paksu, tumma ja vahva tukka kuten äidillämme ja isot vihertävät silmät. Minulla pehmeämpi ja ohuempi hiuslaatu kuten isällämme ja pienemmät siniharmaat silmät. Meillä molemmilla on isot jalat. Veljelläni 46 ja minulla 41 jotka ovat peritty isältämme. Äitimme on perheen häpeäpilkku meidän ’jättiläisten rinnalla’ meinaa hän on tosi lyhyt ja hoikka kun taas me muut no ei niin lyhyitä ja hoikkia 😀 laiskuutemme olemme perinneet molemmat isältämme kun taas äitimme on semmoinen elohiiri joka ei pysty olemaan hetkeäkään paikallaan.

Mulla on identtinen kaksoissisko, joka on ja tulee aina olemaan mulle läheisin henkilö koko maailmassa. Itse en nää meissä samaa näköä, mutta kyllä meidät oma iskäkin silloin tällöin sekoittaa. Viime viikolla sisko leikkasi hiukset paljon lyhyemmäksi kun mulla on, niin luulis että siitä sais sitten vähän vihiä… 🙂

Oi kauniita kuvia teistä :).

Nuorempana oltiin siskon kanssa tosi pahoissa väleissä, hän kun joutui olemaan miulle varaäitinä ja komentamaan kun Iskää en totellut :D. Joten teiniangti-Tiina toki kapinoi vastaan. Aikuisiällä ollaan lähennetty paljon 🙂

Jännä miten ootte tosiaan niin samannäköisiä mutta silti niin erilaiset piirteet kuitenkin 😀 Enivei upeita molemmat <3

Moi! Multa löytyy kaksi veljeä, olen itse se keskimmäinen ja ikäeroa on kaikkien välillä melko tarkalleen 2 vuotta. Nuorempana (olen 24 nyt) toivoin että mulla olis sisko mutta nykyään olen molempien veljien kanssa todella läheinen ja voisin puhua heille samoista jutuista kun siskollekin, joten eipä sillä sukupuolella ole mitää väliä loppujen lopuksi ollut:) oon tosi kiitollinen että ollaan sinänsä samassa ikäluokassa että yhteistä puhuttavaa löytyy aina ja elämäntilanteet samanlaisia. En vois kuvitellakaan elämää ilman sisaruksia!<3

Oho kylläpä meikki tekee paljon! Yhdyn Maarian kommenttiin siinä, että samalla olette niin samannäköisiä ja niin erinäköisiä! Ihan kuin suhun Emilia olisi eksynyt hieman latinoverta ;D

Ootte te kyllä molemmat voittanu geenilotossa! Hirmu kauniita! Tosi paljon erinäköisiä, mutta silti tavallaan samannäköisiä 😀 Huomaa kyllä, että ootte sukua.

Miut ja 1,5v vanhempi veljeni sekoitetaan jatkuvasti. Olemme niiiin saman näköisiä, ja kun ala-asteelta lähtien on ollut samoja opettajia, niin kuulen jatkuvasti siitä, miten ollaan niin saman näköisiä. Yläasteella opettajat kehtasivat tokaissa ensimmäisillä tunneilla, että taitaa miulla veli olla ysiluokalla. No olihan se. Kasvonpiirteet on kuulemma se juttu, ja koska oon aina ilman meikkiä, niin sekään ei piilota sukulaisuussuhdetta 😀

Kaikista järkyttävintä ehkä on se, että ollaan molemmat menty aika samalla tavalla. Musiikkiluokalle kolmannella, sama yläaste sitten tietysti, ja parin mutkan kautta päädyin samalle amiksen linjallekin, missä ylläripylläri oli sama ryhmänvalvoja. Ja siitähän riemua on riittänyt. Tämä opettaja vahingossa aina välillä kutsuu miuta miun veljeksi.

Kaikista eniten miuta harmittaa tässä yhdennäköisyydessä se, että miut aina tunnetaan miun veljen kautta. Miuta ei tunneta liki missään omana itsenäni, vaan aina joku tuntee miun veljen. Sen takia ei ole kiva pyöriä missään, kun en halua tulla verratuksi isoveikkaan, vaikka hän onkin oikein ihana. Tietty välillä riidellään, (kuten nyt) mutta aina se korjaantuu vähän niin kuin itsestään.

Onneksi ei ole siskoa, en haluaisi tietää, miten pahasti meidät olisi silloin sekotettu. Jos siis isoveikkani olisi isosisko. Silloin se vasta olisi todella mukavaa…. Tai no en tiiä, kaipa siinäkin olisi puolensa.

Todella kauniit kuvat teistä, siskokuvia olisi mukava ottaa itellekin talteen jonkun oman siskon kanssa. 🙂 Miulla on välit parantuneet ja lähentyneet huomattavasti aikuisiällä sisaruksiin, yhdestä on tullut muita läheisempi vaikka aiemmin ei oltu missään tekemisissä useampaan vuoteen. Miehen ja monen muunkin mielestä näytetään samalta, kuulemma olemus on molemmilla samantyylinen myös. En sitten tiedä, molemmat meistä kielsi asian yhteen ääneen kun viimeksi oli tästä puhe. 😀

Minusta te olette kyllä reilusti erinäköisiä. Tietty vähän jotain samaakin kun alkaa etsiä, meikit ainakin 😀
Mutta poskipäät, leuka, kasvonpiirteet, huulet ja kaikki minusta on teillä molemmilla omanlaiset. Esimerkiksi kolmas kuva alhaalta, ei paljoa samaa näköä ole! 🙂
Kauniita molemmat.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä