Loppusuoralla

Halleluja oikeesti, hallevitunluja. Alan vihdoin olla loppusuoralla näiden korvaavien tehtävieni kanssa! Ihan pian pääsen taas keskittymään muihinkin hommiin ja saan kirjoittaa jotain järkevää tännekin! Nyt kaikki energia ja aika on mennyt näihin tehtäviin, mutta ihan pari juttua vielä ja sitten olen samalla viivalla muiden opiskelijoiden kanssa. En kyllä enää ikinä lähde reissuun kouluvuoden aikana!!!!!! Eikä lähde kukaan muukaan meidän luokalta sen jälkeen, kun näkivät tämän tehtävämäärän. Mutta loppusuoraloppusuora, positiivisia ajatuksia! Ihan ensimmäiseksi nämä valmiiksi saatuani sitten teen kyllä jotain paljon tärkempää kuin päivitän blogiin kunnon sisältöä. Nimittäin valitsen hyllystä jonkun ihanan pelin ja oikein pitkän kirjan ja vietän pari tuntia lastenhuoneen lattialla makoillen mun rakkaiden kanssa. Mulla on niin kova ikävä lapsia, että heti alkaa taas tulla rytmihäiriöitä, kun ajattelen asiaa. Tuntuu ihan hirveältä, kun eilenkin jouduin illalla sanomaan, että en ehdi nyt mitenkään lukea iltasatua, kun lapset olisivat halunneet mieluummin äidin lukemaan. Sydän murtuu. Mutta huomennahuomennahuomenna, voi lalallalalaaa kun voi olla helpottunut olo.

PIAN SAAN TAAS TEHDÄ MUUTAKIN KUIN YRITTÄÄ PYSYÄ TAHDISSA <3

Te ootte ihan parhaita, kun ette ole vieläkään hylänneet mua, vaikka oonkin ollut ihan tolkuttoman huono bloggaaja. Ja tiedän kuinka kamalia nämä ainaiset lupaukset on. Mutta vihdoin tää hetki ei oo hamassa tulevaisuudessa vaan nyt alkaa tää yksi osio olla alta pois ja se uusi arki alkaa muotoutua.

Kommentit

5 kommenttia
Avatar

Tiedän niin tuon tunteen! On kans ikävä esikoisen kanssa puuhailua kunnolla, nyt on ollut opinnot, tehtäviä (joita vieläkin on jäljellä), tulossa 4,5vko työharjoittelu + näytöt, jotka stressaavat + vielä raskaus. Olen niin puhki jo ja odotan, että saan päiväuniaikaan itse levättyä tai tehtyä kunnolla kotihommia ja keskittyä askartelujuttuihini.

Nyt on lapsen synttärikekkereidenkin askartelut aste asteelta edistynyt ja samoin myös kotihommat ja niiden kaappien siivoaminen.

Avatar

Heippa! Sulla on nyt elämässä aika monta rautaa tulessa! Itse en vois opiskelun lisäks kuvitellakaan lapsia pyörimässä kuvioissa saatika bloggaamista 😀 tehtäviä ja projekteja tulee varmasti lisää, kannattaa oppia tuntemaan omat rajansa! Itse olin viime keväänä hyvin stressaantunut runsaan opiskelutahdin vuoksi. Tuli kaikennäköisiä oireita ja voin kesällä niin huonosti etten pystynyt käymään töissä=suorittaa pakollista harjoittelua. Tää oli mulle sellanen kohta jossa tajusin hidastaa ja opin vihdoin olemaan stressaamatta omasta osaamisesta ja lopetin opiskelun määrän vertaamisen muihin. Halusin vain kertoo kokemuksistani, sillä ulkopuolisen silmin näyttää tosiaankin siltä että sulla on tosi paljon lankoja käsissä tällä hetkellä. Opiskelu on ainakin meidän alalla ihan täyttä työpäivää, enemmänkin. Varmasti sun kannattaa jatkaa bloggaamista, siitä on varmasti etua sun alalla, mut älä stressaa siitä, kyllä me lukijat tullaan lukemaan vähän harvemminkin postauksia!

Emilia Huttunen

Mulla todellakin on vähän liikaa lankoja käsissä! Mutta mä uskon vahvasti, että tää alku oli nyt vaan tämmönen, kun jouduin tekemään niin paljon korvaavia tehtäviä poissaoloviikon takia ja lisäksi tässä oli aika paljon kaikkia lomaltapaluu-juttuja töissä, joten peukkuja pystyyn että helpottaa! 😀 Siihen burnouttiin en enää halua päätyä…

Avatar

Ei mitiä hätiä, kyllä me lukijat ootetaan! Nyt vaan keskityt proriteetti ykkösiin ja sen jälkeen vasta tähän bloggaukseen. Ihana olet! Jaksamista!

Emilia Huttunen

Ootte parhaita! <3

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä