STRESSIPALLO

Meillä on tällainen ihana uusi stressipallo. Sitä ei kuulu puristella, vaan hiplailla vain sen pehmoista turkkia ja antaa sen pureskella sun korvia.

Stressipallolle on todellakin tarvetta, kun aikataulu huutaa hoosiannaa, Taideakatemian Yön ollessa enää 2,5 viikon päässä. Kaikki hommat laahaavat ja alkaa pikkuhiljaa tuntua, että pää räjähtää. Tähän asti olen vielä selvinnyt kohtuullisen stressittömästi, mutta nyt alkaa tuntua ihan toden teolla. Olisi niin älyttömästi tekemistä, ja aivan liian vähän aikaa.

Onneksi on tää karvapallo! Stressitasot laskee, kun tämä nukkuu sylissä onnellisena. Volde ei ole enää kaatuileva pikkupallero, joka ei päässyt eteenpäin askeltakaan lentämättä naamalleen, vaan hän on jo tänään kymmenen viikkoa täyttänyt pikkuriehuja, jonka luonne alkaa todella näkyä. Syyslomakin on ohi ja tämä päivä lähti käyntiin leppoisasti kahdessa Yön palaverissa ja miljoonia rästihommia tekemällä. Yöunet alkaa tuntua sellaiselta kaukaiselta haaveelta, kun päässä on niin kova meteli näiden kaikkien ajatuksien ja muistettavien hommien kanssa.

Nyt on pakko palata viimeistelemään turvallisuus- ja pelastussuunnitelma ja kirjoittaa muutama sähköposti. Kääk.

Kommentit

1 kommenttia

Kannattaa opettaa kyllä pian pois näykkimisestä tai kohta siitä seuraa isompia ongelmia kun koira kasvaa.. Mutta ihana karvapallo hän kyllä on!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä