9 VUODEN JÄLKEEN

Me juhlistettiin eilen Topiaksen kanssa hyvin erityistä merkkipäivää, sillä eilen tuli kuluneeksi tasan yhdeksän vuotta meidän ensitapaamisesta. Sen kunniaksi ajattelin jakaa kuvia meidän suhteen alkuajoilta ja kirjoittaa meidän ensitapaamisesta. Kuvat ovat vuosilta 2010-2012.

Ensi vuonna meille tuleekin sitten jo kymmenen vuotta täyteen ja se tuntuu superpitkältä ajalta. Jotenkin sitä tuntuu, että ollaan aina oltu yhdessä, mutta tulee myös tosi vanha olo, kun muistelen, kuinka junnuja me silloin aikoinaan oltiin.

Me tavattiin siis Topiaksen kanssa ensimmäisen kerran 20.11.2009. Mun parhaat ystävät olivat jo pitkään yrittäneet puhua mulle toisen heidän poikaystävän kaverista, joka ois kuulemma mulle ihan täydellinen, mutta en innostunut yhtään, kun ei mua kiinnostanut seurustella. Olin 17 -vuotias ja Topias oli 20 -vuotias. Toisella näistä mun ystävistä oli sitten synttärit ja mulle kertomatta sinne oli kutsuttu myös Topias. En kylläkään kiinnostunut hänestä edelleenkään yhtään, koska ei Topias ollut yhtään mun tyyliä. Sellainen vähän ujo tyttöjen kanssa, ja mä sitten taas olin aika räiskyvä kännipersoona (sori äiti, vaikka kyllä sä varmaan osasit epäillä, etenkin kun kaikilla oli täysi-ikäiset poikaystävät).

Mulla ei ole ihan kirkkaimmat mahdolliset muistikuvat meidän ensitapaamisesta, mutta muistan sen, että jossain kohtaa iltaa pelattiin Twisteriä! Pelasin sitä Topiaksen kaverin kanssa, ja Topias pyöritti meille sitä viisaria. Topiaksen sosiaalisempi kaveri oli paljon enemmän mun tyyppiä ja pakko tunnustaa, että siinä heräsi vähän sellaisia ihastumisen fiiliksiä, ja Topias ei todellakaan ollut mun mielen päällä ykkösenä. Seuraavana päivänä muut jatkoivat bileitä ja muut yrittivät soittaa mua lähtemään taas mukaan, ja voi vitsi mun teki niin mieli, koska jäi sellainen kutina, että joo, tää Topiaksen kaveri vois olla mun tyyppiä, mutta mulla oli estekisat aamulla, enkä voinut lähteä. Ja tää oli selkeästi meant to be, koska jos oisin lähtenyt kunnolla ihastumaan tähän kaveriin, niin mulla ei nyt olisi Topiasta! Tämä kyseinen kaveri on edelleen yksi mahtavimmista tyypeistä ikinä ja oli Topiaksen bestman. Myös tämä toinen kaveri, joka seurusteli mun ystäväni kanssa ja yritti parittaa meitä, oli bestmanina. Ja mun ystävät olivat tietenkin myös häissä. Oli tosi ihanaa jotenkin, että kaikki tyypit, jotka oli mukana auttamassa meidän suhteen alkuun, oli sitten myös häissä! Kuulostaapa monimutkaiselta tämä mun selitys, mutta tässä oikeasti oli monta liikkuvaa osaa, että meidät saatiin yhteen.

Synttäreiden jälkeen meidän kaverit eivät luovuttaneet, vaan tämä seurusteleva pari jatkoi juonimista. Mun ystäväni kutsui mut pelaamaan lautapelejä, ja Topias olikin myös kutsuttu, ja vietettiin sitten joulukuussa tällainen ilta nelistään pelaten, herkutellen ja ihan kakaroina lumessa riehuen. Siinä kun oltiin pienemmässä porukassa niin Topias olikin sosiaalisempi ja aloin vihdoinkin lämmetä, ja alkoi olla vähän simmosta vatsanpohjan kutittelua ja flirttailua. Topias sitten hienosti kaverinsa kanssa esitti olevansa sairaana, jotta he saivat jäädä vielä uudeksi vuodeksi kotiin intistä, ja vietettiin myös uusi vuosi yhdessä.

Uutena vuotena paikalla oli taas paljon porukkaa ja Topias selkeästi oli taas enemmän sellainen tyyppi, jonka tapasin sillon siellä synttäreillä. Jotenkin siinä sitten kävi kuitenkin niin, että kun vuosi vaihtui, me seistiin ulkona vierekkäin katsomassa raketteja, ja sen kuuluisan uuden vuoden nollan kohdalla pussattiin ensimmäistä kertaa. Aamuyöllä porukka alkoi lähteä muualle ja me vietettiin sitten koko yö yhdessä jutellen ja kaikkea muuta puuhaillen. Ja siitä asti me sitten oltiin ihan koko ajan yhdessä kaikki Topiaksen lomat, ja tekstailtiin päivät pitkät. Siis ikinä en ole kirjottanut niin paljon sekstiviestejä kuin niiden inttikuukausien aikana!

Oli jotenkin jännää, miten me oltiin alusta asti niin kiinni toisissamme, kun ensimmäiset seitsemän kuukautta Topias oli intissä. Siitä vaan heti jotenkin tuli sellainen fiilis uuden vuoden jälkeen, että tää on erilaista. Että tällä kertaa voisin ehkä haluta jotain muutakin. Jotain kestävämpää. Me tutustuttiin hirveän hyvin, kun pitkien viikkojen aikana tuli puhuttua, puhuttua ja puhuttua. Tekstattiin ihan kaikesta mahdollisesta, ja viikonloput sitten tehtiin kaikkea muuta. Meille tuli heti aika vaikea testikin, kun kesäloman alkaessa lähdin Saksaan au pairiksi ja palasin vasta koulun jatkuessa. Topias puolestaan pääsi heinäkuussa armeijasta ja en kyllä ollut yhtään varma, että kestääkö meidän suhde, kun sieltä päästessä voi meno mennä vähän villiksi ja mä olin niin kaukana poissa. Mutta hyvin selvittiin, ja tässä sitä nyt ollaan. Yhdeksän vuotta vanhempina, kaksi lasta rikkaampina, ja vihdoin ihan avioparina.

 

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä