Risteily saatu yhteistyössä Skideiltä

Kuten instastoryn seuraajat ainakin huomasivat, me käytiin tossa marraskuun lopussa Ruotsin puolella, kun päästiin nauttimaan Skidit-risteilystä. Kun meitä pyydettiin lähtemään mukaan, aloin miettiä, että koulusta ei ehkä ole tässä kohtaa hyvä olla kahta päivää poissa ja muutenkin tuosta saa meillä ehkä enemmän nuoremmat irti, joten pyydettiin sitten kuopuksen seuraksi samanikäinen serkku. Blogissa ja oikeassa elämässä näihin yleensä kauhukaksosina viitataan.

Moni sukulainen kysyi, että ollaanko hulluja, kun otetaan nämä kaksi yhdessä, mutta meidän reissu meni aivan loistavasti! Nämä tulevat niin hyvin juttuun, että heistä on koko ajan leikkiseuraa toisilleen, eivätkä he tappele ikinä keskenään. Ainoastaan muiden kanssa sitten, kun ollaan kaikkien sukulaislasten kanssa porukassa. Meillä ei ollut kuin yksi pieni mykkäkoulu, kun siivouksen alkaessa käytävässä haisi viemäri ja toinen sanoi, että toinen pieraisi, kun täällä haisee. Ja siitä sitten tietty pahoitettiin mieli. Mutta sekin meni onneksi pian ohi, kun oli niin paljon kaikkea uutta ja ihanaa ihmeteltävää!

Tämä oli ensimmäinen kerta, kun lähdimme laivalle Helsingistä, ja se oli tosi outoa! En tiedä, miten asiat siellä on, mutta täällä Turussa on ainakin tosi vahva risteilykulttuuri. Totutaan lapsesta asti käymään koko ajan laivalla ja risteilylle lähteminen on vähän sama juttu kuin ehdottaisi baari-iltaa. Ja kun siellä laivalla käydään paljon, ne on tietty tosi tuttuja! Ei tarvitse todellakaan karttaa, ja kaikki reitit muistaa ulkoa. Mutta nyt me oltiin kyllä ihan eksyksissä! Ja se oli jotenkin tosi siistiä, kun tää Silja Serenade oli ihan erilainen, ja sai leikkiä ihan turistia. Tää laivahan oli juuri tullut telakalta uudistettuna, joten oli myös hienoa päästä näkemään uusi ja siisti laiva, vaikka ei toki myöskään tiedetty, miltä se vanha oli näyttänyt.

Lapsista oli tietenkin hurjan hienoa olla laivalla kaksi yötä, ja niin oli meistäkin. Etenkin, koska aamiainen! Ja ruoka todellakin maistui aina buffettiin mennessä, koska risteilyohjelman kanssa sai kyllä energiaa palamaan. Me ei edes leikkipaikalle ehditty kuin kaksi kertaa, kun ei ikinä päässyt tulemaan tylsää!

Oli jotenkin tosi hienoa olla tällaisella teemaristeilyllä, kun se tunnelma oli niin erilainen. Ei näkynyt niitä horjuvia humalaisia, jotka ei haittaa silloin, kun on itsekin lapsettomana laivalla, mutta lasten kanssa vähän saattaa ärsyttää. Kaikki porukka oli samanhenkistä ja tunnelma tosi viihtyisä.

Risteily oli tosiaan kahden yön setti, jossa saatiin välissä viettää päivä Tukholmassa. Me päädyttiin sitten kuitenkin tosi yksinkertaiseen ratkaisuun ja matkustettiin vähän ristiinrastiin metrolla, joka oli lasten mielestä turkulaisina tosi siistiä, käveltiin katuja ja katseltiin näyteikkunoita, käytiin syömässä, ja vietettiin piiiiitkä tovi lelukaupassa. Se oli tietty se paras osuus! Kun lelut oli saatu, lapset alkoivat olla jo tosi malttamattomia, kun he halusivat päästä hyttiin leikkimään niillä leluilla, joten lähdettiin aika ajoissa takaisin laivalle ja nautittiin hiljaisuudesta. Tuo Promenade-hytti oli myös tosi kiva kokemus, kun Turussa ei tollaista ole. Lapset olivatkin koko ajan tossa valtavalla ”ikkunalaudalla” ja katselivat muiden menoa. Siitä oli kieltämättä hyvät maisemat ja laivan ollessa satamassa ja muiden matkustajien Tukholmassa, saatiin rauhassa katsella verhojen lomasta illan esityksen harjoituksia.

Meille aikuisille paras osuus oli tietty RUOKA. Me ei tällä kertaa edes harkittu ravintoloita, koska me ollaan niin buffetin ystäviä ja haluttiin päästä kokemaan tämä Helsingin päädyn buffet. Ja ei pettänyt! Kärsin tahallani nälkää melkein koko päivän, koska halusin säästää tilaa, jotta saan buffetissa maistaa kaikkea, mitä haluan. Mun lemppariosuus oli taas kalat, jotka on Siljalla aina ollut ihan verrattomat. Toisena päivänä en itseasiassa käynyt ollenkaan lämpimissä, kun söin vain monta lautasellista mereneläviä ja sitten siirryin jälkkäriin. Ja nyt iski ihan hirveä himo taas. Onneksi ne ruoat on yhtä herkulliset täällä Turun päässä, sillä käydään talven aikana vielä täältä käsin laivalla!

Lapsetkin söivät aika hyvin, vaikka he ovatkin tätä nakit ja ranskikset -kansaa, eivätkä halunneet kauheasti maistaa mitään lastenpöydän ulkopuolelta. Ja he jaksoivat hienosti odottaa, kun sovittiin, että ruokailussa pitää nätisti odottaa aikuisia, kun muualla mennään heidän tahdissa. Muistan niin elävästi sen, kuinka ärsyttävää se oli aina lapsena odottaa, kun aikuiset söi ikuisuuden ja itse hotkit vain äkkiä jotain, että pääset takaisin remuamaaan ympäri laivaa. Ja nyt musta on tullut se aikuinen, joka ymmärtää, että ruoasta pitää nauttia!

Nämä viisivuotiaat oli muutenkin nyt tosi sopivassa iässä, kun me saatiin lähinnä istua Topiaksen kanssa katselemassa heidän touhuja. Ja tosi isot propsit siitä, että kaikkit ohjelmat oli alueilla, joissa oli myös baari! Ja leikkipaikassakin oli baari, ja Spice Ice! Ihan mahtavaa. Semialkkiksen kuuloista, mutta ai että, kun oli ihanaa istua nauttimassa mansikkadaquiria lasten riehuessa Skidit-diskossa. Tällaiset risteilyt on parhaita, joissa aikuinenkin saa rentoutua. En edes kokenut yhtään huonoa omatuntoa, vaikka moni muu vanhempi oli mukana tanssimassa, koska eivät lapset nyt pyytäneet meitä mukaan, vaan halusivat mennä keskenään. Kyllä me oltiin sitten ainakin mukana menossa, kun oli tarve, esimerkiksi kun oltiin askartelemassa omia joulukalentereita, jotka vaativat vähän näppäryyttä.

Meillä oli kaikin osin tosi ihana risteily ja lähdettäisiin mielellään uudestaankin Skidit-risteilylle! Oli tosi kivaa päästä kokemaan tällainen ihan erilainen ristely, jossa lapset oli huomioitu vielä tavallistakin paremmin!