HYVÄSTI, IHANAT TISSINI

Olen aina ajatellut kauneusleikkauksista, että ne on tosi hyvä juttu, koska jos sun kehossa on jotain, mikä häiritsee sua koko ajan, niin kaikilla pitäisi olla mahdollisuus vaikuttaa siihen. Vaikka ei kaunis ulkomuoto tuo onnea, uskon, että elämänlaatu voi olla paljon parempaa, jos aina peiliin katsoessa tai vartaloa tunnustellessa ei ahdistu jostain tietystä piirteestä. Olen siis kosmeettisten leikkausten puolella, vaikka samalla olenkin itse aina ajatellut, että omalla kohdalla ne eivät ole vaihtoehto. Tuntuisi liian pelottavalta, että kehossa on jotain vierasta, kuten esimerkiksi implantit, tai että ruiskutetaan jotain aineita, kuten fillereitä. En ole ikinä pitänyt nenästäni, mutta ei se minua niin paljon häiritse, että tekisin sille jotain. Tuntuu, että jos muokkaisin vartalostani jotain, en enää tunnistaisi itseäni, enkä tuntisi olevani oma itseni. Mutta kaikilla tällaista fiilistä ei ole ja sekin on hienoa!

Nyt olen kuitenkin ensimmäistä kertaa elämässäni suunnittelemassa elektiivistä leikkausta. Nimittäin suren jo etukäteen tissieni kohtaloa!

Olen ollut aina tisseihin tyytyväinen, me ollaan hyviä kavereita. Tissit ovat selvinneet kiitettävästi jo kahdesta lapsesta ja vaikka niiden muoto on muuttunut ja niissä on enemmän löysää ihoa, ne ovat kuitenkin tarpeeksi ”terhakkaat”, etten tarvitse normaaliarjesssa välttämättä rintaliivejä. Mikä on hyvä, kun muistetaan, kuinka paljon tykkään kulkea ilman.

Nyt kolmannen raskauden myötä musta tuntuu, että ne eivät enää selviä ennallaan tästä. Tissit ovat jo nyt alkaneet roikkua enemmän ja huomaan, että ensimmäisestä imetyksestä asti ilmennyt koko ero on täällä taas, kun vasempaan rintaan nousee jo maitoa, mutta oikeaan ei. Minulla on siis aina vasemmasta tullut enemmän maitoa, joten vasen rinta on ollut isompi. Ja nyt kun se kasvaa enemmän, se myös roikkuu enemmän.

Aiemmat imetykseni kestivät aika vähän aikaa. Pisin imetysaikani on ollut 3 kuukautta ja siitä vain 2 kuukautta oli täysimetystä. Tällä kertaa olen syvästi motivoitunut imettämään pitkään (peukkuja pystyyn, että se onnistuu), ja uskon sen tarkoittavan tissien jatkavan matkaa alaspäin ja keräävän lisää massaa. Rintani ovat siis myös herkät kasvamaan ja ovat raskauksien myötä keränneet lisää kokoa. Itse kuitenkin nautin enemmän pienemmistä rinnoista, ja tässä jännittää myös se, että tulenko jatkossa tarvitsemaan koko ajan rintaliivejä? Koska vaikka tykkään välillä käyttää liivejä sopivan asun kanssa ja tietenkin esimerkiksi urheillessa, haluan pystyä kulkemaan ilman liivejä. Haluan, että mulle riittää trikootopin tuoma kevyen kevyt tuki.

Näiden ajatusten takia olen nähnyt jopa painajaisia, joissa tissini roikkuvat polvissa. Ja vaikka se on pieni hinta maksettavaksi ihanasta imetyksestä ja rakkaasta lapsesta, olen alkanut miettiä tätä leikkausta. Että jos sitten myöhemmin menisin poistamaan rinnoista sitä ylimääräistä kudosta ja ihoa. Koska olen kuitenkin nyt vasta 26 -vuotias, enkä halua elää loppuelämääni miettien, että hitto, kun en tykkää näistä tisseistä. Muistellen niitä aikoja, kun ei tarvinnut käyttää rintsikoita. Jos pystyn tekemään asialle jotain, niin miksi en tekisi? Siinä ei kuitenkaan laiteta mitään vierasta kehoon, enkä muuttuisi eri ihmisen näköiseksi, vaan saisin vanhat rintani takaisin.

Ajatus leikkauksesta tuntuu pelottavalta ja raskaalta, mutta kuitenkin se houkuttaa. Onneksi minulla on nyt tässä vielä pitkään aikaa miettiä, toivottavasti jopa pari vuotta, jos pitkä imetys onnistuu. Ja voihan se olla, että tässä käykin vielä hyvin ja jotenkin maagisesti rintani selviävät imetyksestä muuttumatta sellaiseen muotoon, jota on pakko tukea ja nostaa liiveillä.

Onko teillä jollakin imetyksestä huolimatta rinnat pitäneet muotonsa? Onko tässä vielä toivoa, että nämä eivät venyisi sittenkään niin hirveästi?

Kommentit

10 kommenttia
Avatar

Jep, annan ainakin muutama vuosi rinnoille palautumiseen.

Avatar

Rinnathan periaatteessa saa kokonsa ja muotonsa jo raskauden vaikutuksesta, niiden muutoksilta voi vältty vain ilman raskautta, imetyksellä ei niinkään ole vaikutusta asiaan 🙂 Mutta kokemuksella voin sanoa, että raskaus ja yli vuoden imetys ei muuttanut rintoja ollenkaan, muuten kuin parempaan suuntaan 🙂 Ne eivät kasvaneet tai venyneet, ne vain muuttivat muotoa, ja omasta mielestä parempaan 🙂

Avatar

Kannustan imettämään, se on aivan älyttömän ihana asia. Sekä sitä voi tehdä yhtälailla missä vain, verraten ”pullovauvaan”.
Itse lopetin juuri 1v2kk imetyksen, olen onnellinen että sain imettää, mutta toisaalta oli kyllä haikeaa lopettaakkin vaikka sen sitten itse halusin päättää.
Esikoista imetin hyvä jos 1kk, keskimmäistä n. 11kk ja nyt tämä kuopus 1v2kk.
Imetys on myös edullista, verrattuna kalliisiin korvikkeisiin. Kätevät imetyspaidat helpottavat hommaa, eikä tarvitse pomppia tissit paljaana jos ei tykkää.

Tissien roikkumisesta.. Hmm. En mä tiedä roikkuuko nämä sen enempää kun ennenkään. Mun mielestä kyllä aikasamoissa ollaan. Älä stressaa tissien roikkumista tai kasvamista, nautit nyt raskaudesta minkä voit ja sitten nuuhkit vauvaa kun sen syliin saa. Tissejä ehtii murehtia sitten lasten jälkeen.

Avatar

Voi miten hassua, etten ole ikinä koskaan tullut ajatelleeksi asiaa tuolta kantilta. Mulla on ennen raskauksia ollut todella pienet rinnat, siis niin pienet etten olisi halunnut kulkea ilman kunnon toppauksia. Ensimmäisen ja toisen odotuksen jälkeen minusta alkoi vasta näyttämään, kuin olisi ilmestynyt astetta myöhäisempi puberteetti. 😀 Kolmas ja neljäs odotus sai aikaan uuden venymisen, mutta vasta viidennen raskauden ja imetyksen jälkeen alan näyttämään omissa silmissä Naiselle siltä osin. Mulla puolestani on revennyt vatsanahka todella epämieluisaksi ja mietinkin siksi samantyyppistä leikkausta, vain eri kehon osaan. Mielenkiinnolla seurailenkin siis myös sun ajatustyötä asian tiimoilta.
En ole ennen kommentoinut, mutta nyt on pakko samalla päästä sanomaan että olen lukenut sun blogia ihan alusta asti.. Ihan mahtava, millaisen matkan sä olet kulkenut Äitinä, Naisena ja Ihmisenä. Onnea pienen ihmeen odotukseen! <3

Avatar

Omat tissini kasvoivat raskauden ja imetyksen myötä, mutta niiden muoto ja terhakkuus palautuivat, kun pääsin treenaamaan. Edelleen niiden olemus voi pitkien treenitaukojen jälkeen olla hieman ”roikkuva”, mutta ei niin paljon, että se itseäni häiritsisi.
Kokemusta on toistaiseksi vain yhdestä imetyksestä, mutta sitä jatkui 1v 8kk. Nyt tissit ovat taas kasvamassa raskauden myötä, katsotaan miten niille käy tulevan vauvan imetyksen myötä. Sanoisin kuitenkin, että ei kannata etukäteen murehtia/stressata kauheasti tissien mahdollista kohtaloa. 🙂 Toivottavasti imetys onnistuu tällä kertaa!

Avatar

Esikoista imetin noin nelisen kuukautta ”huudon kanssa” – hän siis sai hillittömiä rintaraivareita ja tuossa vaiheessa olin itse jo henkisesti niin rikki huutoa kuunnellessa että annoin periksi. Toisen kanssa tuli upea imetystaipala: imetin häntä 2 vuotta 2 kuukautta. Imetys loppui sitten kauniisti, hieman vähensin ajan myötä ja lapsi oli sitten kypsä itse lopettamaan tissittelyn. Se meni hienosti! Kannustan siis myös imettämään, tiedon hakeminen auttaa jatkamaan ja selviämään kivikkopaikoista. Imetyksen tuki fb:ssä auttoi pelkästään sillä, että siellä oli tietoa saatavilla. Ja vaikka minun rintani muuttuivat: terhakat pienet rinnat kyllä hieman tipahtivat, niin ne ovat edelleen minusta sellaiset että en ole kaivannut leikkauksia. Kyllä surin etukäteen, miten niiden käy, koska nehän kasvoivat kovasti ja sitten taas pienenivät. Mietin, onko jäljellä pelkät nahkapussit. No, niin ei käynyt, vaikka ajan myötä ne muuttuivatkin. Kannattaa odotella myös ihan rauhassa imetyksen loppumisen jälkeen, koska rintojen palautuminen vie aikaa. Tsemppiä ja onnea odotukseen sekä uudelle imetystaipaleelle!

Avatar

Kaksi vuoden imetystä takana ja n. Vuosi viimeisen jälkeen rinnalle ovat taas terhakat ja söpön pyöreät.

Avatar

Mun käsityksen mukaan ei se imetys ole se mikä ne ”rinnat” ns. pilaa vaan raskaus ja hormonien tuomat vaihtelut ym vaikuttavat paljon.

Mulla takana/menossa kaksi imetystä (ensimmäinen kesti 1v 3kk ja toista takana vähän päälle vuosi ja vielä mennään) ja näiden imetysten välissä rinnat palautuivat ihan takaisin samanlaisiksi kun ennen.

Ottaen huomioon että molemmissa raskauksissa paino noussut +20kg sekä kuppikoko B -> E -> E. Toki näihin asioihin vaikuttaa ihmisen oma rasvakudos yms monet jutut mihin ei voi itse vaikuttaa!

Avatar

Mä en ole imettänyt yhtäkään lasta, mutta mun ei edes hirveän isot tissit roikkuvat todella alhaalla, ovat tiellä ja kipeät. Eivät mistään kohtaa kiinteät vaan ihan omituista pehmeää massaa, joka muotoutuu helposti kun hieman painelee. Itellä myös mielessä jonkinnäköinen korjaus, koska nämä on vaan ihan kamalat. Olen kuitenkin 25v, normaalipainoinen ihminen.

Avatar

Moi. Olen normaalipainoinen ja lapset nyt 6 ja 4vuotta. Imetin molempia vuoden ja rinnat olivat imetyksen jälkeen roikkuvat nahkapalat. 🙂 Nyt kuitenkin kun aikaa on kulunut monta vuotta niin mielestäni rintani ovat melkein samanlaiset kun ennen lapsia, joten odota rauhassa ennen toimenpiteeseen menoa.

Vastaa käyttäjälle Kätilö, jolla 1. Lapsi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä