22. RASKAUSVIIKKO

Tämä kulunut viikko on ollut luultavasti elämäni vaikein. Maanantaina menetin rakkaan isoisäni, joka olisi huomenna täyttänyt 80 vuotta, ja olen vain yrittänyt keskittyä kaikkeen mahdolliseen muuhun, jotta en ajattelisi tätä menetystä koko ajan. On kuitenkin tuntunut vaikealta keskittyä kirjoittamaan mitään blogiin, koska se tarkoittaisi sitä, että pitää keskittyä omaan elämääni, ja minä olen mieluummin keskittynyt jonkun muun elämään. Olen tuijottanut kuusi kautta Good Wifea ja syönyt tunteitani, ja tämä viikko vaan on ollut järjettömän ahdistava ja stressaava. Onneksi selviytymisessä on auttanut se, että olen onnistunut saamaan paljon muutakin ajateltavaa, ja jopa ilon aiheita.

Keskiviikkona meillä oli odotettu rakenneultra, jossa kaikki oli hyvin. Ja vauva oli edelleen erittäin varma poika, josta ei kyllä tyttöä saisi tekemälläkään. Oikeaan osui siis jo viikon 16 varma lupaus. Olin koko päivän ennen ultraa todella ahdistunut ja surullinen, ja jouduin vielä menemään yksin ja ottamaan kuopuksen mukaan, sillä Topias ei saanut töistä vapaata ja tukihenkilöni sairastui. Onneksi meidän herra odotteli kiltisti puhelin seuranaan sillä aikaa, kun vauvaa tutkittiin, ja lopussa hänkin pääsi mukaan katsomaan vähän pikkuveljeä. Tuntui hyvältä samaa aikaa nähdä ruudulta, kun vauva liikkuu, ja tuntea ne liikkeet. Sitä aina miettii, että mitäköhän se vauva nyt tekee, kun tuntee jotain, ja oli ihanaa nähdä, mitä siellä vatsassa oikeasti tapahtuu.

Vauvan liikkeet tuntuvat jo hyvin vatsan läpi, istukasta huolimatta. Tuosta keskeltä ei kyllä tunne mitään, mutta usein vauva onneksi kääntyy niin, että ne potkut tulevat juuri siihen istukan reunalle ja jopa näkyvät läpi. Vauva on todella aktiivinen ja se on aivan ihanaa. Viime raskaudessa kun liikkeitä tuli todella harvaan, niin tämä tuntuu luksukselta. Tämän viikon aikana minua on kerran kaduttanut, että olen raskaana, kun haluaisin vain lähteä ulos kavereiden kanssa ja hukuttaa suruni nuoruudesta tutulla tavalla, joka ei raskausaikana tietenkään onnistu. Mutta tiedän, että lopulta aika parantaa haavat, vaikka kipu ei ikinä katoakaan kokonaan.

Topias ei kuitenkaan ole vielä kertaakaan tuntenut liikkeitä, sillä joko vauva ei tykkää Topiaksesta, tai rauhoittuu Topiaksen kosketuksesta niin, ettei suostu liikkumaan lainkaan. Joka kerta, kun vauva rymyää ja pyydän Topiaksen kokeilemaan, vauva lopettaa heti. Ja ne parhaat bileet tulevat aina, kun Topias on poissa kotoa.

Olen saavuttanut tässä raskaudessa vaiheen, jota minulla ei aiemmissa raskauksissa ole ikinä ollut. Nimittäin loputtoman ruokahalun! Topiasta vaan naurattaa, kun syön niin absurdeja määriä, mutta minua on alkanut vähän pelottaa, että lihon vielä enemmän kuin viimeksi, kun en voi lopettaa syömistä. En vain haluaisi rajoittaa itseltäni edes herkkuja, koska alkuraskaus oli niiiiin kamalaa hyperemeesin takia, ja haluan nauttia nyt, kun vihdoin voin. Onneksi välillä tekee mieli myös terveellisiä juttuja, kuten parsaa, eli kevään parasta antia! Valitettavasti vain sekin pitää paistaa voissa, koska nam… Tänään syötiin päivällä pihviä, uunikasviksia ja perunasalaattia, ja 20 minuuttia ruoan jälkeen minulla oli taas nälkä ja oli pakko vetää iso kulhollinen perunasalaattia. Sen jälkeen vedin levyllisen suklaata, ja sen jälkeen söin jäätelön. Sitten hain pakasteesta vadelmia ja mutustin niitä miettiessäni, mitä seuraavaksi söisin.

Syön enemmän kuin Topias, ja minulla on kirjaimellisesti ja täysin liioittelematta ainakin 7 kertaa hitaampi aineenvaihdunta kuin Topiaksella. Lisäksi Topias on 190 senttinen ja satakiloinen, joten tämä painonnousuennusteeni ei nyt tunnu kauhean hyvältä. Viimeksi lihosin 30 kiloa, vaikka toki sain ne myös nopeasti pudotettua, ja tällä kertaa en haluaisi samanlaista nousua. Hyperemeesin takia painoni laski tiputuksesta huolimatta yli 8 kiloa alkuraskaudessa, joten mitään suurta hätää ei alussa ollut, mutta nyt luulen, että painoni on noussut jo aloituspainon ohi. En tosin ole käynyt vaa’alla viikkoihin, koska se meni rikki. Ei tämä nyt ole mikään suuri stressin aihe, mutta kun en voi liikkua häpyliitoksen aukeamisen ja välilevynrappeuman takia, nousee paino todella nopeasti ja helposti, ja pitäisi kyllä nyt löytää keinoja alkaa himoita vähän terveellisempiä juttuja. Onneksi pian on kesä ja voin alkaa elää mansikoilla ja raikkailla salaateilla!

Painosta tuli mieleen, että aiemmista raskauksista tuttuun tapaan vauvan painoarvio on noussut samassa tahdissa kuin pahoinvointini helpottaa. Painoarvio oli enää vain vähän jäljessä! Kaiken järjen mukaan siis myös tästä vauvasta on tulossa toistaiseksi isoin, sillä oksentelu loppui aikaisemmin kuin koskaan.

Keskiviikon rakenneultran lisäksi olin vielä perjantaina TYKS:issä lääkärin ja kätilön vastaanotolla laatimassa synnytyssuunnitelmaa. Kävin avoimessa neuvolassa vähän aikaa sitten ja sain lähetteen ”pelkopolille”, ja sainkin todella nopeasti sinne ajan. Kirjoitan synnytyksiin liittyvistä suunnitelmista ja toiveista erikseen kunnon postauksen, mutta tähän raskausviikkoon liittyen oloni on nyt paljon kevyempi, mitä synnyttämiseen tulee. Synnytys on vainonnut uniani kamalien painajaisten muodossa, ja ainakaan tuon käynnin jälkeen ei vielä ole tullut uusia painajaisia, joten uskon sen auttaneen.

Ylihuomenna alkaakin sitten jo 23. viikko, mikä tuntuu hienolta. Aletaan olla jo niissä viikoissa, kun vauva voidaan mahdollisesti pelastaa, jos jotain sattuu. Ehkä seuraavaan raskausviikkopostaukseen saisin otettua niitä mahakuvia, mitä aina pyydetään!

Kommentit

3 kommenttia
Avatar

Kiva kuulla että hyperemeesisi on ohi ja ruoka maistuu!
..itselläni raskaus alussa ja kamala pahoinvointi alkanut viikko sitten. Mikään ruoka ei maistu ja kuvottava olo aamusta iltaan..kirpeät karkit menee tällä hetkellä hyvin, mutta eihän niillä elä. Taidan kokeilla tuota tankoparsaa seuraavaksi.
Olo on joinain hetkinä niin paha että mietin jaksanko

Avatar

Mulla nyt starttasi rv29, ja tuntuu kans että ruokahalu on ihan yhtäkkiä kasvanut. Voisin syödä koko ajan 😀 Painoa sen sijaan ei oo tullut yhtään ylimääräistä, kaikki on raskausmahassa, mut aiemmin tuntuikin että tuli syötyä ihan normaaleja määriä niinkuin ennenkin raskautta.

Avatar

Hei laita ohje uunijuureksiin. 😊 Instassa katoin kuvaa ja näytti niin herkulliselta!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä