MEIDÄN PERUSPÄIVÄ

Meidän kesäloma on lähtenyt ihanasti käyntiin! On ollut vähän hassua totutella arkeen, jossa ei ollenkaan tarvitse aamulla viedä ketään päiväkotiin, mutta tuo koulun jatkuminen onneksi tuo vähän rutiinia, ettei jumituta ihan liian löysään rytmiin vielä tässä kohtaa. On ihanaa viettää aikaa kahdestaan kuopuksen kanssa nyt, kun hänellä on edessä viimeiset hetket kuopuksena. Meidän jäbä on maailman mahtavin pieni jäpikkä ja hänen kanssaan on ihana olla kotona!

Meillä oli jo viime viikolla kaksi lomapäivää ja ne päivät otettiin rennosti ja toivuttiin rankasta vapusta. Oli myös niin kurjan sateinen (ja luminen!!) sää, että suosiolla makailtiin sisällä ja katseltiin lastenohjelmia, pelailtiin ja nukuttiin päikkäreitä. Viikonloppu olikin ihan kummallinen, kun meidän lapset olivat ”hoidossa”. Topias oli koko viikonlopun isällään rakentamassa terassia ja sitten minun isäni kanssa maalaamassa meidän uima-allasta, ja äiti kysyi, että haluavatko lapset tulla samalla lauantaiaamulla sinne. Topias siis pudotti lapset ja koiran mukkilaan ja minä nousin vasta yhdeltätoista yksin tyhjässä kodissa. Ajattelin, että siivoan ja teen vaikka mitä, mutta käytinkin koko päivän siihen, että makasin sohvalla katsomassa telkkaria! Ja se oli IHANAA. Kun Topias illalla tuli kotiin, hypetin, että mulla ei ole melkein yhtään liitoskipuja, kun en ole tehnyt yhtään mitään. Oli mahtavaa levätä ihan täysin niin, ettei tarvitse nousta avaamaan ovea, viemään koiraa ja kuljettamaan lapsia. Se teki oikeasti ison eron.

Topias oli niin poikki kotiutuessaan terassihommista, että laittoi meidän äitille viestiä, josko lapset jäisivät sinne yöksi, ja oltiinkin sitten myös koko yö ihan kahdestaan, kun koirakin kerran oli siellä. OUTOA. Tuli jotenkin tosi syyllinen olo, ja kauhea ikävä. Äiti naureskeli mun fiiliksille, kun ei meillä ennen ollut tällaista ongelmaa, mutta nykyään ollaan jotenkin tosi huonoja olemaan lapsista erossa. Tai koirasta.

Sunnuntaina sitten äiti laittoi kuvan kuumenevasta grillistä ja lähdettiin Topiaksen kanssa iltapäivällä mukkilaan, kun hän oli jo saanut terassin valmiiksi, ja ruoan jälkeen Topias meni ukkin kanssa maalaamaan sitä allasta, ja minä jäin sisälle hengailemaan äitin ja siskojen kanssa.

Meidän perusarki on siis nykyään sellainen, että esikoisella alkaa koulu 8-10 välillä ja joka toinen viikko minä vien hänet ja joka toinen viikko Topias vie. Sitten hän pääsee koulusta 12.15 tai 13.15, ja minä haen hänet aina, koska Topias on joka tapauksessa tuohon aikaan töissä, oli sitten missä vuorossa vain. Eli tohon iltapäivään asti me hengaillaan kuopuksen kanssa kahdestaan ja sitten sen jälkeen minä olen lasten kanssa siihen asti, että Topias tulee töistä joko iltapäivällä tai myöhään illalla.

Tällä viikolla Topiaksella on aamuvuoro ja se on parasta, kun saadaan viettää paljon enemmän aikaa perheenä. Nuo iltavuorot on ollut aika hankalia, kun Topias näkee lapsia ainoastaan aamulla sen puolisen tuntia ennen koulua ja päiväkotia, ja sitten illalla he ovat yleensä jo nukkumassa, kun Topias tulee. Kesällä sekin onneksi helpottuu, kun lapset ovat sitten molemmat kotona, niin voidaan iltavuoroviikkoina viettää myös ne aamupäivät yhdessä.

Eilen me tehtiin lasten kanssa listaa kaikesta, mitä he haluavat kesälomalla tehdä, ja aloitettiin askartelemaan niille aktiviteeteille omia kortteja. Iltapäivällä esikoisella oli heppakerho, mä tein ruokaa, Topias nukkui päikkärit (toi aamuneljältä alkava aamuvuorokin vähän verottaa) ja heppakerhon jälkeen käytiin vielä koko perhe jokirannassa. Tänään mulla oli aamulla pikaneuvola, josta sain ton ihmelaitteen, millä mitataan verensokeria, ja oon oikeastaan innoissani siitä, että pääsen näkemään, millainen yhteys verensokerilla on mun pahoinvointiin, vaikka alustavasti ei ainakaan kyllä siltä näytä, että mitään raskausdiabetesta olisi.

Neuvolan jälkeen vietiin esikoinen kouluun ja mentiin meidän kesälomalaisen kanssa seikkikseen. Meillä oli mukana leipiä, porkkanatikkuja, pähkinöitä, banaania ja mehua, ja viihdyttiin kahdestaan seikkiksessä siihen asti, että piti hakea tuo koululainen. Minä tosin vain istuin koko päivän penkillä, kun musta ei ole mihinkään liikkumaan tai hiekkalaatikon reunalle, mutta eipä tuo jäbä äitiä leikkeihin kaivannutkaan. Kun haettiin esikoinen ja tultiin kotiin, minä menin laittamaan kauriinpaistin uuniin (4,5 tuntia myöhemmin tuli sairaan hyvä paisti uunista!) ja lapset jäivät ulos. Ja siellä he sitten viihtyivät koko päivän ilman välipalaakaan. Topias sai rauhassa nukkua päikkärit ja minä puuhailin omiani ruoanlaiton ja telkkarin kanssa.

Kauheasti muuta en tänään sitten saanutkaan aikaiseksi, kun piti pysyä kotona vahtimassa tuota paistia. Huomasin juuri uunin lämmetessä, että meiltä olikin folio loppu, mutta esikoinen onneksi sitten käveli reippaana tyttönä lähikauppaan ostamaan lisää. Syötiin paistin kanssa itsetehtyä valkosipulivoita ja uunikasviksia, ja kerrankin maistui meidän lapsillekin ruoka ihan älyttömän hyvin. Herättiin pari viikkoa takaperin tajuamaan, että ollaan omalla käytöksellämme tehty meidän lapsista liian nirsoja. Ollaan liikaa sallittu se ranujen ja nakkien valitseminen joka ravintolassa, ja totuttu siihen, että lapset ei tykkää kasviksista ja syövät niitä vain, koska pakotetaan. Nyt ollaankin muutettu meidän ruokalistaa enemmän kasvispainotteiseksi, eikä enää tehdä lapsille erillistä vaihtoehtoa, jos meidän ruoka koostuu kasviksista. Ja tämä tuntuu toimivan! Lapset tottuvat kasviksiin koko ajan paremmin ja tänään molemmat ottivat monta kertaa lisää. Kyllä meillä siis aina on syöty kasviksia se vaadittu määrä, mutta niitä on ”piilotettu” ruokaan (esim porkkanaraaste kastikkeen seassa) ja tarjottu niissä harvoissa muodoissa, joista lapset pitävät sen sijaan, että oltaisiin vain tarjottu koko ajan ahkerasti kaikkea ja totutettu tykkäämään kaikesta. Nyt pyritään kuitenkin siihen tulevaisuuteen, että lapset oikeasti tykkäisivät monipuolisesti erilaisista kasviksista ja toistaiseksi edistyy kivasti.

Meidän loppuilta meni sitten läksyjen, täitarkastusten (mulle tulee oikein paha olo aina, kun koulusta tulee viesti, että täitä on liikkeellä) ja kuvien siirtelyn parissa, ja Topias lähti vielä kauppaan, kun huomattiin, ettei meillä ole mitään aamupalatarvikkeita. Eikä maitoa. Siis apua kuinka paljon meillä menee maitoa!! Sitä saa kantaa selkä vääränä kotiin. Huomenna meillä on luvassa aika samanlainen päivä, paitsi että esikoinen menee suoraan koulusta kaverille ja kuopuksella on futistreenit. Mutta mun ei siis tarvitse hakea esikoista koulusta, joten voidaan tehdä siinä päivällä sitten jotain kivaa kuopuksen kanssa kahdestaan! Sitä ehtii aamulla miettiä, että mitä kivaa. Ihanaa tällainen lomaelämä! Ja vielä ihanampaa tämä on sitten, kun koulu loppuu 3,5 viikon päästä. Ja aivan parasta on sitten, kun Topiaksella alkaa kaksi ekaa kesälomaviikkoa heinäkuussa! Niiden jälkeen Topias menee takaisin töihin, mutta heti kun vauva syntyy, alkaakin sitten isyysloma, ja sen päälle Topias voi sitten pitää vielä ne toiset kaksi viikkoa kesälomaa. Joten aivan ihana kesä tiedossa!

Nyt kun kirjoitin noista täistä, niin alkoi heti taas pää kutista. Sama juttu kaikkien ötököiden kanssa! Onneksi tarkastukset olivat kuitenkin taas negatiivisia, ja ollaan selvitty ilman tartuntoja. Mutta nyt kun kausi alkoi, täytyy alkaa taas letittää esikoisen hiukset joka aamu. Letit ovat toimineet läpi ensimmäisen kouluvuoden, sillä noita varoituksia on tullut PALJON, mutta kertaakaan ei ole tullut täitä. Ja nyt kun sanoin tämän, niin niitä kuitenkin tulee. En vissiin opi ikinä.

Mutta tällainen päivä meillä! Toivottavasti teillä on ollut myös ihana toukokuun alku!

Kommentit

8 kommenttia
Avatar

Ihan oikein on käytetty pilkkuja. Nykyaikana vain käytetään kieltä ilman pilkkuja, tai vain vähän pilkkuja. Sinunkin kommentistasi puuttuu pilkku ennen mutta-sanaa. Itselleni oikea pilkutus ei tuota lukuvaikeuksia.

Avatar

Kommentoin ehkä epäolennaisinta asiaa postauksessa, mutta miksi teillä käytetään niin paljon maitoa? Sen voisi täysin hyvin korvata esim vedellä tai kaura/manteli tms. vaihtoehdolla myös.

Avatar

Jotkut nyt vaan juo lehmänmaitoa. Ihan samanlailla mää raahaan soija/kaura/yms juomia kaupasta. Ja aina ne on loppu 😂

Avatar

Sun lapsilla on niin kauniit nimet, olisi miellyttävämpi lukea tekstiä jossa nimiä käytetään kuin sensijaan ”kuopus” ja ”esikoinen” 🙂

Avatar

Hei, miksi käytät pilkkuja niin paljon? Kiva olisi lukea blogiasi mutta se on tooooodella raskasta, oikoluetko tekstejäsi koskaan miten pätkissä kirjoitat?

Avatar

Mikä hemmetti tässä nyt on kun ihmiset eivät saa enää edes juoda mitä haluavat?????

Avatar

Juuri näin! Aina on joku nillittäjä arvostelemassa syömisiä tai juomisia.

Avatar

Haluisitko joskus kertoa teidän lasten säännöistä esim. ruutuajan, karkkipäivien, kotitöiden yms. suhteen? Vai oletko joskus aiheesta kirjoittanut, mut mulla vaan mennyt ohi😅

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä