RAUTAINFUUSIO JA SYNNYTYKSEN KÄYNNISTYS

”Laitetaanpas tästä suoraan sitten käynnistyskontrolli viikon 36 alkuun.”

Suunnilleen näihin sanoihin päättyi edellinen äitiyspolin kontrollini keskiviikkona ja sitä alkoi iskeä koko ajan paremmin tämä totuus, että synnytys alkaa oikeasti olla lähellä. Ihan käsittämätöntä!

Keskiviikkona tosiaan oli se odottamani lääkäriaika TYKS:issä. Jouduin jo tiistaina synnärikeikalle pyörtymisen ja supistusten takia, joten vauvan koko ja kohdunsuu oli juuri tarkistettu, mutta halusin pitää sen ajanvarauksen, jotta pääsisin kysymään tästä raudanpuuteanemiasta. Olin lukenut paljon kokemuksia ja tietoa Googlesta hakemalla, odotusryhmistä ja Facebookin Raudanpuute -ryhmästä, joten olin erittäin valmistunut henkisesti pettymään. Tiesin, että TYKS:issä on vielä huomattavasti vaikeampi päästä infuusioon, kun en saanut edes neuvolasta sitä lähetettä miettimään infuusion mahdollisuutta. Muilta paikkakunnilta olin kuullut paljon positiivisempia kokemuksia etenkin siis odottajien kohdalla, kun onhan se tärkeää, että saa voimat takaisin synnytystä varten, mutta sain lukea erikoislääkäreidenkin puhuvan ”Turun taudista”, kun viitattiin siihen, että Turussa raudanpuutetta ei haluta hoitaa, vaan pidetään trendinä. Menin siis jo valmiiksi pettyneenä tuonne lääkärikäynnille.

Ensimmäisenä lääkäri kysyi, että miten voin, ja sanoin vaan suoraan, että surkeasti. Sitten otin esiin kirjoittamani listan kaikista elämääni hankaloittavista oireista, joista yksi on se, että en muista mitään, siksi lista. Kerroin tästä kamalasta uupumuksesta, heikotuksesta, hengenahdistuksesta rytmihäiriöistä, ahdistuksesta ja monista muista oireista. Kerroin lääkärille siitäkin, että tämän totaalisen aivojen sammumisen takia unohdin yhtenäkin päivänä, että minulla on toinenkin lapsi, josta olisi pitänyt huolehtia, kun en edes huomannut, ettei hän ole kotona. Laitoin vain yhden lapsen nukkumaan ja menin tyytyväisenä itse sänkyyn, kun ovikello soi tuntia kotiintuloajan jälkeen, enkä edes ollut tajunnut, että minullahan on se toinenkin lapsi. Avautumiseni jälkeen tarkistettiin vielä vauvaa ultralla ja sen jälkeen lopeteltiin käynti ja jotenkin oletin, että tämä oli sitten vain tässä, mutta lääkäri olikin ottanut sen ihan itsestäänselvyytenä, että nyt lähdetään rautainfuusioon.

Kun lääkäri alkoi puhua ajanvarauksesta, aloin vain itkeä, kun olin niin helpottunut, enkä voinut uskoa oikeasti saavani apua tähän. Mulle on tuolla äitiyspolilla osunut joka kerta aivan ihania lääkäreitä ja kätilöitä, ja mulla on sen henkilökunnan jännittämisen kannalta nyt niin paljon parempi olo lähestyvästä synnytyksestä, kun on päässyt näkemään, kuinka mahtavaa hoitohenkilökuntaa siellä myös on. Tosiaan keskiviikonkin lääkäri ja kätilö olivat aivan mahtavia, ja kun lääkäri siitä lähti ja kätilö alkoi hoitaa mulle sitä ajanvarausta odottaessani käytävässä, niin hän oli ihan suoraan ajatellut, että kyllä nyt tämän mun järkyttävän olon kanssa pitää päästä nopeasti hoitoon ja sain osastopaikan jo seuraavalle aamupäivälle!

Torstaina sitten koitti se kauan odotettu rautainfuusio. Raudanpuuteanemiani oli sen verran huomattava, että mulle laitettiin heti se tupla-annos, joka oli myös iloinen ylläri, sillä ajattelin, että varmaan laitetaan vain yksi annos. Ennen tippaa otettiin taas vauvasta käyrää ja tiputettiin keittosuolaa, ja sitten laitettiin rautatippa tulemaan. Koko prosessi oli tosi nopea ja helppo, eikä tullut mitään oireita. Huono oloni johtui varmaan vain osaston lämpötilasta kuumana päivänä, ja sekin helpotti, kun pääsin irti käyriltä ja päivähuoneeseen raidaamaan jääkaappia. Siellä minä sitten söin leipää ja jogurttia ja katselin Handmaids Talen uutta jaksoa punaisen nesteen valuessa suoraan suoniini.

Olin hirveästi tosiaan lukenut etukäteen kokemuksia tästä infuusiosta ja moni sanoi, että ehkä kyseessä on vain psykologinen vaikutus, mutta infuusion jälkeen oli heti helpompi hengittää, joten kovasti toivoin, että mulle tulisi samanlainen helpotus. Ehkä se sitten kuitenkin on ollu psykologista, sillä oma hengenahdistukseni ei vielä ole mihinkään ainakaan kadonnut. Mutta olinkin varautunut siihen, että vielä ei mitään eroa huomaa, sillä vaikutukset alkavat tuntua yleensä vasta parin viikon päästä. Vähän mulla on ehkä kalpeus alkanut kaikota viime päivinä. Odotan niin innolla, että oireet alkaisivat helpottaa, ja saisin vähän voimia takaisin! Nyt ei myöskään synnytys pelota niin paljoa, kun voi luottaa voimien vielä palautuvan ennen sitä. En minä nyt odota yhtäkkiä olevani täysissä voimissa, mutta jos tämä ylitsepääsemätön uupumus helpottaa edes puolella, niin se on jo voitto.

Mun täytyy nyt siis sanoa, että tässä raudanpuutteen hoitamisessa vaikeinta oli TYKS:iin pääseminen, mutta kun pääsi siellä lääkärin eteen, sainkin sitten heti apua. Mulla tosiaan ferritiini oli 6, kun alle 30 sanotaan jo tarkoittavan, että varastot ovat käytännössä täysin tyhjät. Hemoglobiini oli siinä edellisessä mittauksessa 101, ja en saanut lähetettä äitiyspolille, koska neuvolan mukaan täytyy olla alle 100, että lähetettä voidaan edes tapauskohtaisesti harkita. Ei siis ollut väliä massiivisilla elämää vaikeuttavilla oireilla. Sitä ferritiinin labralähetettäkään ei tuosta vain saa, kun niitä on kuulemma kielletty antamasta, joten senkin eteen piti vähän taistella. Kahden ja puolen viikon päästä mulla on kontrollilabra ja odotan kyllä innolla pääseväni näkemään, onko arvot parantuneet.

Raudanpuutteen lisäksi puhuttiin siellä keskiviikon käynnillä näistä supistuksista, jotka ovat pysyneet muuten aika samanlaisina, mutta tiistaina oli vain se kipeämpi päivä, kun pyörtymisen jälkeen tuli tiheitä säännöllisiä supistuksia. Mulle ei nyt tähän lähemmäs enää laitettu näitä kohdunsuun kontrolleja vaan sovittiin, että jos supistukset menevät taas säännöllisiksi niin lähden synnärille, mutta muuten yritän vain levätä ja elää normaalia elämää. Mutta yksi kontrolli mulle laitettiin, nimittäin se käynnistyskontrolli viikon 36 alkuun. Se tuli vähän yllärinä, kun en itse sitä ole pyytänyt, mutta onhan se kyllä ymmärrettävä ja hyvä juttu mun historialla. Nimittäin jos nämä supistukset menevät samanlaisiksi kuin viime raskaudessa, että en saa enää levättyä yhtään ja kaikki voimat menevät tähän, niin onhan se aikainen käynnistys sitten parempi vaihtoehto kuin se, että ehdin menemään niin huonoon kuntoon, että olen liian uupunut synnyttämään lainkaan alateitse.

Mulla on tosiaan toiveena luonnollinen synnytys ja tietenkin luonnollinen käynnistyminen, mutta olen alusta asti varautunut henkisesti siihen, ettei se välttämättä tälläkään kerralla onnistu. Mutta yritän nyt olla liikaa miettimättä tuota synnytystä, kun on tässä vielä ainakin pari viikkoa aikaa, ja keskityn nyt vain lepäämään ja keräämään voimia. Ja toivomaan, että se infuusio oikeasti auttaa! Jospa tässä vielä ehtisi saada kaiken valmiiksi vauvaa varten.

Kommentit

10 kommenttia
Avatar

Niin, eihän se 1000 e plus hoitajien palkat jne. mikään kallis ole. Mitähän lääkityksiä ja tutkimuksia rautainfuusiolla voidaan vähentää?

Avatar

Hienoa lukea, että sait lopulta apua. Itse olen nyt rv 28+5 ja kärsinyt alhaisest hemoglobiinista lähes koko raskauden ajan. Alimmillaan se oli minullakin 101 ja sitä väsymystä ja sekavaa oloa ei voi ymmärtää kuin sellainen, joka sen on kokenut. Viime neuvolakäynnillä hemoglobiini oli noussut 116, kun aloin syömään tupla-annoksen, eli 200 mg rautalisää päivittäin. Asun Helsingissä ja minulle laitettiin samalla neuvolakäynnillä pyytämättäni lähete labroihin, jotta aletaan seuraamaan rautavarastojen määrää tulevaa synnytystä ajatellen. Olin onnellinen, että täällä ennakoidaan asiaa tällä tavalla ja onkin ollut hurjaa lukea, miten siellä teillä päin näihin asioihin suhtaudutaan. Voimia sinulle loppuraskauteen.

Avatar

Mulla oli ferritiini 5,6 kevään mittauksissa. Lääkäri käski syödä rautaa purkista 6kk ja mennä sen jälkeen uusiin mittauksiin. Vuodesta 2015 alkaen on hemppa laskenut rajusti ja on just tuon satasen kohdilla. Tässä sitten odotellaan, että milloin rauta alkaa purra. Aika paljon olen kuullut erilaisista imeytymishäiriöistä, jotka on sitten lopulta olleet syy raudan imeytymättömyyteen sen sijaan että vika olisi ollut ruokavaliossa. En ole raskaana joten mua ei pidetä varmaan mitenkään akuuttina hoidettavana, heh. mutta sympatiseeraan sun oireita, erityisesti hengenahdistus ja ahdistus. Tsemppiä!

Avatar

Mulla myös ferritiini ollut alle kymmenen. En ole raskaana ja lääkäri määräs kans syömään vaan rautalisää 6kk, jonka jälkeen uudet labrat. Mulla on enää pari kuukautta aikaa uusiin labroihin, eikä mun olo ole muuttunut yhtään paremmaksi tässä ajassa. 🤷‍♀️

Avatar

Onko sulla mennyt nyt viikot sekaisin..? Viikko 36 on aikaa 10 viikkoa, se on vasta syyskuun alussa.

Avatar

Eikun hupsista perkele, taisitkin puhua raskausviikoista 😂😂😂 tätä se teettää kun lapseton lukee perheblogia.

Avatar

Emilia, voitko vielä selventää käynnistyssuunnitelmaa/syytä miksi synnytys käynnistettäisiin?Valitettavasti ei oikein auennut tekstistä.

Avatar

Eikö käynnistyskontrolli tarkoita lähinnä sitä, että tarkistetaan tilanne? Eikä siis sitä, että se synnytys käynnistettäisiin joka tapauksessa.

Jos vauvalla on kaikki hyvin, niin eihän sitä sieltä väkisin pois oteta. Toki jos äidin terveys on uhattuna, mutta eihän se nyt tällä hetkellä ole.

Avatar

Eihän terveelläkään ihmisellä verta tiputeta kun sitten vasta kun hb on alle 80. Joten sen yläpuolella oleva hb hoidetaan yleensä rautavalmisteilla ja rautainfuusio annetaan sitten ferritiinin mukaan. Ja raskauden aikana hb on muutenkin matalampi ja 100 on vielä ihan hyvä arvo. Ehkä sitä rautaa kannattais alkaa syömään jo ennakolta raskauden alussa.

Tietyllä tapaa on harmi että tuosta rautainfuusiosta on tullut eräänlainen trendi, joka ratkaisee kaikki ihmisen ongelmat. Monet vaativat sitä, ja koska kyseessä kuitenkin kallis lääke, niin aika harva ymmärtää ettei sitä ilman todellista syytä anneta. Tämä taas vie pohjaa niiltä jotka oikeasti sitä tarvitsevat.

Avatar

Itseasiassa rautainfuusio ei ole mitenkään erityisen kallis. Jos matalaa ferritiiniä hoidettaisiin asianmukaisesti niin useat muut lääkekulut ja tutkimukset vähenisivät.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä