RISTIÄISET JA NIMEN TARINA

Aamulla vauvaa sängyssä imettäessäni kirjoitin valmiiksi pienen postauksen vauvan nimestä, jotta pääsen sen tänään sitten varmasti teille kertomaan, mutta nyt kun vauva nukkuu tuossa tyytyväisenä, ehdinkin tässä näin ristiäisten jälkeen kertomaan vähän enemmänkin!

Meillä tosiaan järjestettiin ensimmäistä kertaa ristiäiset kotona ja kiitos siitä kuuluu perheelleni. Ollaan saatu vauvan syntymän jälkeen hirveästi apua kodin supersiivouksessa ja tänään äiti ja siskoni olivat tehneet ristiäisiin voileipäkakkuja, pikkuleipiä ja lapsille coctailtikkuja. Ja kakku me tilattiin leipomosta, joten ei jouduttu leipomaan yhtään mitään, vaan saatiin käyttää Topiaksen kanssa kaikki vapaa-aika siivoamiseen. Meillä on nyt todella koti siivottu perinpohjin, sillä enää on eteisen Kirena-kaapin ylähyllyt ja makkarin lipaston laatikot siivoamatta. Sitten on valmista! Saatiin tällä viikolla viimeinen seinäkin maalattua (joo, muutettiin 2013…) ja listat laitettua. Vihdoin! Joten ihan valtava kiitos kaikille avusta. Oli ihanaa viettää ristiäisiä kotona, kun normaalisti pienen vauvan kanssa en jaksaisi kotiin mitään järjestää, mutta avun kanssa onnistui hienosti.

Meillä oli siis tarjolla voileipäkakkuja, pikkuleipiä, coctailtikkuja ja kaupasta valmiina vielä suklaata ja keksejä. Kaikki maistui tosi hyvin ja mahduttiinkin ihan kivasti tänne, kun on tämä avoin keittiö-olkkari, ja kaksi sohvaa ja parveke vielä tossa ekstratilana. Lapsille olin ostanut vaatteet ristiäisiin jo raskausaikana, kuten myös itselleni, joten kauheasti ei tarvinnut muuta valmistella kuin siivota kotia. Siivouksessa ei nyt olisi niin valtavaa homma ollut, mutta kun tämä viikko oli aika hektinen koulun ja eskarin alkamisen, uusien harrastusten ja tiheän imun kanssa. Vietin itse ristiäiset märällä tukalla, kun vauvalla oli maha niin kipeänä juuri sitten tossa ennen juhlia ja hän vain huusi tissillä, ja kun lopulta sain hänet nukahtamaan, piti häntä hytkyttää rattaissa koko ajan. Siskoni onneksi tuli melkein tunnin ajoissa, kun hän oli lukinnut itsensä ulos kotoa, joten hänet värvättiin sitten hytkyttämään vaunuja, kun Topias meni suihkuun ja minä yritin hoitaa viimeisiä juttuja kuntoon.

Mutta lopulta kaikki meni hyvin ja ei perheen kesken sillä sitten ole väliä, että olinkin (taas kerran) märillä hiuksilla, mutta vähän nauratti noita kuvia katsellessa.

Aiemmasta poiketen meillä oli tällä kertaa vain kolme kummia ja heistä kaksi vain oli paikalla, kun kummitädille oli sovittu kesälomareissu juuri tähän jo aikaa sitten. Oltiin Topiaksen kanssa sovittu aiemmin, että tällä kertaa pyydetään kummit vain perheestä, koska he ovat sitten joka tapauksessa aina mukana meidän elämässä, loppuelämämme ajan. Kummeiksi Emmanuelille tuli siis Topiaksen veli, minun serkkuni ja minun tätini.

Meidän kolmosesta tuli tosiaan Emmanuel Väinö Aulis. Tämä nimi päätettiin raskausaikana ja syntyessä se varmistui, kun totesimme, että jep, kyllä hän on Emmanuel. Ennestäänhän meillä on Ava Vendla Josefina ja Noah-Michel Frans Daniel, mutta Nompun kutsumanimi on jo vuosia ollut Noah, ja kaikkiin lappuihinkin laitan aina vain Noah. Nyt poikkeuksesti käytän näitä nimiä pitkästä aikaa, kun olen jo pitkän tovin puhunut lapsista kiertoilmaisuilla. Ja aion sitä jatkaa, mutta kun nyt puhutaan nimistä, niin kirjoitetaan niistä sitten yhden postauksen verran!

Jokaisella lapsella etunimi on ihan vain löydetty ja ihastuttu, mutta toisilla nimillä on tarina. Avan kohdalla rakastuttiin nimeen Ava, kun mulle tuli se jostain mieleen. Ja Ava lausutaan Ava, ei Aava. Vendla on nimi, joka löytyy meidän kummankin suvusta, ja Josefina on minun kolmas nimeni. Noah lausutaan myös Noah, ei Nooa tai Noa. Jos joku ei muista, niin tähän koko nimeen päädyttiin niin, että tapeltiin odotusaikana nimien Noah ja Michel valinnasta, ja synnärillä kätilö sanoi, että nyt vain joku nimi siihen paperiin, eikä kumpikaan antanut periksi, niin laitettiin molemmat nimetä ja sovittiin, että päätetään myöhemmin. Sitten kaikki sairaalassa kuitenkin käyttivät sitä nimeä Noah-Michel, joten ei enää osattu kuvitella muuta. Kutsumanimeksi kuitenkin on jäänyt Noah, tosin sitäkin harvoin käytetään, kun kaikki sanovat häntä Nompuksi. Vaikkakin yhtenä päivänä hän ilmoitti, että tästä lähtien pitää aina sanoa Noah-Michel Frans Daniel, kun puhuu hänelle. Frans oli minun pappani isän nimi ja Daniel on Topiaksen toinen nimi.

Emmanuelin kohdalla Emmanuel ei ollut myöskään itsestäänselvyys, vaan sitä ennen Topias hylkäsi mooooonta nimeä. Mutta kun keksin tämän nimen, se tuntui heti oikealta! Ja onneksi Topias innostui siitä sitten myös. Toisia nimiä me oltiin mietitty myös jo aiemmin, mutta kun pappani keväällä kuoli, haluttiin valita yksi nimi sieltä. Mutta kun minulle selvisi, että Topiaksen pappan toinen nimi on Väinö, ja minun pappani nimi sitten taas oli Väinö Aulis, tuntui tämä vain oikealta. Ja tuntuu edelleen. Oli aika monta kosteaa silmänurkkaa tänään kasteen aikana, kun papin kysyessä pääsin kertomaan valitsemamme nimen. Tänään tuntui surulliselta, ettei pappani päässyt näkemään kolmatta lastamme, eikä isänikään ollut ristiäisissä, kun hän joutui juuri tänään sairaalaan, mutta tuntui hyvältä saada nimetä vauva papan mukaan. Tuntuu, että näin pappakin on edelleen enemmän osa meidän elämää.

Emmanuelille varmasti syntyy tästä myös vielä joku lempinimi, mutta ilmoitin jo kaikille, että se ei ole Manu! Toistaiseksi hän on ihan Emmanuel, ja katsotaan miten tässä käy. Nomppukin syntyi vähän vahingossa. Ava on meidän serkuskatraasta ainoa, jota kutsutaan oikealla nimellä, kun serkuissa on Noah-Michel eli Nomppu, Adeliina eli Ade, Alexander eli Alex ja Maxmilian eli Max, Massu, Masa, Maissi, Massimo. Avasta ei sitten paljoa mitään väännetä, mutta kun Emmanuelillakin on pitkä nimi, syntyy siitä varmasti vielä joku lyhyempi versio. Ehkä se on vain simppeli Eme? Tai Mini-Emppukin on mainittu.

Kommentit

6 kommenttia
Avatar

Italiassa Emmanuele-nimisten yleinen lempinimi on Ema. Käviskö se? Kivat tarinat teidän lasten nimillä. Meillä armoton nimen keksintä päällä!

Avatar

Emmu, Emi, Emuel, emppu.. kyllä niitä alkaa kohta löytyä mikä on kutsumanimi 😀

Avatar

Miten tuo Noahin (en osaa taivuttaa nimiä oikein eli sori jos meni ihan metsään) toinen nimi lausutaan? Kudos hienoista nimistä.

Avatar

Mikä tämä märkien hiuksien tarina on?

Avatar

Hei kiinnostuin tuosta perusteluista että kummiksi vain sukulaisia koska ovat pysyvästi elämässä mukana että onko teidän kahdelle vanhemmalle lapselle käynyt niin ettei kummi/kummit ole kummilapsen elämässä mukana? Itse siis olemme tehneet samoin kolmelle lapsellemme eli heillä on yhtä kummia lukuunottamatta kaikki kummit meille sukua juurikin samasta syystä ja tätä joskus ihmetellään.

Avatar

Itselläni on sukulainen kummina ja ei oikeastaan ikinä ollut elämässäni. Mielummin olisin ottanut enemmän ihmisiä elämääni, sukulainen oli jo setä niin joku muu olisi voinut olla kummisetä. Tuplamahdollisuudet!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä