MITEN KORONA VAIKUTTAA ELÄMÄÄMME JA MITEN VOIMME HELPOTTAA TILANNETTA

Kyselin eilen Instagramissa postaustoiveita ja luonnollisesti tässä tilanteessa moni toivoi postausta koronaviruksesta, ja siis lähinnä siitä, miten se vaikuttaa meidän elämäämme ja mitä ajattelen aiheesta. Joka tuutista nyt tulee asiaa koronasta, joten mitään uutta infopakettia tästä on turha odottaa. Uskon kaikkien kyllä tietävän, mikä koronavirus on, miten se on edennyt ja mitä nyt kuuluu tehdä. Mutta miten tämä pandemia meidän elämässämme näkyy?

Mulla on ollut koronasta aika tasainen fiilis. Jotenkin tuntui heti ensimmäistä kertaa koronasta lukiessani, että jotain tällaista oli pakko alkaa tapahtua ylikansoitetulla ja todella kaupunkilaistuneella maapallollamme. Meillä ei ole ollut mitään hysteriaa ilmassa; ei hamstrata vessapaperia tai mitään muutakaan, mutta otetaan tilanne kuitenkin vakavasti. Ja kyllähän tämä myös pelottaa.

Koronassa ei niinkään pelota oma sairastuminen, vaan se, että vähäoireisena kantajana saattaisin sen tartuttaa muille. Uskon, että omalla kohdallamme koronavirus olisi vain influenssan kaltainen ohimenevä tauti, mutta ympärillä on paljon ihmisiä, joille tartunta voi olla kohtalokas. Ja koska ymmärrän tämän, yritän tietenkin omalta osaltamme mahdollisimman paljon välttää kaikkea, mikä edistää pandemian leviämistä.

Tänään aamulla kävin tekemässä kunnon ruokaostokset, koska normaalisti tilaan kaiken, mutta nyt se ei onnistunut, kun kaikki ovat menneet koronasta sekaisin, ja kauppakassi ja cittarin verkkokauppa olivat ihan tukossa. Vähän alkoi myös jännittää, että pitääkö tässä nyt itsekin alkaa hamstrata, kun muut hamstraavat, ettei jäädä ilman, mutta juuri näin EI kuulu toimia. Ruoka ei lopu kesken. Vessapaperi EI LOPU. Kaupassa huomasin, että jokaisella oli kärryt täynnä vessapaperia, kun taas itse en ostanut sitä lainkaan. Vessapaperivillitys alkoi ilmeisesti jostain ulkomailta, jossa vessapaperi loppui, mutta meillä Suomessa sitä ongelmaa ei ole, joten voitte lopettaa hamstrauksen. Tämä vessapaperin hamstraus vain vaikeuttaa tilannetta, kun nyt esimerkiksi vessapaperia oikeasti tarvitsevat ikäihmiset tai muut riskiryhmään kuuluvat joutuvat metsästämään vessapaperia monesta eri kaupasta ja näin kasvattavat altistumisen riskiä ja pandemian kasvua.

On ihan fiksua tehdä nyt isommat ostokset ja hankkia kotiin paljon ruokaa, jotta ei tarvitse nyt käydä niin paljon kaupassa altistumassa mahdolliselle tartunnalle. Ei kuitenkaan liioitella jookos. Kun tämä pahin paniikki tästä pian helpottaa, kauppakassipalvelut varmasti kasvattavat kapasiteettiaan nousemaan nykyisen kysynnän tasolle ja voimme kaikki tarvittaessa tilata ne ostokset kotiin tai noudettavaksi. Ruokalähettipalvelutkin ovat jo nousseet tilanteen tasalle ja ottaneet käyntiin kontaktittoman toimituksen.

Vessapaperi ei lopu kesken ja ruokaakin tulee koko ajan lisää, mutta on myös tuotteita, jotka oikeasti loppuvat. Yksi tärkeä on äidinmaidonkorvike. Nyt kun ihmiset ovat alkaneet hamstrata korviketta, toiset jäävät oikeasti ilman. Yhden tietyn merkinkin loppuminen on paha juttu heille, joille ei sovi muut valmisteet. Jos kaikki ostavat vain korviketta normaaliin tahtiin, siitä ei tule mitään pulaa, koska kysyntä pysyy tasaisena. Mutta jos nyt jotkut syöksyvät hamstraamaan kaiken lähikauppojen korvikkeen, toiset jäävät kokonaan ilman. Korvikkeen hamstraaminen tässä tilanteessa on AIVAN ÄÄRETTÖMÄN ITSEKÄSTÄ. Älä tee näin! Moni äiti on oikeasti nyt pulassa ja ajelee kauas käymään eri kauppoja läpi epätoivoisesti sopivaa korviketta etsien.

Olen todella onnellinen tässä tilanteessa, että meillä imetys on onnistunut, eikä tarvitse huolehtia korvikkeen saatavuudesta. Mutta kaikilla tilanne ei ole niin helppo. Jos heruisin pumpulle kunnolla niin alkaisin nyt pumpata maitoa varastoon ja tarjota tarvitseville. Jos lähipiiristä löytyy nälkäinen vauva, niin imetän kyllä mielelläni! Pumpattua en vaan enää saa.

Koronavirus on jo tällä viikolla näkynyt elämässämme monella alueella. Koululta tuli jo alkuviikosta viestiä toimenpiteistä ja käytännöistä, kun osa oppilaista oli matkalla riskialueella. Ja ohjeistushan nyt on, että ei saa mennä kouluun, jos on mitään flunssan oireita. Meidän esikoinen on ollut keskiviikosta asti kotona, koska hänellä on yskä, vaikka muuten onkin ihan koulukuntoinen. Jätin keskimmäisen myös kotiin ja kyselin eskarista tuoretta ohjeistusta aiheesta. Eskarista sanottiin sitten kuitenkin, että vaikka sisarus on kipeä, voi eskarilainen tulla sinne, joten perjantaina eskarilainen sitten meni paikalle.

Aloin sitten kuitenkin tänään miettiä, että ehkä ensi viikolla lapset jäisivätkin kokonaan kotiin. Tämä kun saattaa olla muutenkin edessä, ja koska meille tämä olisi mahdollista minun ollessani vauvan kanssa kotona, auttaisimme näin helposti omalta osaltamme pandemian estotoimia, kun koulussa ja eskarissa olisi kaksi lasta vähemmän mahdollisesti levittämässä tautia. Jos lapset olisivat päiväkodissa, olisin ottanut heidät kotiin jo aikoja sitten, mutta tämä oppivelvollisuus tietenkin vähän hankaloittaa asiaa. Uskon kuitenkin, että vaikka nyt sitten koulut ja päiväkodit päätettäisiinkin pitää auki, eskarista kuitenkin ymmärrettäisiin päätös pitää lapsi kotona. Ja eskaritason ”opiskelua” on tietenkin myös helpompi tehdä kotona.

Isovanhempia emme nyt voi tavata, ja se tuntuu samalla tosi tyhmältä, kun emme ole sairaita, mutta kun mitä jos. En todellakaan halua ottaa sitä riskiä, että tietämättäni tartuttaisin taudin ikäihmiselle. Huomenna puhuttiinkin, että käytetään päivä isovanhemmille soitteluun ja varmistetaan, että tarvitsevatko he apua. Voimme vaikka käydä kaupassa ja jättää ostokset oven taakse, tai hoitaa jotain muita asioita, mitä he vain tarvitsevatkaan.

Lapset ovat suhtautuneet koronaan järkevästi ja heidän kanssaan on ollut helppoa keskustella aiheesta. He pesevät ahkerasti käsiä, eivät laita sormia suuhun ja ymmärtävät kodin ulkopuolella liikkumiseen liittyvät rajoitukset. Meillä ei tässä kenelläkään ole mitään hätää tai paniikkia, ja ainoa kysymysmerkki on Topiaksen työharjoittelu ja sen toteutuminen, sen kun pitäisi alkaa maanantaina. Me kuitenkin pärjäämme kotiinkuljetusten avulla vaikka ihan kokonaan kotona, jos siihen tulee tarve. Ehkäpä tässä olikin hyvä seuraava postausaihe, miten selviytyä lasten kanssa kotona omavalinteisessa karanteenissa. Lasten harrastustoimintakin lopetettiin jo kokonaan kesään asti, joten ollaan kotona koko ajan. Herkästi ajattelee, että siinä tulee tappavan tylsää, mutta olen keksinyt jo paljon korvaavaa tekemistä!

Järkeä ja tsemppiä kaikille tässä tilanteessa! Ei olla itsekkäitä, ajatellaan muita ja pyritään auttamaan aina, kun vain mahdollista.

Kommentit

4 kommenttia
Avatar

Mä en ymmärrä tätä järjetöntä ruoan ja ec-paperin hamstrausta ollenkaan 😀

Itse kävin Prismasta ostamassa lisää askartelutarvikkeita ja muovailuvahaa. Enemmän oon huolissani siitä, kuinka saada aika kulumaan 2- ja 7-vuotiaiden lasten kanssa, jos päiväkoti suljetaan. Onneksi on paljon lautapelejä ja pinterest täynnä mahtavia askarteluideoita! 😉

Itsekin ottaisin lapset pois päiväkodista ja eskarista, jos olisi mahdollista. Itse myöskin varhaiskasvatuksessa työskentelevänä seuraan tilannetta tiuhaan.. Mies siirtyi jo etätöihin ja aikamoinen hulabaloo yrittää tehdä töitä lasten kotona ollessa.

Avatar

Hyvin kirjoitettu 🙂

Avatar

Ihanan toiset huomioon ottava postaus! Olisipa enemmän sun kaltaisia
ihmisiä!

Avatar

Hyvin kirjoitettu ja olen itse ihmetellyt tätä vessapaperin hamstraamista kun ei se lopu ja jos kahden viikon karanteeniin tarviin 50 pakkausta niin kannattaa käydä siellä lääkärissä….

Vastaa käyttäjälle emma - http://emmaforss.com Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä