PERHEPEDISTÄ PÄIVYSTYKSEEN – VAUVA PUTOSI SÄNGYSTÄ

Kolmannen lapsen kohdalla tämä kauhuskenaario sitten kävi toteen ensimmäistä kertaa. Kahdeksan kuukautta me ehdimme nauttia yöunista perhepedissä ja se on mennyt aivan ihanasti. Torstai-illalla sitten tuttuun tapaan nukutin vauvan sänkyyn, rakensin korkeat tyyny-peittovallit ympärille ja jätin syvässä unessa olevan vauvan nukkumaan, kun itse lähdin iltatoimille. Hetken päästä kuitenkin kuului kova kolahdus ja järkyttävä huuto, josta arvasin heti, että nyt vauva on pudonnut. Lähdin juoksemaan makkariin niin, että tavarat lentelivät ja niinhän siinä oli käynyt, että vauva oli yllättäen herännyt, kiivennyt vallien yli ja tullut pää edellä alas, kolauttaen pään matkalla yöpöytään.

Mulle tuli ihan hirveä olo. Kauhea pelko ja paniikki, mutta myös syvä häpeä ja tunne, että olen huono äiti, kun tämä olisi ollut ihan estettävissä. Tiesin kuitenkin, että vauva on juuri oppinut kiipeämään, mutta luotin siihen, että hän pysyy unessa, kuten aina iltaisin. Siis eikö kolmen lapsen äidin olisi kuitenkin jo pitänyt tietää, että lasta ei jätetä yksin? Päivystykseen paniikissa soittaessani päässä pyörivät lastensuojeluilmoitukset, paheksuvat lääkärit ja aivovammat.

Kaikeksi onneksi me selvisimme säikähdyksellä. Korkeutta, mustelmia ja vauvan käytöstä kuvaillessani meidät pyydettiin päivystykseen näytille. Vauvan päähän nousi yöpöytäosumasta tumma harjanne, joka oli kipeä, mutta vauva ei mennyt tajuttomaksi tai alkanut oksentaa. Hän itki noin 20 minuuttia, söi rintaa ja oli sitten oma itsensä, mutta vähän vaisumpi. Päivystyksessä lääkäri totesi nopeasti, että kaikki on hyvin. Sanoi, että näitä sattuu, mutta onneksi näiden pienten päät kestävät paljon, kun ne vielä joustavat mukavasti.

Perjantaiaamulla aloin sitten heti selata Facebookia ja Toria, ja Torista löytyi pinnasänky, sekä meille uusi sänky, kun pinnasänky ei oikein mahtunut vanhan sängyn kanssa. Meidän vanhassa sängyssä oli korkea pääty, jota ei voinut kääntää ikkunan eteen, ja pinnasängylle tilaa saadaksemme meidän piti saada sänky käännettyä. Rikottiin siis ”karanteenia” sen verran, että saatiin pinnis haettua ja vanhempieni avustuksella sänky peräkärryllä kotiin. Laskin tämän kuitenkin aika pakolliseksi menoksi, koska nyt kun tuli todettua, että vauva on muuttunut niin paljon, ettei perhepeti enää ole turvallinen ratkaisu, halusin heti sen pinnasängyn.

Vauva on nyt sitten nukkunut kaksi yötä pinnasängyssä ja samaan syssyyn lopetettiin yöimetykset. Ja ainakin nämä ensimmäiset yöt ovat menneet ihan loistavasti! Vauva on pari kertaa vähän känissyt, Topias on vähän silitellyt, mutta muuten hän nukkuu yön läpi kuuteen asti. Kuudelta sitten hän tulee aamutissille ja noustaan ylös. Olin varautunut raskaaseen unikouluun ja itse nukkumaan sohvalla, jotta Topias saa rauhassa hoitaa, enkä minä tuoksu siinä vieressä maidolta, mutta vaikuttaa siltä, että päästiinkin helpolla. Nyt kun menin sanomaan, niin ensi yö on varmaan hirveä. Minä itse tosin en saanut nukuttua, kun olen niin tottunut siihen, että kahdeksan kuukautta vauva on nukkunut joka yö ihossa kiinni, ja nyt yhtäkkiä hän ei olekaan siinä. Herään jokaiseen peiton havinaan, enkä millään saa unta.

Tämä meidän uusi sänky onkin hauska keissi, sillä ei tajuttu, että meidän patja onkin tosi paksu. Laitettiin siis vanha patja ja petari uusien runkojen päälle, ja hupsista, kokonaisuudesta tulikin niin korkea, että joudun kiipeämään sänkyyn tuon tason kautta. Lasten mielestä tämä on tietenkin hurjan hauskaa, mutta me kyllä mennään jossain kohtaa patjaostoksille ja hankitaan matalampi patja. En vaan haluaisi millään vielä, kun tämä meidän patja on niiiiiiiiiin mukava! Se on ollut meillä vuosia ja rakastan sitä. Koirakin on innoissaan, sillä hän ylettyy nyt katsomaan ikkunasta ulos sängyllä makaillessaan. Saatiin myös vihdoin aikaiseksi ostettua verhot ja porattua verhotanko seinään, sillä yksi yö kaikkien katseiden ulottuvilla nukkuessa riitti. Ehkä me vain ostetaan portaat, että minä ja Voldemort päästään sänkyyn.

Sänky on myös täydellisellä korkeudella tietyille aktiviteeteille, you know. Minä kun kuitenkin menin valitsemaan tuollaisen 190 senttisen aviomiehen.

Kommentit

10 kommenttia
Avatar

Meilläkin on lapsi tippunut muutaman kerran meidän sängystä. 🙁 1-2kk 1v synttäreiden jälkeen alkoi kiipeillä pinnasängyn laidan yli ja pelkäsin tippuvan sieltä päälleen, jolloin poistettiin toinen laita. Pinnasänky ns sivuvaunuksi ja lapsi perhepetiin, välillä omassa sängyssään välillä mun vieressä. Hereillä ollessa osaa kyllä kulkea, mutta muutaman kerran on tässä reilun puolen vuoden aikana tippunut yöllä unissaan meidän sängystä. Meillä on kuitenkin melko matala sänky, joten pudotus ei ole montaa senttiä korkeampi kuin jos tippuis pinnasängystä matalan lisälaidan yli (ja tuon nukkumistyylillä tippuis aivan varmana). Eli koitettu vain valita kahdesta tai kolmesta pahasta se pienempi paha. :/

Avatar

Onneksi selvisitte säikähdyksellä, hienoa että uskallat kirjoittaa tälläistä asioista. Näitähän kuitenkin sattuu meille kaikille joskus vaikka varovainen olisikin 🙂

Avatar

Meillä myös 3. Lapsi putosi 10kk ikäisenä yöllä meidän sängystä. Oli jotenkin huomaamatta päässyt meidän välistä mönkimään jalkopäädyn kautta. Sai kalloon murtuman, eikä ole saanut enää vieressä sen jälkeen nukkua. Seuraavan vauvan laitan jatkossa pinnasänkyyn heti kun alkaa liikkumaan. Sen verran pahasti säikäytti, vaikka ei mitään haittaa onneksi jäänytkään.

Avatar

Voi ei, voin kuvitella nuo tunteet! Mutta ei kannata soimata itseään, vahinkoja sattuu vaikka olisi kuinka varovainen.

Avatar

Ihana, että uskallat reilusti kertoa, että vauva pääsi tippumaan sängystä ja kuinka ratkaisitte asian. Näitä asioita sattuu, ne ovat kurjia, mutta eivät mitenkään häpeän asia. Tässäpä on hyvää pohdintaa myös muille perhepetiläisille. Itsellä tippui myös vauva, tosin kiipesi yöllä ylitseni. Soimasin pitkäön itseäni, mutta onneksi mitään luhmua kummenpaa ei tullut! Pinnis näyttää oikein kutsuvalle. Rauhallisia öitä koko poppoolle!

Avatar

Tista rungosta vaa jalat lyhemmäksi tai ostat ne lyhemmät jalat niin pääset halvemmalla ei tartte uutta patjas ostaa.

Avatar

Kun korkeus alkaa tympiä, irrottaisin sängyn jalat. Eipä pääsisi pölykään sängyn alle 😁

Avatar

Kyllä näitä sattuu, aina sanotaan…. Tunnen tuskan ja häpeän, liian pahasti. Meidän esikoinen ei ikänä tippunu sängystä… Tää toka on tippunut jo ainakin 10krt ja on siis 11kk. Miettinyt olen jo monta krt minkä kuopan sille kaivan.
Kyse ei ole siitä et on jätetty yksin tms, aina on vahdittu. Ei vaan ymmärretä kuinka nopea voi olla, ja omalla tyylillään heittäytyy pitkin sänkyä, jos sängyllä ollaan🤯 (1m korkuinen) monesti hän ei edes itke. 6kk iässä murtui käsi, ja se on ainut ”paha” mitä on näissä hetkissä tapahtunu. Luulin, että oppisi, mutta ei… Ja Pahin on se et rymyää kaikkialla muuallakin ja kokoajan ei ehdi vahtiin😅 lapset on kuin kuu ja aurinko…

Avatar

Milloin tulee kolmas polttaripostaus?

Avatar

Voi ei, tiedän täysin tunteen. Meidän kuopus tippui hoitopöydältä 6 kuukauden ikäisenä kivilattialle. Säihkähdin ihan järjettömän paljon, se on ollut kauhein päiväni tähän mennessä. Sairaalassa sanottiin, että melkein jokainen vauva tippuu ainakin kerran ja ne tosiaan on hyvin kestäviä tyyppejä 🙂 Vaurioita ei tullut, pientä jälkeä naamassa lukuunottamatta. Häpeä oli valtava ja syytin itseäni, että käännyin hetketki pois vauvasta, joka oli juuri oppinut liikkumaan enemmän.

Edelleen, kun muistelen tätä tapahtumaa, ottaa sydämessä asti. Ja olen niin kiitollinen, ettei mitään pahempaa käynyt. Teidänkin vauvalla varmasti siis kaikki oikein hyvin. Pinnis on hyvä hankinta!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä