KAHDEKSAN KUUKAUDEN IKÄINEN VAUVA

Kahdeksan kuukautta! Vauvan kehityspostauksia onkin enää neljä jäljellä ja olo on kuukausi kuukaudelta haikeampi. Tuntuu koko ajan todemmalta, että vauvasta on tulossa taapero, eikä enää ikinä päästä kokemaan tätä uskomatonta aikaa. Nyt jo ihmetellään ääneen päivittäin, että miten hän voi olla näin iso. Koska vauva on kehittynyt sisaruksiaan aiemmin taitojen saralla, tuntuu hän jo paljon enemmän taaperomaiselta. Ja tämä puolestaan on tosi hassua, kun hän on meidän lapsista siroin ja pienikokoisin vauva. Tässä koossa esikoinen ja keskimmäinen vain makasivat lattialla.

Kahdeksankuukautisena vauva osaa nyt aiemmin mainitun ryömimisen ja varovaisen konttaamisen lisäksi kontata vauhdilla, nousta itse seisomaan tukea vasten, laskeutua istumaan, istua ilman tukea, kävellä tukea vasten ja kiipeillä matalien esteiden yli. Ostettiin hänelle aiemmin käytettynä taaperokärry ja se on ollut kovassa käytössä. Sinne on hauska kiipeillä ja sitä on hauska työntää! Vauhdilla. Vauva oli varovasti tuossa ennen kahdeksan kuukauden ikää jo ottanut askelia tukea vasten, mutta kun esittelimme hänelle kärryn, hän nappasi heti aisasta kiinni ja lähti menemään kuin vanha konkari! Laitettiin tosin kyytiin vielä painavia kirjoja, sillä hän on kuitenkin aika huojuva ja taaksepäin kaatuessaan yrittää napata kärryn mukaansa, mutta kirjojen kanssa kärry pysyy pystyssä, eikä keikkaa.

Nyt kun vauva osaa liikkua jo hienosti, hänestä on tullut aikamoinen kiusankappale. Kauhukakarana myös tunnetaan. Hänen mielestään kaikki kielletty on hauskinta maailmassa! Kaikkein kiinnostavin juttu luonnollisesti on koirankippo. Hän käy päivittäin uimassa vesikipossa ja maistelemassa koiranruokaa. Hyvä puoli tässä on se, että Voldemort on vihdoin alkanut syödä paremmin, koska aina, kun vauva yrittää syödä hänen ruokansa, tuleekin yhtäkkiä kiire tyhjentää kulho, ettei jää itse ilman. Vauva rakastaa myös rikkalapiota, imuria, pleikkaria, johtoja, kenkiä ja tiskikonetta. Jos tiskikone on yhtään raollaan, hän saa sen auki ja alkaa tyhjentää sitä. Ja jos joku unohtaa jonkun oven raolleen, on vauva hetken päästä ”kielletyissä” huoneissa. Eräänä päivänä olin keittiössä ja luulin vauvan olevan keskimmäisen huoneessa Topiaksen kanssa, ja Topias luuli vauvan olevan minun kanssani, mutta hetken päästä alkoi kuulua huutoa ja vauva olikin livahtanut vessaan ja jäänyt jumiin seinän ja vessanpytyn väliin.

Koronapandemian takia meillä jäi nyt neuvolat käymättä, mutta kotivaa’an mukaan vauva painoi juuri syömisen jälkeen vaatteet ja täysi vaippa päällä 7,9 kiloa. Hän ei siis olisi tämän mukaan kauheasti kasvanut 7kk neuvolan 7640 grammasta, mutta jonkin verran kuitenkin. Hän kasvaa omassa tahdissaan ja syö hyvin, joten ei huolta. Vaatteista käytetään edelleen kokoja 62-68cm, joskin moni 62 senttinen on jäänyt jo pieneksi.

Vauva on hirveä kiusankappale ja nauttii kaikenlaisesta kiusanteosta. Hän heittelee puhelimia, lyö, pudottaa tavaroita tasoilta ja nauraa aina päälle ilkikurisesti. Mokomakin. Hän on niin hauska tyyppi, jonka kanssa on ihana leikkiä. Tässä vaiheessa tosin lelut eivät kauheasti kiinnosta, vaan ainoastaan kaikki kielletty. Kaikenlaisen kiusanteon jälkeen hän sitten väsyy helpolla ja nykyään nukkuukin joka päivä kahdet päikkärit. Niiden pituus vaihtelee 45 min ja 1h45min välillä, mikä ei ole kovin paljoa verrattuna sisarusten neljän tunnin päikkäreihin vauvana, mutta olkoot. Yöt sen sijaan ovat nyt menneet tosi hyvin ennen kuin vauva tällä viikolla tuli kipeäksi ja on sen myötä ollut itkuinen.

Kirjoitin blogissa aiemmin meidän pelästyksestä, kun vauva putosi sängystä, ja miten heti siirryttiin perhepedistä pinnasänkyyn. No, se siirto on edelleen sujunut tosi hyvin! Vauva on nukkunut ennen sairastumista tosi hyvin ja nukahtaa hienosti pinnasänkyyn. Teen vielä oman postauksen tästä unikoulusta ja yötissin vieroituksesta, mutta sanotaan nyt vaan, että hienosti menee. Pari kertaa saa yöllä yleensä herätä laittamaan tutin suuhun ja vähän taputtelemaan peppua, mutta sitten hän nukkuu kauniisti aamuun asti.

Vauva herää yleensä aina seitsemältä, nyt kun kellonsiirron myötä kuuden herätykset muuttuivat seitsemään. Hän menee ensimmäisille päikkäreille 10 maissa, ja toisille päikkäreille 15-16 välillä. Yöunille mennään sitten päiväunisaldosta riippuen yleensä 20-21 maissa.

Vauva syö nyt 1-2 pääruokaa päivässä, ja näillä menee mun tekemiä soseita. Tällä hetkellä pakkasessa on lihaa ja kasviksia, kanaa ja riisiä, lohta ja perunaa sekä pasta bolognesea. Nyt kipeänä, kun vauva syö huonommin, saatiin hyvä syy antaa myös pullosta vähän maitoa pakkasesta, sillä kun vauva ei ole ollut hoidossa, ei noita maitoja kulu mihinkään ja pian vanhimmat menee taas vanhaksi. Joten niitä syötellään nyt flunssan aikana pois ja pumppaan uutta pakkaseen, mutta uutta maitoa ei kyllä paljoa tule. En ole pumpannut kuukausiin ja nyt maitoa ei enää heru samalla tavalla, mutta yritän sinnikkäästi nyt taas alkaa pumpata joka päivä, niin ehkä sitä vielä alkaa tulla. Eilen makasin 1,5 tuntia sohvan perällä jalat ylhäällä rentoutumassa ja pumppaamassa, ja sain surkeat 45 milliä. Ensimmäiseen 45 minuuttiin ei tullut pisaraakaan, vaikka tunsin maidon nousevan, mutta kun ei vaan suostunut herumaan. Lopulta katseltavaksi valitsemassani sarjassa tuli sen verran jännä jakso, että keskityin siihen ihan täysillä ja huomaamatta olikin sitten sillä aikaa tullut tuo 45 milliä. Täytyy siis yrittää tätä jatkossakin! Jänniä sarjoja valitsemaan.

Elämä kahdeksankuukautisen vauvan kanssa on ihanaa, vaikkakin yksinäistä, kun molemmat kaivattaisiin oman ikäistä seuraa. Tilanne kuitenkin on mitä on, ja ehtii sitä sitten myöhemminkin.

Ps. Kyllä tämä vauva vain näyttää jäävän sinisilmäiseksi, sen verran siniset nämä silmät jo ovat!

Kommentit

2 kommenttia
Avatar

Eipä aikaakaan kun teillä jo kävellään ihan mallikkaasti ♥

Avatar

Kannattaa ne pakkasmaisot käyttää vauvan puuroihin/muihin ruokiin niin ei tarvitse pelätä että menisivät hukkaan.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä