ENNEN KUIN TÄYTÄN 30

Täytin maaliskuussa 28 vuotta ja ikäkriisi sen kuin pahenee. En tiedä mistä se johtuu, mutta mullahan alkoi tämä vanhenemisen pelko jo 20 -vuotiaana! Vaikka tiedän, että elämässä on vaikka mitä ihanaa edessä, vanheneminen pelottaa hirveästi. Kolmekymmentä on kuitenkin se toistaiseksi pelottavin luku, jota olen kammonnut jo kahdeksan vuotta, ja nyt siihen on enää alle kaksi vuotta aikaa. APUA. Aina kun puhun ikäkriisistäni niin ihmiset suuttuvat ja kommentoivat, että en minä vielä ole mitenkään vanha jne, mutta kyllähän minä sen järjellä ajateltuna tiedän, mieluiten vain pysyisin kaksikymppisenä. Olen aina ajatellut, että ehkä sitten kolmekymppisenä olen jo niin vanha ja viisas, että silloin en enää välitä, mutta ehtiikö kahdessa vuodessa viisastua niin paljon?

Nyt kun katson kaikkia kolmekymppisiä kavereitani, niin eiväthän he vaikuta yhtään minua vanhemmilta, ehkä päinvastoin, kun itsellä on jo kolme lasta ja avioliitto plakkarissa. En halua, että se 30 -vuotispäivä on pelkkää itkua, vaan haluan juhlia sitä pientä etappia, joten yritän nyt kovasti saada itseni näkemään, mitä kaikkea ihanaa siinä kolmessakympissä on. Mitä vanhempi olen, sitä enemmän kaikkia ihania kokemuksia on taustalla!

Ihanainen ystäväni Iina juuri postasi siitä, että hänellä on lista asioita, joita hän haluaa saavuttaa ennen kolmeakymppiä, ja päätin sitten tehdä oman listani! Juuri tällaiset jutut on niitä, mitkä auttaa näkemään, mitä kaikkea hyvää elämään tulee lisää jokaisen vuoden myötä. Mulla on jo melkein kaikki, mitä haluan, kun oon löytänyt itselleni jo 17 -vuotiaana sen elämäni rakkauden ja hänen kanssaan saanut kolme lasta, mutta kyllähän tässä on vielä muitakin juttuja, mitä haluaa päästä kokemaan. Viisi asiaa onnistuin listalleni keksimään, ja nyt sitten olisi vuosi ja 10 kuukautta aikaa toteuttaa ne! Osa näistä on haaveita ja osa arkisia urakoita, joita en ole ikinä saanut aikaiseksi tehdä. Mutta jokainen on sellainen juttu, että kun sen tekee, tulee mulle taatusti tosi hyvä fiilis.

1. Ota arjesta säännöllistä aikaa kirjoittamiseen.

Mulla on ollut vuosikausia salainen haave kirjan kirjoittamisesta, enkä ole siitä uskaltanut puhua. Tuntuu tyhmältä kertoa, että haluaisin kirjoittaa, kun tuskin siitä mitään tulee. Mutta mistä minä sen tiedän, jos en yritä? Mulla on jäissä kymmeniä kirjaideoita ja muutama keskeneräinen tekele, mutta se mitä mä tarvitsisin, olisi aikaa. Kunhan tässä vauva on isompi ja arki rullaa, haluan ottaa jonkun säännöllisen ajan, jolloin lähden yksin rauhassa kirjoittamaan. Ehkä kukaan kustantaja ei kiinnostu mun työstä, mutta sitten voin ainakin sanoa yrittäneeni. Huh! En voi uskoa, että kirjoitin tämän. Mutta nyt kun olen kertonut mun salaisen urahaaveen, on sitä ehkä helpompi lähteä toteuttamaan, kun tulee sellainen pieni paine saada jotain aikaiseksi.

2. Tee lapsille vauvakirjat.

Musta tuntuu tosi pahalta, etten ole tehnyt lapsille vauvakirjoja, tilannut mitään kuvia tai koonnut mitään muistoja heille. Haluan tämän urakan vielä tehdä ja aina vain lykkään sitä, kun on mukamas aina niin kiire. Oon tosi huono saamaan tällaisia juttuja aikaiseksi! Siis me ollaan oltu pian kaksi vuotta naimisissa, eikä olla edes tilattu kiitoskortteja. Hups. Onneksi mulla on blogi ja olen sinne kirjoittanut hirveästi kaikkea ylös, ja kuvia mulla on tallessa lukemattomat määrät, joten pystyn täyttämään aika hyvin vauvakirjat blogia apuna käyttäen. Ja sitten haluan koota kuvista albumit joka lapselle!

3. Ala säästämään kunnolla rakentamiseen.

Me ollaan laitettu asiat tärkeysjärjestykseen ja meillä ei ole mitään kiirettä päästä muuttamaan, koska rakastetaan asua täällä. Mutta ollaan nyt puhuttu, että haluttaisiin mahdollisesti viiden vuoden päästä alkaa rakentamaan, joten nyt pitäisi alkaa sitten säästää sitä varten. Ensin meidän säästöt meni häihin, ja sitten tuli lapsettomuushoidot ja vähän jäi velkaakin. Seuraavaksi kohtasi lomautukset, yt-neuvottelut ja irtisanomiset, joten nyt pitäisi aloittaa tyhjiltä. Ei kaduta senttiäkään häihin ja hoitoihin laitetuista rahoista, mutta kunhan todettiin, että ihan heti ei ole uuden lainan ottaminen realistista. Kolmekymppisenä haluaisin kuitenkin jo olla siinä tilanteessa, että sitä rahaa on alkanut kertyä säästötilille ihan kivasti ja voidaan alkaa pikkuhiljaa miettiä, mistä suunnalta sitä tonttia sitten kannattaisi katsella.

4. Järjestä legendaariset bileet.

Mä rakastan juhlia ja juhlien järjestämistä! Meidän piti pitää 2019 kesällä hääpäiväbileet, mutta olinkin sitten raskaana. Seuraavaksi meidän piti 2020 uutenavuonna juhlia 10 vuotta yhdessä, mutta vauva oli vielä niin pieni, enkä ollut valmis laittamaan häntä hoitoon. Mulla on monet bilemahdollisuudet mennyt viime vuosina ohi ja se tuntuu tosi kurjalta, koska tosiaan RAKASTAN juhlia! Oon aina laittanut paljon ajatusta juhlien järjestämiseen ja nautin siitä tekemisestä. Meidän häät olivat tietenkin parhaat juhlat, missä ikinä olen ollut. Niissä sain suunnitella kaiken, mistä nautin äärettömästi, mutta lisäksi sain sitten osallistua ohjelmaan, jonka joku muu suunnitteli. Ja sekin oli tosi hauskaa! Tykkään suunnitella ohjelmaa, mutta välillä kyllä kaipaan itse osallistumista. En tiedä, tuleeko ne legendaariset bileet olemaan hääpäiväbileet, vuosipäiväbileet (meidän vuosipäivä on uutenavuonna ja sen takia edelleen tykkään juhlia sitä) vai kolmekymppiset, mutta lupaan itselleni, että jotain pääsen järjestämään!

5. Löydä pysyvästi liikunnan ilo ja terveelliset elintavat.

Mä olen jo kolme kertaa tehnyt ison laihdutusurakan; kahden raskauden jälkeen ja kerran sen jälkeen, kun lihoin masennuksen takia. Nyt menossa on kolmansien raskauskilojen pudottaminen ja tämän jälkeen en enää halua jojoilla, vaan haluan löytää sen oman täydellisen kropan, jota ylläpidän. Haluan olla terve ja hyvinvoiva! Haluan löytää omat liikuntarutiinit, joista oikeasti nautin ja elää parasta mahdollista elämää. Haluan voida hyvin omassa kehossani ja nauttia elämästä täysillä. Se on ehkä tärkein tavoitteeni 30. syntymäpäivääni mennessä.

Plussatavoite: Tilaa ja lähetä ne hemmetin kiitoskortit.

Kommentit

3 kommenttia
Avatar

Mä podin pitkään 30-kriisiä, aloitin hyvissä ajoin 26-vuotiaana… mut sit joku kerta tässä 30+ iässä menin katsoo että miten monta työvuotta edessä ennen eläkeikää ja tajusin että mulla on työvuosia edessä enemmän kuin koko elämää takana. Jotenkin se oli se mikä taittoi ikäkriisin. 🤣 nyt ikää toki seuraavaksi mittarin 36v joten kai sitä pitäs alkaa kehittelee 40-kriisiä… 🤔 ei ole sitä omistusasuntoakaan vielä… 😅😅

Avatar

Kiva, kun on noinkin konkreettiset tavoitteet! Onnea kirjasuunnitelmiin!

Avatar

Säästämisestä; oliko teillä nyt omistusasunto? Sitähän olette jo pitkään maksaneet ellette vuokralla asu. 😊

Meilläkin haaveissa rakentaminen ja säästää kyllä pitäisi. Hinnat vaan hirvittää. 😁

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä