ENSIMMÄINEN VIIKONLOPPU ILMAN VAUVAA

Mulla on ollut aika mahtava viikonloppu, sillä kuten instan seuraajat varmaan jo huomasivat, olin ihan yksin kotona! Topias lähti perjantaina lasten ja koiran kanssa mökille ja tuli muutama tunti sitten takaisin, olen siis ollut täällä ihan yksin ja se on ollut aika ihanaa! Muutaman kerran kyllä iski kamala ikävä ja perjantaina tuntui todella vaikealta erota vauvasta, mutta se lähtö olikin sitten se pahin. Vähän ajan päästä mulle tuli tähän ystävä hetkeksi käymään, kun oltiin sovittu, että käydään vähän ulkona ottamassa kuvia ja lähdetään sitten illaksi kaupungille. En siis ehtinyt sitten ikävöidä vauvaa niin kovin, kun oli seuraa ja tekemistä. Illalla oli vähän pelottavaa olla yksin tyhjässä kodissa ja oli pakko ensin pitää kaikki valot päällä ja tarkistaa jokainen huone ja jokainen nurkka, ettei missään ole jotain sarjamurhaajaa, ja sitten laitoin ulko-oven eteen ison painavan esteen, joka kaatuu, jos joku yrittää tulla sisään, niin johan uskalsi mennä nukkumaan.

Olen aina nauttinut näistä omista viikonlopuista, kun Topias yleensä käy kesällä pari kertaa mökillä ja minä tosiaan aina jään kotiin, koska kaikilla on mukavampaa niin päin. Vihaan mökkeilyssä siis niitä ötököitä, muuten voisinkin mielelläni lähteä mukaan, mutta ulkohuussi ja hämähäkkien parissa eläminen ei todellakaan sovi mulle. Mua aina myös jännittää sillä aikaa olla kotona, koska pelkään, että lapsia sillä aikaa puree punkki tai käärme, tai joku putoaa laiturilta tai koira karkaa tai jotain. Ei sillä etten luottaisi Topiakseen, mutta ahdistaa se ajatus, että muut ovat mökillä, kun itse pelkään koko hommaa. Ja sitten palatessa pelottaa, että muu perhe tuo tavaroissaan ötököitä kotiin.

Olen kuitenkin jännityksestä huolimatta aina nauttinut näistä parista viikonlopusta vuodessa, kun saan ihanasti omaa aikaa, mutta tällä kertaa vauvan takia tietenkin jännitti. Kaikki meni kuitenkin hyvin ja minä täällä kotona sitten vain pumppasin pari kertaa ja vauvan palatessa takaisin jatkettiin imetystä tuttuun tapaan. Oli tosi hassua olla vauvasta erossa kaksi yötä, mutta tuli kyllä tarpeeseen! Täytyy myöntää, että nautin aivan äärettömästi, kun sain olla yksin.

Lauantaina minä nukuin yhteen ja käytin sitten päivän kirjaa kuunnellen, telkkaria katsellen ja kaikkea hassua kokeillen. Illan ja yön sitten kukuin hereillä ja siivosin kämppää aamuneljään asti. Sunnuntaina heräsin ”jo” yhdeltätoista ja aamupalan jälkeen jatkoin taas siivoamista. Jopa siivoaminen tuntui ihan kivalta, kun sai sitä kerrankin tehdä aivan rauhassa. En minä siivoamisesta ikinä tykkää, mutta aina välillä tekee sielulle hyvää pitää kunnon siivousbileet. Sain rauhassa kuunnella mitä musiikkia ikinä haluan ilman, että Topias koko ajan valittaa musiikkimaustani, ja tanssin ja lauloin koko ajan täysillä mukana siivotessani. Siirtelin vähän huonekaluja ja hankasin pöytiä ja tuoleja urakalla puhtaaksi, ja nyt tuntuu selässä ja käsissä.

Olisi ollut toki kivaa käyttää koko viikonloppu ihan totaalirentoutumiseen, mutta tuntuu kyllä hyvältä, kun sain jotain aikaiseksi. Meillä oli taas koti niin räjähtänyt, ettei mitään rajaa, joten nyt on kiva, kun mahtuu kävelemään ihan miten vain, eikä tarvitse pujotella sitä pientä polkua pitkin kaikkien kamalien tavarakasojen keskellä. Meillä on vielä normaalia räjähtäneempää, koska ollaan tyhjennetty kaappeja ja laatikoita ja valmistellaan remppaa, ja sitten ne tavarat tuppaavat vähän jäämään tohon tielle. Mutta nyt sain kaiken järjesteltyä yhteen huoneeseen, jotta voidaan alkaa kunnolla tyhjentää ja siivota esikoisen huonetta, ja sitten päästään sinne remppaamaan.

Mulla on ihanan levännyt olo, kun on saanut nukkua, syödä ja olla rauhassa. Koko ajan olen odottanut, että pian se vauva huutaa, kun jotenkin alitajuisesti sitä ajattelee, että se on tuolla nukkumassa vain, ja sitten olenkin tajunnut olevani yksin ja hämmentynyt täysillä. Vanhempien lasten kanssa ei ikinä ollut ihan tällaista, koska he olivat paljon enemmän hoidossa, enkä ollut heissä niin kiinni, koska en imettänyt.

Mulla on tämä koko viikko muutenkin ollut vähän tällaista lomaa. Toisella parhaalla ystävälläni oli tämä viikko lomaa, joten yritin viettää mahdollisimman paljon aikaa hänen kanssaan, kun kerrankin ehtii. Käytiin shoppailemassa, tuijotettiin telkkaria, nukuttiin päikkäreitä, meikattiin ja kiharrettiin hiuksia, makailtiin sängyssä juttelemassa, vietettiin kaksi iltaa jokilaivoilla ja grillillä, oli siis tosi ihana viikko. Viime sunnuntaina olin myös muiden ystävien kanssa ulkona ja extempore meidän lounastreffit venyivätkin pidemmäksi illaksi, joka oli aivan mahtavaa. Olen siis viimeisen viikon aikana viettänyt paljon aikaa ystävien kanssa, mutta myös lasten kanssa sitten päivisin. Ollut ihanan rento lomaviikko.

Tällä viikolla vasta tuli ensimmäistä kertaa sellainen oikea kesälomafiilis. Varmaan sen takia, kun Topias on koko ajan ollut töissä, ja sitten keväällä kaikki lapset olivat muutenkin kotona, niin tästä yhdessäolosta ei suoranaista lomafiilistä tulee, vaikka tämä ihanaa onkin. Mutta tällä viikolla olen saanut niin paljon omaa aikaa ja erityisesti aikaa ystävien kanssa, että heti tuntuu erilaiselta. Vaikka nautin hirveästi tästä ajasta lasten kanssa, tekee aika ilman lapsia myös todella hyvää. Ja toisaalta yksinolon jälkeen taas eri tavalla nauttii lasten kanssa hengailusta.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä