RANNEKANAVAOIREYHTYMÄ – KESKIHERMON VAPAUTUSLEIKKAUS

Rannekanavaoireyhtymä on ollut osa elämääni jo yli vuoden ja keskihermon vapautusleikkaus tehtiin oikeaan käteeni joulukuussa. Vasen käsi ei ole ollut yhtä paha kuin oikea, joten se piti leikata vasta keväällä. Koronatilanteen takia kuitenkin leikkausta siirrettiin syksyyn ja kesän ajan seurailtiin vielä, että miten tilanne etenee. Kipu ei ole ollut samanlaista kuin oikean käden kanssa ja pärjään kyllä hyvin, kunhan käytän rannetukia aina öisin, mutta käsi on kyllä tosi heikossa kunnossa sen suhteen, että tunto on alentunut ja mikään ei pysy sormissa. En myöskään jaksa tehdä kädellä mitään raskasta, enkä voi pidellä mitään maitotölkkiä painavampaa. Joten leikkaus tuntui sitten kuitenkin oikealta ratkaisulta, vaikka tämä kipu itsessään ei olekaan tällä kertaa akuuttia.

Apukäsiä keskihermon vapautusleikkauksen jälkeen

Huomenna se vihdoin sitten on, keskihermon vapautusleikkaus! Tätä on kyllä odotettu, mutta olotila on nyt lähinnä vain todella jännittynyt. Onhan tässä sitten kuitenkin edessä taas aikamoinen toipuminen, eikä elämä ihan helppoa ole operaation jälkeen. Jos viime kerrasta otan mallia niin ensimmäiset kaksi viikkoa ovat varmaan ne kipeimmät ja sen jälkeen voin käyttää kättä apukätenä. Käden kunnon käyttöön menee kuitenkin useampi viikko ja fysioterapiaa. Onneksi tällä kertaa leikattavana on vasen käsi, niin toipuminen ei ole niin kamalaa, sillä olen oikeakätinen. Viimeksi hankalinta oli opetella tekemään kaikki tutut asiat vasemmalla kädellä, eikä siitä meinannut tulla mitään. Nyt kuitenkin pärjään varmasti suurimmassa osassa asioita ihan hyvin tällä oikealla kädellä. Tosin oikeassakin kädessä rannekanavaoireyhtymä on taas vähän pahentunut, eikä tämäkään käsi toimi täysin. Joihinkin juttuihin kuitenkin välttämättä tarvitsee kahta kättä, joten apua tulen tarvitsemaan etenkin taaperon kanssa.

Vaipanvaihto ei luonnistu yhdellä kädellä ja se oikeastaan onkin se suurin juttu, jossa apua tarvitsen. Yksikätisenä on tosi vaikempaa pysyä taaperon perässä, pukea ja tehdä ihan kaikkea, mutta kaikessa muussa varmaan pärjää kuitenkin jotenkuten, vaikkakin vaikeimman kautta. Huomenna Topias jää kotiin hoitamaan taaperoa ja minua, ja torstaille ja perjantaille minulla on myös Topiaksen työpäivän ajaksi hoitajat tiedossa. Käytännöllisyyssyistä taapero menee ke-to ja to-pe yökylään ja se tuntuu vähän kurjalta. Olen siis todella kiitollinen avusta, mutta kun olen niin vähän ollut hänestä erossa, tulen ikävöimään häntä hurjasti. Mutta kyllä me jotenkin tästä selvitään! Ja olen kuitenkin todella onnekas, sillä rannekanavaoireyhtymä jää molella pitkään hoitamatta ja leikkausjonot ovat usein pitkät, joten yritän muistaa olla valittamatta.

Lue lisää

Kolme viikkoa leikkaukseen

Leikkauksen jälkeen

 

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä