RAHA LAPSIPERHEESSÄ

Raha, miksi siitä on niin vaikeaa puhua. Tuntuu todella hassulta, mutta mua jännitti Instassa julkisesti sanoa, että ei ole varaa johonkin. Kerroin haluavani microblade-kulmat, mutta että mulla ei nyt just ole niihin varaa. Ja näin yksinkertainen asia jotenkin pelotti myöntää, vaikka moni on ihan samassa tilanteessa. Nykyään vaan niin helposti somessa saa sen kuvan, että kaikilla on rahaa kuin roskaa, tai että vähintään ei ikinä tarvitse miettiä, että riittääkö raha perusjuttuihin. Ja ymmärrän varmasti välillä myös itse antaneeni sen kuvan, vaikka totuus on, että juuri nyt meillä ei todellakaan ole rahaa tuhlattavaksi.

Raha riittää paremmin, kun jaksaa suunnitella

Meidän taloudellinen tilanteemme on seilannut vuosien varrella paljon. Näistä asioista ei paljoa puhuta, mutta Instagramissa tämä aihe herätti niin paljon tunteita positiivisessa mielessä, että päätin nyt ihan rehellisesti kertoa meidän raha-asioistamme, vaikka se tuntuukin jännältä. Esikoisen syntyessä me elimme minimiäitiyspäivärahalla (noin 400€) ja liiton rahoilla, sillä Topias jäi juuri vauvan syntyessä lomautetuksi ja menikin sitten pian opiskelemaan uutta ammattia. Meillä ei ollut ikinä ylimääräistä, eikä meidän tuloilla tehty mitään matkoja tai ostettu merkkivaatteita, mutta pärjättiin kuitenkin mukavasti, kun oltiin kerran totuttu siihen elintasoon, ja oltiin onnellisia.

Kaupassa laskettiin kaiken hinta ja ostokset suunniteltiin tarkkaan. Kävin päivisin yleensä kolmessa eri kaupassa rattailla vauvan/taaperon kanssa, koska hain joka paikasta sen halvimman tuotteen. Mulla oli kuitenkin tähän hyvin aikaa äitiyslomalla ja hoitovapaalla, eikä tämä ollut mikään ongelma. Meillä riitti rahaa myös edullisiin vaatteisiin, ulkona syömiseen satunnaisesti ja muihin pieniin juttuihin, eikä tarvinnut aina todeta, että ei ole varaa tehdä jotain, koska säästettiin tosi paljon siinä ruokaostoksissa. Mun mielestä ruokaostokset ehdottomasti onkin aina helpoin paikka säästää menoissa, kun niihin laittaa oikeasti aikaa ja vaivaa.

Asuntolaina ja nousevat tulot

Ostettiin siinä meidän pienillä tuloilla kuitenkin 91 000 euroa maksanut kaksio, joka mahtui meidän budjettiin hyvin, koska ei tuhlattu rahaa ja pidettiin menot kurissa. Puolitoista vuotta myöhemmin mulla tuli jo blogista kivasti säännöllistä tuloa ja Topias oli taas töissä, joten ostettiin 133 00 euron neliö, jossa siis asutaan edelleen. Tästä alkoi meidän taloudellinen nousu, kun kaksi aikuista oli töissä ja rahaa tuli vihdoin ihan kivasti. Mutta samalla me unohdettiin se pennien laskeminen ja annettiin meidän menojen nousta.

Tuli uutta puhelinta, kalliimmat liittymät, huolettomat ruokaostokset, enemmän ulkona syömistä ja oikeastaan kaikki, missä oltiin aina varottu, alkoi nyt mennä rennosti. Eikä se haitannut mitään, koska oli kiva vuosien venyttämisen jälkeen saada ottaa rennommin, mutta jos oltaisiin tuolloin jatkettu sillä säästölinjalla, oltaisiin voitu myös noiden muutaman vuoden aikana säästää tosi kiva summa rahaa. Toki myös meidän asuinkustannuksemme muuttaessa nousivat noin 500 eurosta 1100 euroon, mutta silti. Jos olisimme olleet säästäväisiä silloin, kun rahaa oli, ei olisi tarvinnut stressata, kun rahantulo väheni.

Työttömyyttä, lomautuksia ja rahat loppu

Meillä on tullut vuosien varrella vastaan lomautuksia, työttömyyttä ja sopimusmuutoksia, jotka ovat vaikuttaneet tuloihin ja vetäneet meitä aina väliaikaisesti alemmas. Taloudellinen tilanne onkin ollut aika aaltomainen, mutta aina kuitenkin ollaan pärjätty hyvin. Aaltoilulla tarkoitan sitä, että aina on varaa kaikkeen pakolliseen, mutta välillä on varaa myös ylimääräiseen ja välillä ei. Vuonna 2016 meillä meni tosi hyvin ja minä lähdin opiskelemaan. Pian se huomattiin, että en ehdi tehdä molempia ja työt jäivät kakkossijalle.

Samalla Topias jäi työttömäksi. Sitten tulikin parin vuoden päästä häät, joihin käytettiin säästöt ja opintolaina. Ja sitten tuli lapsettomuushoidot ja raskaus. Ja seuraavaksi tulikin työttömyys ja korona. Häihin asti meillä meni tosi kivasti, mutta opintojen ja häiden vietyä kaikkia säästöt ja vedettyä meidät tosi tiukille, tehtiin vielä päätös laittaa se vähän jäljellä oleva ylimääräinen raha lapsettomuushoitoihin. Raskaus ja vauvavuosi toi tietenkin myös kaikkia hankintoja ja nämä vielä menivät kaikki kyllä ihan suunnitellusti, mutta sitten vuosi sitten yllätti taas lomautukset ja työttömyys. Ja heti sen perään korona, joka vei minulta myös ison osan töistä pois. Näiden myötä olikin yhtäkkiä taas rahahanat kiinni ja laskupino alkoi kasvaa.

Meillä on asiat hyvin

En halua nyt vetää mitään ”ollaan köyhiä säälikää meitä” -korttia, koska siis tiedostan, että emme todellakaan ole köyhiä. Meillä on omistusasunto, auto, kaikilla vaatteita ja harrastuksia ja mitään tärkeää ei puutu. Meillä on siis asiat tosi hyvin! Mutta ei mulla ole varaa nyt tilata vaikka tosta noin uusia toppavaatteita lapsille suunnittelematta ja säästämättä. Ja välillä sitä odottaa lapsilisäpäivää ja samalla syö pakkasesta ruokaa, kun sitten tilin kilahtaessa vasta pääsee kunnolla kauppaan. Mutta välillä sitten taas shoppailen kerralla vaatteita koko talvelle ja tilaan ruokaa kotiin kolme kertaa viikossa. Se on vain tätä yrittäjäluontoisen työn arkea, kun tulot vaihtelevat todella paljon kuukausittain, eikä mitään tarkkaa säännöllistä tilipäivää ole. Eikä se siis haittaa, mutta työttömyyden ja koronan jälkeen mitään säästöjä ei ole, joten jos nyt täytyy ostaa se uusi toppatakki niin se tarkoittaa, että jos ei ole juuri tulossa jotain palkkiota, niin seuraavaan tiliin asti ei ole asia ulos syömään tai edes kirpparille ostoksille.

Vaikka me olisimmekin köyhiä, ei siinä olisi mitään vikaa. Tietenkin se olisi ihanaa, että olisi oikeasti rahaa niin paljon, että voi laittaa joka kuukausi säästöön ja sijoituksiin, eikä tarvitse ikinä ennen kauppareissua kurkata, että kuinka paljon tilillä on rahaa. Mutta kyllä pienelläkin rahalla pystyy elämään onnellista elämää. Se me ollaan jo todistettu silloin, kun elettiin pitkään ihan todella pienillä tuloilla ja meidät oikeasti laskettiin siihen köyhimpään luokkaan. Meillä on ollut vaikeuksia, varmasti lähinnä siksi, että ei olla ikinä oltu sellaisia suuria säästäjiä, vaan ollaan mieluummin haluttu tarjota lapsille kaikkea ihanaa nyt kuin laittaa vain raha säästöön pahan päivän varalle. Mutta kaikenkaikkiaan meillä menee todella hyvin, koska ei ikinä olla jouduttu miettimään, mistä saa ruokaa pöytään.

raha-lapsiperheessa-tulot-ja-menot

raha-lapsiperheessa-tulot-ja-menot

raha-lapsiperheessa-tulot-ja-menot

Eniten rahaa vie ruoka

Meillä vie eniten varmaan rahaa juurikin ruoka, koska ei olla niiden meidän pienituloisten vuosien jälkeen jaksettu keskittyä niin hyvin tekemään tehokkaita listoja ja kauppareissuja, tai etsimään tarjouksia. Käydään myös paljon ulkona syömässä ja tilataan kotiin ruokaa. Nyt kun meille on säästäminen ajankohtaista, kun molemmat taas ovat työllistettyjä, ruoka onkin se ensimmäinen säästökohde. Sekä tietenkin kaikki ylimääräiset ostokset, matkat ja vaateostokset. Vaateostokset olenkin nyt tottunut keskittämään kirpparille ja kaupasta ostetaan sitä, mitä ei kirppikseltä löydy. Kuopuksen vaatteista 90% on kirppikseltä ja esikoisellekin 50% löytyy käytettynä. Keskimmäinen sitten taas on hankalampaa kokoa. Kuitenkaan köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa, joten kaikissa ostoksissa kiinnitän huomiota hinta-laatu-suhteeseen ja yritän ostaa pitkäikäisiä ja kestäviä tuotteita.

Moni on sanonut, että emmekö me voisi vain lähteä heti ottamaan lainaa, kun ei meidän tarvitse säästää erikseen lainaa varten käsirahaa, sillä se pääoma saadaan sitten tästä asunnosta, jonka arvo on noussut ihan mukavasti ja lainaakin on jo hyvä määrä maksettu pois. Mutta en halua näiden vuosien kokemusten jälkeen todellakaan lähteä ottamaan isoa lainaa, jos kohta taas on jompikumpi työtön. Meidän mielestä on järkevintä nyt katsella muutama vuosi, että tilanne varmasti myös pysyy tasaisena ja kaikki alamäet ovat takanapäin, sekä säästää mukava summa rahaa ja käyttää se sitten vaikka tontin hankintaan. Vähän on tullut sellainen mentaliteetti, että koko ajan odottaa, että jotain sattuu.

Säästämisen aloittaminen alusta

Eli nyt kun rahaa alkaisi taas olla vähän ylimääräiseenkin, aiotaan yrittää parhaamme mukaan palata siihen vanhaan tuttuun säästömentaliteettiin ja laittaakin kaikki ylimääräinen turvaan talohaaveiden toteutumista odottamaan. Nautiskelijoiden pitäisi muuttua säästäjiksi. Jatkossakaan ei siis someni tule olemaan täynnä kaupunkilomia, designervaatteita tai hintavia sisustustuotteita. Tällä hetkellä käynnissä olevaa remonttiakin toteutetaan sitä mukaa, kun on rahaa, ja kaikessa käytetään mahdollisimman paljon hyödyksi vanhaa. Idea on vain tehdä tästä kodista mukavampi meidän kasvaneelle perheelle, jotta viihdytään paremmin kotona säästämässä nämä tulevat vuodet. Lisäksi remontti on tarpeen tulevia myyntisuunnitelmia varten, joten materiaalit on valittu myös sitä miettien.

Huh, olipa jännää kirjoittaa kaikesta tästä! Musta on ihanaa, että tänä päivänä on somessa paremmin rohkaistuttu puhumaan rahasta. Se vain tuntuu välillä siltä, että vain he, joilla rahaa on, uskaltavat siitä kirjoittaa. Tuntuu, ettei kukaan uskalla myöntää, että rahaa ei ole. Vaikka eihän siinä ole mitään noloa tai huonoa. Ei raha tee kenestäkään parempaa. Elämäntilanteet nyt vain ovat erilaisia ja meidänkin perheen talous kertoo siitä, että ihan yhdellä ja samalla perheelläkin voi ne tulot vaihdella todella paljon, kun vuosien varrella meidän yhteenlasketut kuukausitulot ovat vaihdelleet 1400-9000 välillä. Haluaisinkin itse kuulla enemmän tarinoita taloudesta heiltä, joilla ei ole varaa laittaa lapsilisiä suoraan säästötilille ja sijoituksiin.

raha-lapsiperheessa-tulot-ja-menot

raha-lapsiperheessa-tulot-ja-menot

Lisää aiheesta

Ruokaostokset ja raha

Häiden budjetti

Häät – Kuka maksaa ja miten?

Kommentit

18 kommenttia
Avatar

Olipa ihanan raikas, aito postaus. Aluksi ajattelin, että ”noniin, taas yksi bloggaaja joka uskaltautuu vihdoin puhumaan rahoistaan, koska nyt sitä rahaa on”. Oli ilahduttavaa huomata, miten rehellinen postauksesi olikin. Nyt on ollut todella paljon pinnalla bloggaajilla nämä rahapostaukset. Teema niissä on sitä samaa. Aluksi kerrotaan, miten rahasta puhuminen on vaikeaa, hävettää yms. Mutta kappas, kun niitä tuloja alkaakin tulla ihan mukavasti niin nyt onkin kiva puhua omista raha-asioista eikä enää hävetä yhtään.

Avatar

Hei, kiitos avoimesta postauksesta. Haluaisin kuitenkin sanoa, että ei ne suuret tulot, vaan ne pienet menot.

Olen monilapsisen perheen vanhempi ja tulomme ovat nettona 3500€ (brutto 4500€). Eli huomattavasti vähemmän kuin mitä teillä on, jos yhteenlasketut tulonne ovat 9000-14000€ välillä.

Me säästetään tällä hetkellä 1500€ ja pian, kun toinen meistä jää kotihoidontuelle, 1000€ kuussa. Sijoitukseen menee noin 500€/kk ja loput ns. pahan päivän varalle. Tällä hetkellä pahanpäivän varalle taitaa olla joku 5000€. Nyt myöskin säästämme ensimmäistä sijoitusasuntoa varten.

Ruuat tilaamme Prismasta kahden viikon välein. Ruokabudjetti on noin 400-500€/kk, mutta siihen kyllä tulee päälle mielitekoja ja noutoruokia silloin tällöin. Ne eivät kuitenkaan lukeudu normiruokabudjettiin. Vaatteet ostamme koko perheelle pääosin kirpparilta, mutta joskus toki uuttakin. Ulkoilemme todella paljon, mutta käytämme joskus rahaa ajanvietteisiin kuten museoihin, leikkipuistoihin jne. Elämämme on minusta mukavaa ja ei tunnu siltä että pihisteltäisiin. Harrastuksia on niin meillä aikuisilla kuin lapsillakin. Meillä on yksi auto, joka tosin nyt vaihdetaan edullisempaan.

Tässä meidän kokemus 🙂

Avatar

Ei hän kyllä noin sanonut, vaan, että yhteenlasketut tulot ovat vaihdelleet 1400 – 9000 €

Avatar

Postauksessa on mainittu yhteenlaskettujen tulojen olevan joskus 1400-9000, ei sentään 14 000 ;)E

Avatar

Tekstissä oli 1400e, ei 14000e.

Mutta tuosta olen samaa mieltä, että pienistä tuloista voi yleensä myös säästää, kun suhteuttaa menonsa oikein!

Avatar

Eikö tuossa puhuttu tuloista välillä 1400-9000.
Saatte kyllä hienosti rahaa säästöön kuukausittain. Meillä ei noin paljon onnistu millään laittamaan rahaa sivuun, kun asumiskustannukset haukkaavat jo ison osan tuloista. Vaikka emme asukaan keskustassa ja asumme tiiviimmin, kuin moni muu perhe. Rahaa on onneksi saatu sen verran säästöön, että on mahdollista olla kotihoidontuen varassa, joka on melko pieni ilman kaupunkilisää.

Avatar

Oho luin yhden nollan väärin, 1400€ eikä 14000€! No kuitenkin, lapsia on meillä enemmän kuin teillä ni suhteessa 🙂

Avatar

Moi! Muuten kiva kommentti ja hyvä perusajatus, mutta tossa tekstissä on vaihteluväli 1400-9000e eli aika eri kuin 9000-14 000e.

Avatar

Rahasta on helpompi puhua silloin, kun sitä ei ole.

Aikuisiällä tiukimmilla olen ollut opintotuella, kotihoidontuella tai sairaspäivärahalla eläessä. Huolettomampaa aikaa taas on ollut silloin, kun on ollut vakituinen työpaikka ja kuukausitulot.

Tällä hetkellä rahaa on todella niukasti. Asumismenot on mietitty sen mukaan ja asutaankin keskivertoa ahtaammin, eikä sillä halutuimmalla aluellakaan.
Ruoka vie suuren osan kuukausibudjetista asumismenojen lisäksi. Autoilu on sikamaisen kallista, samoin osa lasten harrastuksista.

Kaikki hankinnat on suunniteltava ja budjetti suunniteltava ja laskettava tarkasti. On välillä nöyryyttävää joutua myöntämään, ettei minulla, aikuisella ihmisellä, ole rahaa mennä kahvilaan tai hankkia uutta toppatakkia. Toisinaan myös lapsien hankintoja, jotka muuten ajavat etusijalle, on lykättävä tuonnemmaksi, jotta rahat riittäisivät.

Meillä ei ole suoratoistopalveluja, emmekä käy lomamatkoilla. Meillä ei syödä noutoruokaa eikä ”tilata woltista” niinku koskaan.

Olemme oppineet taitaviksi tarjouksien ja alennusmyyntien kanssa, mutta erityisesti myös kieltäytymään tahtomasta aina uutta. Yksi makea merkkihuppari maksaa saman verran kuin kolme halvempaa. Voimme siis valita sen yhden hienon ja jättää ne ”tän sai tosi halvalla” sitten ostamatta. Näin teinitkin voivat paremmin tuntea kuuluvansa joukkoon. Ostamme vähemmän, jolloin rahat riittävät paremmin niihin todella haluttuihin kohteisiin.

Haaveilen siitä, että joskus vielä voisin käydä kaupassa laskematta joka penniä. Ajasta, jolloin voisin vain ostaa lapsille uuden pyörän tai luistimet. Haaveilen siitä, ettei uimahallissa käyminen olisi pois perheen ruokapöydästä.

Kaiken sen, mitä nyt omistaa, voi huonolla onnella aina myös menettää. Joten ollaan kiitollisia tästäkin.

Avatar

Kiitos tästä! Nykyään tosiaankinntuntuu, että somessa varsinkin kaikilla olii vara ostaa dropeista aina uusia, syödä ulkona ja ostaa sitä ja tätä. Vaikka velkaantuminen on oikeasti iso ongelma. Meillä talous on 80%miehen palkan varassa ja mies tekeekin kuin hullu töitä. Meillä on kaksi autoa, omakotitalo, harrastuksia, kaksi lasta ja koira. Silti välillä on kuukausia kun ei ole rahaa mihinkään ja sitten taas löysempää. Lapsille ostetaan käytettynä/pyydetään lahjaksi tai jos ihan ihan pakko niin uutena. Mutta en usko tämän muuttuvan kauheasti vaikka menisin töihinkään, sitä oppii selviämään näinkin!

Avatar

Siis Emilia sä oot vaan niin superihana. En seuraa oikeestaan mitään blogeja, mitä nyt silmäillyt paria, mut sun blogia tulee luettua aina välillä, mut kuitenkin luen kaikki tekstit ihan sieltä day 1. Oot niin rehellinen ja rohkea, uskallat näyttää ja kirjoittaa lähes kaikesta. Tälläisiä blogeja pitäis olla lisää, mistä huokuu aitous ja rehellisyys.
Sä oot varmasti upea ihminen toivon sulle ja sun perheelle terveyttä ja onnea❤️

Avatar

Miten paljon sun yrityksestä tulee kuluja? Maksatko esim. itsellesi millaista YELiä?

Avatar

Meilläkin tulot vaihdelleet hyvin paljon. Kun esikoinen syntyi, mies oli töissä ja minä opiskelin. Sitten mieskin opiskeli. Välissä ollaan oltu molemmat töissä, nyt minä kotona kuopuksen 8 kk kanssa ja mies töissä. Kk-tulot ovat vaihdelleet 2000 ja 6000 välillä. Nyt taas tuntuu että kaikki menee mitä tulee. Onneksi on vähän rahaa säästössä vaikka tarkoitus olikin käyttää ne matkaan keväällä mutta korona taitaa päättää toisin…

Avatar

Hei,

pakko huomauttaa, että 9000e yhteenlasketut kuukausitulot ovat aika todella hyvät. Keskivertopalkka taitaa pyöriä siellä 3000e kieppeillä, saa olla hyvä korkeakoulututkinto/vuorotyö jos se kipuaa sinne 4500e/kk.

Avatar

Meidän nettotulot on noin 6000€/kk eli ei siis tarvitse huolehtia rahan riittämisestä. Meillä on lapsia kolme ja vanhin jo teini. Vaikka rahasta ei ole tiukkaa, niin meillä ei ole autoa, emme juurikaan käy ulkona syömässä ( mutta kun käymme, niin lasku kahdelta on usein 200€), vain yksi suoratoistopalvelu. En juurikaan shoppaile, mutta tarpeeseen ostan lapsille ja itselleni vaatteita, jotka kestää. Lapset saavat merkkivaatteensa, mutta niitä ei ole kasoittain. Normaalitilanteessa matkustamme jonkin verran.En koe, että tuhlaaminen olisi hienoa. Selviämme vähemmälläkin. Some antaa helposti kuvan, että kaikki muut ostavat tuotteita ja palveluita ja se olisi jotenkin tavoiteltavaa. Kyllä ne parhaat fiilikset tulee vaikka pyöräretkellä syysauringossa tai koko perheen yhteisellä viikonlopun aamiaisella kotikeittiön pöydän ääressä.

Avatar

Kiitos kivasta tekstistä!
Meillä tilanne on se, että opiskelen täyspäiväisesti ja puoliso on vanhempainvapaalla 1v taaperon kanssa. Tulot ovat siis kelan varassa: opintotuki, kotihoidontuki, lapsilisä ja asumistuki. Ja kaikki menee kyllä sitä mukaan kun tulee, yhtään ei saada säästöön ja opintolainaa on nostettu niin paljon kun voi. Asumiskustannukset pääkaupunkiseudulla ovat meillä 850e kuussa, ja kaikkeen muuhun (ruoka, laskut, bussi- ja junamatkat, vaatteet, harrastukset, hankinnat) yritetään käyttää enintään 800e kuussa. Monesta asiasta pitää luopua ja rahahuolet painavat viikottain mielessä, pihistely ei ole kivaa silloin, kun se on ainoa vaihtoehto. 800e kuulostaa paljolta, mutta kun sitä pilkkoo pienemmiksi ja isommiksi kuluiksi, summa hupeneekin nopeasti. Samalla ollaan kuitenkin kiitollisia, että tukien varassa tämä elämäntilanne on meille edes mahdollinen, ja voin opiskella haaveammattiini, eikä meidän ole pakko (ihan vielä) laittaa taaperoa päiväkotiin. Eli en odotakaan että tukien pitäisi tämän suuremmat olla, mutta pihistely toki silti aiheuttaa harmaita hiuksia 😅

Avatar

Mukava lukea kirjoitustasi. Ihanan normaalia. Meilläkin kahden aikuisen ja vain yhden lapsen taloudessa, molemmat käydään töissä – kaikki raha mikä tulee, myös menee. Lapsilisä käytetään aina joko ruokaan tai lapseen. Iso asuntolaina, 2x autot, bensat ja ison talon kulut vievät kyllä valtaosan tuloista. Mutta me ollaan onnellisia kotona ja pihistellään muusta. Säästetään se mikä pystytään milloinkin ja jossain vaiheessa nekin rahat uppoavat johonkin rikkoutuneeseen kodinkoneeseen tai remppaan.. Kun saa lainoja enemmän maksettua niin alkaa varmasti helpottaa. Säästövinkkejä on aina mukava lukea 🙂

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä