operaatio äiti - Banneri

Somen voima on suuri. Jos haluaa herättää ihmisiä, sitä vain lataa someen asian ja some itse hoitaa loput. Juttu leviää kulovalkean tavoin. Näinpä myös minä eksyin tuijottamaan otsikkoa, jossa kerrottiin 5-vuotiaan pojan melkein hukkuneen Helsinkiläisessä uimahallissa. Uutisessa varoitettiin, että video ei ole herkille. Silti mielestäni myös sen herkän olisi hyvä katsoa tämä video ja ehkä kasvattaa omaa ymmärrystä lisää aiheesta.

Uutisessa kerrotaan äidin lähteneen saunaan ja jättäneensä lapsen yksin lastenaltaaseen. Tekee mieli tuomita, mutta en halua puuttua muiden tapaan kasvattaa. Haluan sanoa, että itse en koskaan jätä lapsiani valvomatta. Kuljen jatkuvassa liikkeessä leikkipuistossakin ja pidän huolen, että tuttu lakki vilahtaa silmiin tasaisin väliajoin. Haluan myös suositella muille, että lapsen luotettavuudesta huolimatta spontaanius on suuri vaara pienten lasten luonteessa ja asioita voi sattua niille järkevimmillekin lapsille. Tässäkin tapauksessa lapsi oli kielloista huolimatta mennyt isojen altaaseen.

Videolla näkyy räpiköivä epätoivoinen lapsi. Videolla näkyy lapsi, joka kelluu ikuisuudelta tuntuvan ajan vedessä elottomana. Ihmisiä menee ohi jatkuvasti ihan vierestä, mutta kukaan ei reagoi. Yksi toisensa jälkeen tyypit jatkaa omaa iloista elämäänsä ja sulkee muut sen oman navan ympäriltä ulos. Hukkuva ei kuulemma näytä aina hukkuvalta.. ehkä ei, mutta sitten on myös se pointti, että hukkuva ei näytä hukkuvalta, jos ketään ei jaksa kiinnostaa.

Itse ajattelen, että tietyllä tapaa koko kylä kasvattaa. Tietenkin vanhemmalla itsellään on se vastuu lapsestaan, mutta silti jokaisen vahvemman kuuluisi pitää huolta heikommasta. Vahinkojakin sattuu ja joskus lapset joutuu vaaratilanteisiin, vaikka jokaisen vanhemman kuuluisikin koko ajan skarppina olla. Tällöin pitäisi pystyä luottamaan siihen, että ympärillä on muitakin hereillä. Mutta onko?

Itse olen ehkä hieman jopa hysteerinen ja pelkään kaikkia onnettomuuksia omien lasten kohdalla. Pelkään myös samoja onnettomuuksia muiden lasten kohdalla ja huolissani vahtaan muiden tekemisiä ollessani ulkona. Se ei kuitenkaan itseltäni vaadi liikaa pitää silmiä auki samalla muitakin varten. Monia lapsia olen palauttanut vanhemmilleen, auttanut haaverin sattuessa tai kieltänyt tekemästä jotakin vaarallista. Koskaan yksikään aikuinen ei ole tästä pahastunut, vaan aina kiittänyt. Enkä todellakaan tee tätä, koska pitäisin muita vanhempia jotenkin kyvyttöminä hoitamaan velvollisuuksiaan, vaan sen takia, että itsekin äitinä tiedän määritteen vahinko.

Käydään usein uimassa lasten kanssa. Joskus montakin kertaa viikossa ja saan aina sätkyn, kun joku lapsi viipyy liian pitkään veden alla tai sukeltaa. Jään usein varmistamaan, että tämä pääsee varmasti takaisin pinnalle. Itse lapsena kerran kaaduin veteen leikilläni ja kellukkeet irtosivat. Muistan, että en edes räpiköinyt, vaan vajosin. Vieras ihminen nosti takaisin pinnan päälle, koska kyllä hukkuvan ihmisen tunnistaa, jos vähääkään kiinnostaa.

Monessa ihmisessä on ujoutta puuttua tilanteisiin. Sellaista tarpeetonta kohteliaisuutta muita vanhempia kohtaan. Haluankin herätellä ihmisiä puuttumaan, jos tilanne näyttää huonolta. Toivon, että jos oma lapseni vaeltaa jossain yksin, räpiköi altaassa tai keikkuu vaarallisesti korkealla.. tulee joku ja puuttuu tähän tilanteeseen. Oma ohjenuorani lasten kanssa on se, että jos on pienikin syy epäillä lapsen olevan mahdollisesti vaarassa, tarkastan aina tilanteen.

Minä puutun ja tulen puuttumaan. En ilkeyttäni, vaan kunnioituksesta ihmiselämää kohtaan. Ole kiltti ja puutu sinäkin. Puututhan?

Lue myös toinen hyvä postaus aiheesta : Mutsis On.

Kommentit (6)

Mä katoin ton videon, aivan järkyttävää kuinka moni ihminen vaan meni sen hukkuvan lapsen ohi! Mut meinattiin lapsena hukuttaa. Kaks tyttöä oli uimarannalla, samanikäisiä kuin mä sillon, eli 11-12v. Me ei oltu kavereita, vaan ne oli mun kaverin kavereita. Aina tietyin väliajoin oli riitaa ja sanallista suunsoittoo yms. No…eräänä kesäpäivänä olin yksin uimarannalla, siellä oli nää kaks tyttöö ja sit muitakin. Ne suostutteli mut uimaan niidenkaa. Vähän epäröiden siihen suostuin. Mentiin johonkii asti sillei että oli tyyliin olkapäihin asti vesi. Sit ne rupes väkisin vetää mua käsistä syvälle ja painoi mut veden alle. Samantien irrotti otteensa ja mä lähin todella nopeeta rantaan. Rannassa istui penkillä mies, joka tod.näk näki tilanteen, mutta ei sanonut mitään. Mä sain tosta jonkin asteisen vesikammon. Mua kammoksuttaa tosi paljon uida niin syvällä ettei yllä jalat pohjaan. Ja uimahallissa monitoimialtaassa jossa on 130cm vettä, ni sielläki on kokoajan epämukava olo ja palantunne tulee kurkkuun tasaisin väliajoin.

Aivan samaa mieltä. Heikommat tarvitsevat puolustajan.

Joo, en ymmärrä miten noin moni meni ohi 🙁

Vastaa käyttäjälle Anette - Operaatio Äiti. Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Anette - Operaatio Äiti.

Anette - Operaatio Äiti.

Lauttasaarelaisen perheen elämää ja arjen kiemuroita höystettynä lastenvaatteilla sekä lukemattomilla kuvilla. Blogi sisältää paljon pohdintaa sekä realistisen katsauksen perheen arkeen.

Äiti -90. Isi -96. Poika 10/12. Tyttö 11/15. Tyttö 12/17. Poika 02/21. + 🐕🐕🐰🐰🐹

Arkisto

X