Imetyksen lopetus lapsentahtisesti

Nyt se on sitten siinä. Viikko ilman imetystä. Ei jatkuvaa ihokontaktissa makaamista, käsien pientä räpellystä eikä enää sitä yhtä tärkeää asiaa, joka on pysynyt matkassa mukana jo 1v 10kk. Tavoite oli kaksi vuotta, mutta kaipa tämä kelpaa. Olo on haikea, mutta näin sen piti mennä. Vauvakin tulossa ja raskaus asettaa omat vaikeutensa.

Jo kesällä tuskailin asian kanssa. Pelkäsin etukäteen tulevaa lopetusta ja vauvan saapumista. Pelkäsin, että jossain vaiheessa olisi alkanut supistaa ja vieroitus olisi pitänyt tehdä äkkinäisesti. Tällöin kirjoittelin asiasta blogiinkin, mutta lopulta päädyin vieroittamaan lapsentahtisesti ja luotin siihen, että kaikki kyllä järjestyy.

Vielä toukokuussa jouduin imettämään joka päivä monta kertaa. Jouduin tai enemmänkin sain, oikeasti imettäminen on ihana asia, vaikka se sitookin aika paljon. Jokainen itku, väsymys, nukahtaminen ja yöllä herääminen. Neiti oli ihan tosi kiinni äitissä eikä isi saanut tulla ilman raivokohtausta edes samaan huoneeseen iltaisin. Päivisin imetyskertoja tuli noin kahdeksan ja yöllä pari päälle.

Ensimmäinen vaihe vieroituksessa kävi melkein itsestään. Oltiin noin kaksi viikkoa mökkireissulla Paraisilla, jossa oli jatkuvasti tekemistä ja lisäkäsiä. Innostuin lukemaan kirjoja ja otin hieman etäisyyttä jopa vahingossa neitiin. Tuolla reissulla ostettiin ensimmäinen nokkamuki, joka Elsalle kelpasi ja janon iskiessä vesi upposi oikein hyvin. Oma vinkkini onkin, että vähentäminen kannattaa ajoittaa esimerkiksi vieraaseen paikkaan ja sellaiseen aikaan, kun elämästä puuttuu ne perusrutiinit. Meilläkään maidolle pääseminen ei vain ehtinyt tuolla reissulla tulla neidin mieleen.

Kotiin palatessa tuttu paikka laukaisi alkuun halun jatkaa totuttua tapaa eli tissillä roikkumista. Tällöin kuitenkin päätin, että ollaan näin pitkällä ja olisi vain hölmöä palata vanhaan. Miehen isolla avulla totuteltiin siihen ajatukseen, että kotonakin maikkua saa vain ennen nukahtamista ja öisin sekä aamuisin. Päivisin maidonhimo taltutettiin hämäämällä toisilla puuhilla. On hyvä, että oppii ennakoimaan lasta, koska tällöin osaa jo etukäteen ohjata mielenkiinnon muualle. Ihan ääritilanteissa otin niinkin radikaalin keinon käyttöön kuin veteen lantrattu omenamehu, joka kelpasi oikein hyvin korvikkeeksi. Maitohan ei missään nimessä kelvannut eikä kelpaa vieläkään.

Seuraavassa vaiheessa vieroitin kokonaan toisen rinnan pois pelistä ja nukutin ainoastaan toisella. Mentiin useampi viikko tällä taktiikalla ja öisin myös. Aamut jäi jossain vaiheessa luonnostaan pois. Iltaisin isi alkoi pikkuhiljaa olemaan tervetullut makuuhuoneeseen iltasatujen verukkeella. Ensin valvotettiin neitiä ylimyöhään ja sitten isi meni lukemaan lempisatuja sängylle Elsan kanssa. Pari iltaa viikossa nukahtaminen tapahtui vahingossa sadun aikana.

Yöheräily oli ehkä vaikein asia, koska usein lapsi tuntuu heräävän vain siksi, että se maito/tissi on siinä lähellä tarjolla. Siirryin ensin jalkopäähän nukkumaan, jolloin tarjoilu ei ollut ihan lapsen naaman vieressä. Sitten lisäsin aina imetyksen oheen tuttuja samoja toimintoja eli selän rapsuttaminen, jalkapohjan hierominen ja kasvojen sively. Aikani tätä tehtyä rupesin yöllä tarjoomaan tissin sijaan näitä toimintoja, vaikka alkuun reaktio olikin itku. En itse usko lapsen huudattamiseen, joten edettiin ihan Elsan ehdoilla. Hysteeriseen itkuun vastasin aina antamalla sen tissin ja kevyempään itkeskelyyn sinnikkäästi vain rapsuttelulla sekä hieronnalla. Itse uskon niiden hyvien kokemusten sekä luoton kasvamisen olevan lopulta se pääasia, joka auttaa vieroittumisessa. Siksi en koskaan ole tukenut ”pidä pääsi” ajatusmallia, vaan enemmän haluan rohkaista lukemaan lasta itseään jokaisessa tilanteessa erikseen.

Yösyötöt vaihtui rapsutteluun, mutta nukahtaminen oli yhtä showta. Päiväunillekin käyminen kesti pari tuntia ja yöunille pääsy venyi aina puoleenyöhön. Tässä vaiheessa päätin jättää päikkärit pois ja vaihtaa ne päivälepäilyyn, jonka aikana vain makoillaan sekä paijaillaan. Elsa väsyy illalla aiemmin ja nukahtamiset isin kanssa alkoi onnistumaan yhä useammin kunnes tuli kolmen vuorokauden tauko imetyksestä. Kolme iltaa isin kanssa nukkumaan ja kolme yötä silittämällä uneen. Neljäntenä iltana tarjosin tissiä tavalliseen tapaan ja tässä vaiheessa huomasin imuotteen olevan haparoiva.

Sen jälkeen kaikki loppui. Elsa itse pyysi sänkyyn tullessa maikkua ja kiipesi mahan päälle. Paidan noustessa ilme oli kuitenkin epäilevä ja lopulta tilanne päätyi vain kieltäytymiseen. Pari iltaa meni hieman itkunsekaisesti, mutta rinnasta kieltäytyen. Tässä vaiheessa voin sanoa, että raskaudella ei ole asian kanssa tekemistä, koska maidontulo loppui jo rv8 ja nyt mennään rv20 tienoilla. Mitään muutoksia ei siis fyysisesti tapahtunut. Elsa vain vieroittui tavasta pikkuhiljaa omaa tahtiaan ja eräänä iltana päätti sitten, että se oli tässä.

Nyt kolme viimeisintä iltaa ollaan käyty yhdessä sänkyyn makaamaan. Neiti kaivautuu kylkeen kiinni Aku Ankan ja teletapin kanssa. Annan yleensä joko kevyen kasvohieronnan tai sitten hieron jalkapohjia. Alle kymmenessä minuutissa tuo pieni nukahtaa ilman itkua ja vetelee aamuun saakka. Harvoin, mutta joskus yöllä pahat unet herättää, mutta nukuttaminen on todella helppoa. Pelkkä käden laskeminen selälle riittää. Me nukutaan edelleen perhepedissä ja siitä ei olla hetkeen vielä luopumassa.

Kirjoitin tämän kokemuksen, koska haluan rohkaista lapsentahtisuuteen. Kaiken ei tarvitse tapahtua juuri nyt heti parin viikon sisällä. Aina on se mahdollisuus edetä babystepsein. Meilläkin meni melkein muutama kuukausi tähän projektiin enkä usko sen jättäneen traumoja kellekään. Elsahan on vielä erityisen herkkä, temperamenttinen ja itkuinen lapsi eli voin rehellisesti sanoa, etten koskaan uskonut tämän päivän koittavan näin helposti.

Oli imetys kyllä melkoinen kokemus ja olen iloinen, että tällä kertaa taistelin sen puolesta!

Kommentit

12 kommenttia
Anette - Operaatio Äiti.

Toiset on herkempiä ja lapsentahtisuus on iso juttu! 🙂

Avatar

Kiitos tästä tekstistä ja kiva että pääsitte hyvään lopputulokseen molempien kannalta !
Itsekin haluaisin saada jossain vaiheessa vieroitettua samalla tapaa, lapsentahtisesti.
Tyttö nyt 1.5 v ja varsinkin yöt on jatkuvaa tissittelyä. Meillä nukutaan perhepedissä ja tyttö tarvitsee mua aina todella lähelleen ja kaipaa läheisyyttä päivisinkin paljon. Olen todella ylpeä, että olen saanut annettua kaiken sen sylin ja läheisyyden mitä hän on tarvinnut. Aiemmin kuljettiin kantoliinaillen paljon ja nykyäänkin tyttö on todella herkkä ja itkee helposti vieraissa tilanteissa jotenkin saa olla vanhempana tosi läsnä koko ajan. Mutta siis pointti oli (mikä tässä hävisi kokonaan ), että tutulta kuulostaa ja haluaisin myös pikkuhiljaa tytön omaan tahtiin lopettaa sittenkun aika on sopiva.

Anette - Operaatio Äiti.

Meillä alkutilanne oli lähes sama. Oikeasti oltiin symbioosissa neidin kanssa ja en koskaan uskonut, että päästäisiin tähän tilanteeseen. Niin kuitenkin kävi,joten zemppiä.. uskon, että lopulta se menee hyvin, kun uskaltaa tehdä rauhassa sitten kun aika on 🙂

Avatar

Mä en ole juuri imettänyt, koska se ei onnistunut kuin ensimmäiset pari kk. Mutta muuten on menty tosi lapsentahtisesti. Lapsi nukkui meidän välissä n. 3vuotiaaksi ja vieläkin saa tulla väliin aina kun haluaa. En siis ala kantamaan omaan sänkyyn keskellä yötä. harvoin kuitenkin tulee viereen. Unikoulu ei onnistunut n. 1,5 vuotiaana,,en siis saanut nukahtamaan yksin. Meni yli 2vkoa aina itki ja huusi eikä nukahtanut. Niinpä nukutun melkein 4-vuotiaaksi. Uskon, että toiset on herkempiä kuin toiset ja kaipaavat läheisyyttä eri tavalla. Tyttö osaa olla temperamenttinen, mutta etenkin on omapäinen. Tekee kaiken aina niin kuin haluaa. Ei tietenkään lyö tms. Mutta kaiken minkä voi tehdä omalla tavallaan niin tekee. Ei ole ohjailtavissa

Avatar

Meillä 2v 3kk ja 3kk joita molempia imetän. Tuntuu etten tee päivisin ja öisin mitään muuta kun imetä. Isompikin käy siis tunnin välein rinnalla, mutta öisin annan tissiä vain pienemmälle. Olin alun perin ajatellut, että annan vieroittua rinnasta täysin lounnollisesti sitten ku aika on, mutta nyt tuntuu että oman jaksamisen takia pakko vauhdittaa vieroittumista. Meillä edelleenkään isä ei kelpaa yhtään mihinkään ja vanhempi haluaa elää ja hengittää vain minussa kiinni.

Anette - Operaatio Äiti.

Mä huomasin että pikkuhiljaa vieroituksen ollessa käynnissä niin isän rooli kasvoi ja alkoi kelvata enemmän. Zemppiä 🙂

Avatar

Moikka! Halusin sanoa että mulla on ikävä sun viikon ostokset-postauksia.. Itsekin tykkään lastenvaatteista ja sun lastenvaatepostaukset oli se alkuperänen syy miksi lähdin blogiasi lukemaan. En itse pue poikaani yhtä huolella ja ajatuksella kuin sinä, eikä merkkivaatteita löydy, mutta arvostan sitä kuinka huolella vaatteita valitset. Tykkään myös kokovinkeistä ja suosituksista. 🙂

Anette - Operaatio Äiti.

Joo pitäis varmaan, on vaan koko ajan muka kiin kiire 😀

Avatar

Hienoa että pystyit lopettamaan imetyksen lapsentahtisesti, itse jouduin lopettamaan imetyksen kertalaakista meidän kuopuksen ollessa 11kk oman perussairauteni vuoksi. Se oli hirveää sillä imetys oli tytölle tärkeä lohdun ja turvantuoja. Viikon sitä kesti; itkettiin vauvan kanssa yhdessä mutta vähitellen tyttö oppi että turvaa ja läheisyyttä voi saada ilman imetystä. Edelleen tyttö saattaa nostaa paitaani tai ihmetellä kaula-aukosta sisään vaikka imetys lopppui lähes 5kk sitten. Esikoisen imetys loppui lapsentahtisesti ja oli itselle paljon helpompi käsitellä kuin tämä.

Anette - Operaatio Äiti.

Voi harmi 🙁 Aina sen sois, että jokainen sais sitä jatkaa niin kauan kun haluaa. ♡

Avatar

Täällä kanssa yks joka oottelee eniten sun postauksia lastenvaatteista!
Kiinnostais esimerkiksi kuulla enemmänkin mitä olit mieltä tämän päivän rodinin dropista. Mut kivan aito tää sun blogi ja muutkin aihealueet kyllä kiinnostaa!:)

Anette - Operaatio Äiti.

Tottakai 🙂 Kirjotin vaan tänään vähän lyhyemmin tosta dropista. Vähän erilailla eriaikoina! Vähän just fiiliksen mukaan 😀

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä