Koti, joka näyttää asujaltaan

En ole sellainen bloggaaja, joka osaa sisustaa tai asuu miljoonan maksavassa omakotitalossa. Anteeksi tähän väliin tuo kliseinen heitto, mutta fakta se on. En omista uusinta designia, päivitä instaan hienoja sisustussensaatioita tai oikeasti ihan aina edes jaksa siivota hiki hatussa aamusta iltaan. Siellä instan stoorissa usein voi huomata videoiden taustalla sotkua tai epäjärjestystä. Elämä näkyy juuri sellaisena kuin se tässä pikkulapsiarjessa nyt eletäänkin.

Ollaan ajateltu jämähtää asumaan tähän asuntoon. Sijainti on hyvä, koska toisella puolella on iso metsä kallioineen ja sen takana taas alkaa suoraan Lauttasaaren palvelut. Asunnon toisella puolella on iso turvallinen takapiha ja makkarin ikkunoista siintää meri. Täydellistä. Juuri tähän osaan saarta ei juurikaan tuule, vaikka on kyllä päiviä, kun ei halua sen viiman takia tuohonkaan ulos astua.

Kotiovelta on noin 700 metriä metrolle, jolla pääsee Espooseen sekä Helsinkiin. Ohessa on pieni huomaamaton kauppakeskus ja paljon palveluita. Lapsille löytyy läheltä iso asukaspuisto, urheilukenttä ja muutamia uimarantoja. Autolla täältä pääsee alle 10 minuutissa Helsingin keskustaan. Käytännössä asutaan kaikkien palveluiden keskellä, vaikka nopealla vilkaisulla näyttäisi kuin koti sijaitsisi jossain vähän kauempana maaseudulla.

Tämä paikka on kuin pieni kylä. Ihmiset on auttavaisia, moni tuntee toisensa ja kaikki tieto liikkuu nopeasti ryhmissä. Pieni kylä, jossa asuu tosi miellyttävää sekä rauhallista porukkaa. Jotenkin nautin ympäröivästä hengestä ja koko alueesta. On ihanaa kävellä rantaan haistelemaan meri-ilmaa, on mahtavaa nauttia merikotkan katselusta omalla sohvalla ja on jotenkin romanttista kävellä venesatamassa kesällä iltaisin.

Meidän koti on täydellisessä paikassa ja se on täydellinen. Vähän vanha ja joistain osin pienehkö, mutta silti ihan meidän näköinen. Suurinosa huonekaluista on haalittu kierrätysryhmistä ja rakennettu pala kerrallaan. Kaikki palat eivät loksahda kohdilleen, mutta en välitä siitä, koska haluan rakentaa tätä paikkaa hitaasti sekä varmasti. Muutos kerrallaan on tästäkin pienestä kolosta tulossa juuri sellainen kuin aina olen haaveillut.

Käytännössä lasten oma huone näyttää siltä, että siellä asuu kaksi lasta. On lelua, on väriä ja repsottava päiväpeitto. Usein lattialla lojuu tavaroita eikä se haittaa. Makuuhuoneessa ei ole sänkyä, koska luovuttiin siitä. Ostettiin luonnolliset Futon-patjat ja siirryttiin maatasoon nukkumaan. Ihan paras päätös ja nukun yöni mielettömän hyvin. Keittiössä vuorostaan on kolme vuotta sitten ostettu vähän arvokkaampi pöytä, joka on kyllä kaiken hintansa väärti, koska se on kestänyt kaikenlaiset pahoinpitelyt kahdelta lapselta.

Ainut melkein valmis huone on olohuone, jossa on meidän perheen kokoon sopiva sohva. Jokainen mahtuu siihen lojumaan kasaan, jos tarvii. Television alla on korkeat kaapit, ettei lapset pääse niiden päälle kiipeämään ja samalla ne takaa kätevästi säilytystilaa. Huoneessa on iso villamatto, joka ei liu’u juoksevan lapsen jalan alla. Olkkaripöytä on matala eikä raskas, joten sitä on helppo siirtää, se ei ole kaatuessaan vaarallinen ja sen päällä voi leikkiä leluilla. Näiden lisäksi nurkasta löytyy pieni korillinen kirjoja, vauvalle Doomoon istuin ja matolle tulee lampaantalja vauvaa varten. Täydellistä omaan makuun, vaikka verhotankojen perään vielä haaveilenkin.

Jokaisen koti näyttää juuri asujaltaan. Toiset jaksaa sisustaa hirveästi eikä oikeasti niissä kiiltokuvakodeiksi leimatuissa asunnoissa ole mitään vikaa. Ne on vain sen näköisiä kuin siellä elävät ihmiset. Toiset taas kerää epäsopivia huonekaluja yhteen ja yrittää rakentaa toimivan kokonaisuuden omaa silmää toteuttaen, eikä siinä ole mitään vikaa. Nekin kodit näyttävät juuri siltä kuin siinä kodissa asuvat ihmiset ovat. Olen iloinen kodistani ja annan sen siis olla juuri tällainen… tykkäsi muut siitä tai ei!

Kommentit

4 kommenttia
Anette - Operaatio Äiti.

Meilleki tää kyllä riittää hyvin 🙂

Avatar

Minkä kokoinen teidän asunto on? Meneekö kolmaskin samaan huoneeseen? Meillä on 4 h ja tila on kortilla nyt kun on kolmas lapsi. Pojilla on yhteinen huone, mutta en mä sinne kolmatta laita. Työhuoneesta ei ihan helposti saa lapselle huonetta. Ollaan jo pidemmän aikaa kateltu uutta kämppää, mutta ei ole löytynyt. Haluan kohtalaisen lähelle nykyistä. Anoppilaan on matkaa kilometri ja miehen sisko asuu parin kilometrin päässä.

Anette - Operaatio Äiti.

Olisko tää päälle 80 neliöö? Kaksi makuuhuonetta. Neiti nukkuu meidän vieressä (varmaan sama juttu vielä 10v päästä 😀 ) niin ei oo lastenhuone ahdas. Hyvin mahtuu vauva vielä näihin neliöihin 🙂

Avatar

? meillä neljä lasta ja 80neliön talo jossa 2 huonetta plus olkkarikeittiö ?Toinen huone leikkihuoneena ja toinen makuuhuoneena(eli parisänky missä vanhemmat ja vauva nukkuu, sit 2lapselle kerrossänky ja 2v pinnasänky) Ei meillä oo mikään kiire tästä pois muuttaa mutta hauska huomata miten näköjään toiset tarvii paljon enemmän tilaa ?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä