Miten meni kotiinpaluu vauvan kanssa?

Moikka vaan kaikille, kotona ollaan vauvan kanssa oltu jo tiistaista asti! Olin ihan yllättynyt, että meidät kotiutettiin, mutta äärimmäisen onnellinen. Neiti kuitenkin syntyi ennenaikaisena rv36 ja se toi mukanaan muutaman pienen vastoinkäymisen. Toinen oli bilirubiinit ja toinen oli väsymyksen aiheuttama syömättömyys. Onneksi sinivalo laski arvot tietylle tasolle ja nenämahaletku taas auttoi väsynyttä vauvaa saamaan ravintonsa. Kotiuduttiin siis nenämahaletkun kanssa.

Maito nousi hyvin sairaalassa ja alun hirveän stressaamisen sekä säädön jälkeen imetyskin alkoi sujumaan. Kielsin hoitajia antamasta vauvalle pulloa ja alun rinnalla huutaminen saatiin nopeasti loppumaan. Nyt neiti on viikon ja herää itse syömään tissiltä, mutta lisämaitoa pitää antaa vielä letkusta noin 30ml / syöttö kunnes paino alkaa selkeästi nousemaan. Lisämaito on pumpattua äidinmaitoa ja sitä tulee useammankin vauvan tarpeiksi.

Kotiintulo oli tosi tunteikas hetki. Oli ihanaa päästä kotiin, jossa kaikki vauvaa varten laitetut tavarat odotti valmiina. En ole IKINÄ ennen kotiutunut vauvan kanssa ja tämä lapsi on kuitenkin jo kolmas. Siivosin kodin kuntoon, asettauduin ja jäin odottelemaan lapsia kotiin. Lapset oli kumpikin koko sairaalareissun poissa kotoota, joka oli tosi hyvä ratkaisu. Kirjoitan tästä erillisen postauksen vielä.

Lapset astuivat ovesta sisään ja se pakahduttava rakkauden tunne pursui sisääni. En tajunnut kuinka paljon voikaan ikävöidä 5vrk aikana. Isoveli kysyi heti vauvan perään ja ryntäsi sängyn luokse katsomaan. Seurasi pitkä liikuttunut hiljaisuus, jonka aikana pojan silmät kostuivat ja itkua pidätellen hän kuiskasi ”ihana”. Vähän aikaa meni tokenemisessa valtavasta ihastuksesta ja loppuilta puhuttiinkin pelkästä vauvasta. Isoveli on äärimmäisen myyty ja rakastunut sekä on ehtinyt jo luvata lelunsakin vauvalle.

Isosisko ei ensin huomannut vauvaa ollenkaan ja isi ottikin sitten tulokkaan syliin. Seurasi hämmentynyt syvä hiljaisuus. Tuo pieni kaksivuotias ei millään kyennyt ymmärtämään isin sylissä liikahtelevaa olentoa. Siinä sitten tuijotettiin koko ilta ihmeissään uutta pikkusiskoa jännityksellä. Seuraavana päivänä jännitys oli tiessään ja vauvasta tuli ihan huippujuttu. Isosisko hakee vauvalle uuden vaipan, antaa kosteusrätin vaippaa vaihtaessa ja jatkuvasti silittää päästä. Tänään vauvalle annettiin pusujakin! Minkäänlaista mustasukkaisuutta ei vielä ole näkynyt ja imetyksenkin ajaksi sisko otti pikkusiskoaan kädestä sekä istui koko toimituksen ajan vieressä.

Lasten reaktiot yllätti ja itkin varmaan koko ajan aluksi. Osaksi helpotusta ja osaksi onnellisuutta. En voi kuvitella, että ollaan kaikki kotona eikä arki ole mitään järkyttävää taistelua. Vauva nukkuu paljon ja välillä valvoo eikä koskaan oikeastaan itke. Temperamentiltaan hän on rauhallinen, rakastaa olla vuorattuna vaatteisiin ja ei hätkähdä edes verikoetta. Saa nähdä pysyykö tyyppi tällaisena vai miten käy.

Koitan päivitellä meidän kuulumisia ahkerasti, mutta ainakin vielä olen vähän väsynyt. Kyselkää ihmeessä, jos on kysyttävää. Instassa päivitän storyyn videoita meidän päivistä. ( @operaatioaiti )

Kommentit

12 kommenttia
Anette - Operaatio Äiti.

😀 Kai ne kaikki pitäs joskus myydä pois, vaikka ei haluis 🙂

Avatar

Ihana!!! <3 Erityisesti Topin reaktio vauvaan! 🙂 <3

Anette - Operaatio Äiti.

♡♡

Avatar

Onnea oikein paljon koko perheelle. Voi tuota teidän poikaa, mikä ihana hurmuri hän onkaan <3

Anette - Operaatio Äiti.

No niinpä ♡

Avatar

Voi ihana tuo Topin reaktio <3. Mie en muista yhtää mitä Eetu sano ekan kerran siskonsa nähdessään,oisko että onpa pieni 🙂 Onnea vauva-arkeen <3

Anette - Operaatio Äiti.

Joo niin ihana reaktio ♡

Avatar

Onnea ihanasta vauvasta ❤ Aivan suloinen pieni, melkein vauvakuume iskee! ❤ 😀

Anette - Operaatio Äiti.

Oi kiitos <3

Avatar

Hei, minkä kokoinen tuo harmaa rodinin pipo on? 🙂

Anette - Operaatio Äiti.

NB 🙂

Avatar

Kiitos! Jos olet myymässä niin täällä ois tulevalle vauvalle ostaja 😉

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä