Yksilöllinen puheenkehitys

Puheenkehitys on niin yksilöllistä lapsilla. Toiset alkaa puhua ennen kävelyä ja toiset jumittaa oppimisen kanssa viimeiseen asti. Muistan esikoisen kohdalla ihmetyksen siitä, että ekoja sanoja alkoi tulemaan 10kk iässä ja siitä se kehittyi nopeasti. Muistan myös vastaavasti ihmetelleeni tokan lapsen kohdalla vuorostaan sitä, että puhe ei vain lähtenyt käyntiin.

Jokainen lapsi on yksilö

On vanha klisee, että jokainen lapsi on yksilö, mutta se pitää myös äärimmäisen paljon totta. Ei kehitys aina mene kirjojen mukaan, vaan saattaa liukua paljonkin yli tai ali siitä, mitä kirjoissa sanotaan. Älä siis turhaan tuijota niitä tekstejä, joissa kerrotaan mitä lapsen pitäisi missäkin iässä osata. Tulee vain turhaa mielipahaa sekä stressiä, jos pelkkiin kirjoihin alkaa uskomaan.

Sanojen tunnistaminen tuli ensin

Meidän keskimmäisen lapsen kanssa kehitys meni niin, että kirjojen kautta sanat tulivat tutuiksi vähitellen. Noin 1,5 vuoden iässä kirjasta osattiin osoittaa oikea esine, eläin tai asia. Tunnettujen asioiden määrä oli valtava. Joskus joitain sanoja äännettiin, mutta ne sanat katosivat aina parissa viikossa. 1v 8kk ikäisenä oli pari hassua sanaa sanavarastossa. Siinä se.

Toistaminen sujui ihan hyvin

Huomasin, että lapsi toistaa sanoja tosi hienosti, mutta ne ei jää muistiin. Tai jäihän ne muistiin, kun niitä osattiin näyttää pyydettäessä, mutta suu ei enää hetken päästä niitä tunnistanut. Oli tavallaan todella hämmentävää seurata tätä tilannetta. Sanat siis osattiin, mutta suu ei niitä osannut toistoa lukuunottamatta muistaa.

Vanhempi tunnistaan oman lapsen epäselvänkin puheen

Meni kuukausi ja yhtäkkiä sellainen epäselvä puhe vain ampaisi käyntiin. Juuri kukaan muu ei ymmärtänyt sanoja kuin me vanhemmat. Se on ihmeellistä, että vanhempi kykenee ymmärtämään epäselvääkin epäselvempää puhetta, jos kyseessä on oma lapsi. Iso määrä sanoja oli hallussa yhtäkkiä ja tuli lauseitakin. Ajattelin innoissani, että tästäkö se puhe nyt vihdoin lähtee ja sanottaminen helpottuu? Juu ei. Puhe oli lähinnä tyhjää vailla merkitystä eikä tuonut helpotetta meidän arkeen.

Takapakki muutti kaiken hölynpölyksi

Tämän jälkeen kaikki taito katosi yllättäen ja tuli kausi, jolloin suusta tuli vain vauvan jokellusta muistuttavaa pälinää ja lapsen omaa kieltä, josta kukaan ei ymmärtänyt juuri mitään. Välillä keskittyessään sanat taas palasi, mutta puheenkehitys tuntui junnaavan miinuspuolella. Tokan lapsen kohdalla sitä ei stressaa ihan samalla tapaa asioita ja uskalsin luottaa luonnolliseen kehitykseen, vaikka neiti olikin iältään jo kaksi. Kyllä se lapsi vielä joskus puhuu..

Lasten vertailua ei pitäisi tehdä

Lapsia ei pitäisi vertailla toisiinsa. Ei edes sisaruksia. Tai toki voi verrata ilman tarkoitusperiä, mutta selkeä paremmuusasettelu pitäisi jättää pois. Toinen oppii aiemmin ja toinen myöhemmin. Jotkut ei joissain tapauksissa opi ollenkaan, mutta sekään ei ole syy vertailla. Liian usein ihmisiä hävettää myöntää, jos lapsi ei seuraa yhteiskunnan asettamia ”normaaleja” kehitysaskelia, koska ulkopuolelta tulee painetta. Puheen tuottamisen vaikeus voi liittyä esimerkiksi psyykkisiin sairauksiin, autismiin tai tunneasioiden säätelyn hankaluuteen. Esimerkiksi autismi ja puhumattomuus ei tee lapsesta mitenkään huonompaa, vaikka täten lapsi ehkä eroaisikin massasta.

Vaikeat yöt ennakoi tulevaa kehitystä

Kaikki alkoi haastavilla öillä parisen kuukautta sitten. Valvomista, nukahtamisen hankaluutta ja öistä levottomuutta. Meidän neiti luuli aamun alkaneen klo 3 yöllä tai pyöri sängyssä jopa puoleen yöhön. Joskus yöllä huudettiin ja joskus istuttiin pälättäen puuta heinää unissaan. Revin hiuksiani tuon ajanjakson aikana, koska päivien haastavuuden lisäksi öistä oli tullut raskaita. En edes tajunnut, että öinen levottomuus johtui aivoissa tapahtuvasta oppimistyöstä.

Puhe vain lähti käyntiin

Sitten se yhtäkkiä vain tapahtui. Tuo lapsi puhui pitkiä kauniita lauseita, kysyi kysymyksiä ja kertoi tuntemuksiaan. Se tuli niin yllättäen, että vieläkin joskus hämmentää, kun lapsi vastaakin siihen esitettyyn kysymykseen. Tietyllä tapaa päiviin on tullut hurjasti sisältöä ja kommunikointi on helpompaa. Puheen esiintulemisen myötä yöt rauhoittuivat takaisin. Arki on taas astetta helpompaa meidän erityisen tytön kanssa, kun joihinkin asioihin löytyy sanat itkun sijaan.

Kuten nähdään, jokaisen puheen kehitys on erilainen. Isoveli saattoi puhua jo ennen vuoden ikää ja tämä tyyppi taas puhui vasta parin vuoden jälkeen. Kumpikin taival on ollut erilainen, mutta siltikään en aseta lapsia paremmuuspallille. Itse olen tosi kiinnostunut lasten erilaisuudesta sekä ainutlaatuisuudesta ja haluan aina kuulla muiden vanhempien tarinoita heidän lastensa vaiheista. Minkälaisia puheenkehitys stooreja teillä lukijoilla on?

Kommentit

12 kommenttia
Anette - Operaatio Äiti.

Muokkasin kommentin, jotta voin sen julkaista ja sulle vastata. Ymmärrän sun pointin ja kunnioitan sun mielipidettä. Mä en ole aiheesta vielä ainakaan mitään postausta tekemässä tai isompaa haloota kirjottamassa. Luultavasti en koskaan. En mä pistä instaan kuvia sieltä tai päivitä omassa Face-profiilissa. Yhteen kommenttiin taisin vastata asiasta ohimennen ja muutamasti häviävässä instastoorissa puhunut. Samaan tapaan, kun teen arkielämässä livessä. Aihe ei oo tabu, mutta en mä sitä pöydälle nosta muuten vaan. (Toki kaikki mitä nettiin tuo sinne jää.) Mä ymmärrän, ettei lapset pysty tässä iässä päättää ja siksi se vastuu on mulla. Pyrin tekemään oikeat ratkaisut. Tääkin asia on sellanen, että mä mielummin opetan sen, että mitä tahansa sieltä tulee se otetaan vastaan täysin normaalina asiana eikä sitä pidä hävetä. Se on kun mun diabetes siihen aikaan, kun kyseinen tauti oli halveksittua. Se tiedotettiin koko luokalle, että mulla sellanen on ja osa siitä kiusasi, mutta mut oli kasvatettu asiaan sen verran hyvin, etten siltikään hävennyt tai arkaillut asiaa. Kannoin asiani hyvin ylpeänä ja tietoisena siitä,etten oo heikompi tai huonompi kuin muut. En usko, että mun blogi tulee olemaan netissä loppuelämää. Mä olen siivoillut jo pojan postauksia pikkuhiljaa pois, kun hänen koulunsa alkaa lähestyä. Vaikkei ne katoa välttämättä,kyllä ne silti ”hukkuu”. Tai näin mä uskon 🙂

Avatar

Kehityskaaret ovat toki yksilöllisiä, mutta ei niitä ”neuvolan normaaleja” ole kenenkään kiusaksi luotu. Ei siis ole päätetty niitä kuukausia, jolloin tavallisesti jokin taito on opittu, vain siksi, että vanhemmille tulisi paha mieli.
Kieli on ajattelun väline, joten hallitsematon kielitaito voi estää myös ajattelun taitojen kehittymistä. On hienoa, että tyttärenne kielellinen kehitys on ottanut askeleen eteenpäin! Toivottavasti olette saaneet myös ammattilaisen apua asiassa ja seurantaa tietysti asian tiimoilta vielä jatkossa. Eteenkin tuo jo opittujen taitojen katoaminen kuulostaa vähän huolestuttavalta.
Kaikki puheen kehityksen viivästymät eivät ole vakavia, mutta niiden seuraukset voivat olla koko elämänkaaren mittaisia. Kielelliset erityisvaikeudet voivat mm. Vaikuttaa myöhemmin koulun käyntiin: lukemisen oppimiseen ja/tai vieraiden kielten opetteluun. Myös esimerkiksi matematiikan opettelussa kieli ja ajattelu ovat keskeisessä roolissa. Siksi ”herkillä” kannattaa olla, vaikka lapsi jo puhuisikin.

Anette - Operaatio Äiti.

Tottakai! Lähinnä meinasin, että ei toivoa pidä heittää hukkaan tai olla häpeissään, jos kehitys on hitaampi. Jotkut on yksilöitä ja toisilla on siihen syy. Meidän neiti on pienten lasten psykiatrian puolella eli meillä on kyllä jeesiä saatavilla 🙂

Avatar

Meillä esikoinen 5v puhui puolitoista vuotiaana monen sanan lauseita ja on kielellisesti lahjakas ja ikätasoistaam edellä, käyttää monenlaisia eri ilmaisuja ja puhe on monimuotoista. Kuopus 2v taas alkoi juuri vasta puhua, ja kielellinen ilmaisu ei ole hänen vahvuutensa, se oli jotenkin hankalaa kun esikoisen kanssa kommunikointi sujui pienenä jo niin helposti koska kykeni kertomaan mikä on vialla, kuopuksen kanssa joutunut kestämään enemmän kiukkuja kun äiti ei tajua mitä pieni ihminen haluaisi.
Muutenkin siskosten kehitys on ollut todella erilaista, mm. esikoinen käveli alle 11kk, kuopus oli 1v2kk kun alkoi kävellä. Tottakai sitä on tullut mietittyä että miksi nuorempi ei ole tehnyt asioita samaan tahtiin kuin siskonsa, mutta ei mitenkään negatiivisessa mielessä ?

Anette - Operaatio Äiti.

Joo ymmärrän kyllä mitä meinaat 🙂

Avatar

Aika samantapainen juttu kun meillä esikoinen poika puhui jo ennen 1v ja keskimmäinen tyttö vasta ennen 3vtä ja vieläkin 4v puuttuu muutamia kirjaimia. Saatiin puheen selkeytymiseen apuja puheterapiasta se auttoi ja nyt puhe ei ole enää puuroa. Mutta toisaalta tyttäreni liikkui jo taitavasti 1v lähtien ja oli kiinnostunut muista jutuista joten ei kaikkea voi saman aikaisesti oppia. ? 3 lapseni poika puhuu erittäin selkeästi ikää 2v.

Avatar

Meillä ei 1,5v puhuttu yhtäkään sanaa, siitä sitten pikku hiljaa yksittäisiä anna, äiti, ei ja muita yleisiä. Puhe oli tosi pitkään vaan lopputavuja, me vanhemmat ymmärrettiin aika paljon, ulkopuoliset ei. 2v neuvolassa sanottiin, että jos ei 2,5vuotiaana tule lauseita niin saadaa lähetettä puheterapiaan. Meilläkin koko ajan poika ymmärsi todella paljon, joten mitään huolta ei ollut.

Kahden vuoden jälkeen sanat alkoi löytää paikkoja ja parin sanan lauseita tulla. Nyt poika on 2,5v ja puhuu paljon ja pitkiäkin lauseita. Sanat on vielä paljon epäselviä ja äännevirheitä on, mutta koko ajan selkenemään päin.

Meilläkin siis puheenkehitys on ollut aika verkkaista, ja mä kyllä esikoisen äiti olen ollut välillä huolissani ja ihmeissäni ja tehnyt sitä vertailua, vaikka ei olisi pitänyt. Pojan saman ikäiset kaverit vaan ovat olleet vieläpä kielellisesti lahjakkaita ja se vaan korosti eroa.
Mutta kyllä on ihanaa kun kommunikointi on helppoa ja jotenkin koko luonne tulee paremmin esiin kun ne ajatukset ja mielipiteet tulevat paremmin ilmi meillä vanhemmillekin 🙂

Avatar

Olipa ajankohtainen aihe. Meillä 3,5-vuotias esikoispoika alkoi vasta kahden vuoden tietämillä harjoittelemaan puhetta. Aikaisemmin oli tottakai jotain yksittäisiä sanoja, mutta ei muuta. En esikoisen kohdalla oikein tiennyt mitä odottaa ja en ollut asiasta ollenkaan huolissani, mutta neuvolassa puututtiin asiaan. Pojalle on aina luettu paljon ja aavistuksen turhautti, kun moneen kertaan toisteltiin lukemisen tärkeyttä. Nyt poika jo puhuu, mutta jotkut kirjaimet vaihtuvat toisiksi ja menemme siksi puheterapeutille tarkistamaan tilanteen. Ihan hyvä näin, vaikka en edelleenkään jaksa itse olla huolissani.

1,5-vuotias kuopus on ihan toista maata ja puhuu jo nyt jopa kolmen sanan lauseita. Ja ihan samalla lailla on lapsille luettu jne. Näin päin kun kuopus on se nopeampi etenijä, niin sitä on ihan ihmeissään, että mitä tämä nyt jo tämänkin osaa 🙂 Kai sitä vertailua tekee omien lapsien kohdalla ihan tahtomattaankin, mutta kuitenkin kaikella rakkaudella.

Avatar

Meillä esikoinen sanoi ensisananaan ”hauva” reilun 2 vuoden iässä ja sitä sitten toisteltiin puolisen vuotta, kunnes alkoi puhumaan ”paremmin kuin monet aikuiset” noin 2,5 vuoden iässä. Ehdimme jo saada lähetteen puheterapiaan, mutta sitten, kun aika koitti, osasi tosiaan puhua kuin ruuneperi ja puheterapeutti totesi tuon, että ”puhuu paremmin ja selkeämmin kuin moni aikuinen”. Esikoinen oppi lukemaan 4-vuotiaana (kuten minäkin) ja on selvästi erittäin lahjakas kielellisesti. Vaikka hän alkoikin puhua suhteellisen myöhään, oli kuitenkin selkeästi havaittavissa, että passiivinen sanavarasto on huikea, sillä ymmärsi kaiken, mitä puhuttiin ja sitä sitten pähkäiltiinkin niin kotona kuin päiväkodissa, että miksei puhu. Hän osasi siis esim. kirjoittaa oman nimensä, ennen kuin oli sanonut sitä koskaan ääneen.

Kuopus on taas puhua pälättänyt alle vuoden ikäisestä, mutta kehitys on ollut tätä tyypillisempää, että sanoja tulee yksitellen ja puhe on epäselvempää. Muutenkin sisarusten kehitys on mennyt niin, että esikoinen on oppinut kaiken hieman keskivertoa myöhemmin, mutta ”täydellisesti”. Kuopus taas keskivertoa aikaisemmin, muttei niin täydellisesti 🙂 Erilaisia ovat siis tässä mielessä, vaikka muuten samoja luonteenpiirteitä löytyykin.

Avatar

***** Muokkasin kommentin pois *****

Avatar

Meillä esikoinen aloitti puhumaan vasta kolmevuotiaana ? monet sitä hätäili ja huolehti, mutta itse en jaksanut stressata! Toinen sanoi ekat sanat 9kk iässä ja vuoden iässä puhui jo paljon.

Anette - Operaatio Äiti.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi