Lööpit 8.7.2018

Lapsuuden pelottavat lööpit

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Aina vanhemmat toisti sitä samaa lapsena. Älä katso uutisia. Ei saa lukea sanomalehtiä. Tämä perusteltiin sillä, että ne on aikuisille tarkoitettuja. Kuinka moni uskoi tätä ja luki sekä katsoi kuitenkin? Minä ainakin! Kannattiko? No ei kannattanut ja muutama traumaattinen otsikko on pysynyt matkassa mukana jo useamman vuoden.

Käärme kurkkasi vessanpöntöstä

Tämä otsikointi on jäänyt elämään kauheana kammona päähäni. Luin sen joskus lapsena jostakin ja vielä tänä päivänäkin katson pönttöön ennen sille istahtamista. Kyse ei ole vain tavasta, vaan ihan oikeasta pelosta. Vielä kammottavampaa on istua ulkohuussiin, joka on kuin pimeä syvä onkalo. Myönnän syyllistyneeni joskus taskulampun käyttöön ennen istahtamista.

Kiuas voi posahtaa

Se oli joku aikuisten huumori-ohjelma, jonka näin sivusilmällä. Siinä porukka istui saunassa ja yksi miehistä laittoi kauhan liian lähelle kiuasta heittäessään vettä. Pelkäsin varmaan vuosia veden heittämistä kiukaalle, koska ohjelmassa mies oli räjähtänyt mustaksi nokikasaksi. Vieläkin vettä heittäessä saunassa tuntuu sellainen jännittyneisyys.

Hyökkäys bussissa

Lapsena uutisoitiin miehestä, joka oli vahingoittanut bussissa kirveellä edessä istuvaa matkustajaa. Muistan järkyttyneeni tästä syvästi ja vieläkin istun bussissa mielellään vain sellaiselle penkille, jonka taakse ei pääse kukaan.

Turhia pelkoja

Tiedostan tänä päivänä, että kyseiset pelot ovat hölmöjä, mutta en osaa sanoa miksi juuri ne on jääneet elämään mieleeni. Mikä teki juuri näistä ne kauhujen lööpit, joista en ole päässyt yli? Olen usein miettinyt, että olenko ainut laatuani tässä asiassa vai onko täällä muitakin, joita vanhat lapsena nähdyt asiat kaihertaa? Mikä otsikko sinua vainoaa lapsuudesta?

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (2)

Mulla on myös juuri tota 🙂




0
1 vastaus

Nyt täytyy sanoa, että mä olen kuvitellut olevani ainoa jolle tämmöisiä on jäänyt mieleen.. Jes, meitä on muitakin!
Mä muistan lapsuudestani myös otsikon, jossa kerrottiin bussissa jonkun takana istuvan hyökänneen ja muistan myöhemmiltä vuosilta myös kirvessankarin metrossa..näistä johtuen mä yhä edelleen aikuisella iällä istun julkisissa vain silloin jos voin nähdä ympärilleni.
Toinen otsikko lapsuudesta rikkoi tyystin sen ajatuksen, etteikö lapsille voisi sattua mitään pahaa ja muistankin todella pitkään tarkkaileeni aikuisia ympärilläni. Vielä nykyäänkin mulla on taipumusta jäädä miettimään lukemiani asioita, etenkin jos jotakin on sattunut ihan lähellä/tutussa paikassa tms.. Katastrofiajattelua kai omalla tavallaan.




0
1 vastaus

Mulla on myös juuri tota 🙂




0
1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Operaatio Äiti
Yhden Lauttasaarelaisen perheen elämää ja arjen kiemuroita höystettynä lastenvaatteilla sekä lukemattomilla kuvilla. Äiti 04/90. Mies 04/96. Poika 10/12. Tyttö 11/15. Baby 01/18.

Arkisto

Artikkelit

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: