Mitä vauva OIKEASTI toivoo joululahjaksi?

Viimeksi kirjoitin lahjavinkeistä vauvalle ja se postaus sisälsikin hyviä ideoita. Listalla oli palapeliä, autoa ja kirjoja. Mutta entäpä, jos heitetään surutta nämä hienoilta kuulostavat lahjalistat roskakoriin ja kohdataan ennemmin todellisuus?

Mitä vauva oikeasti toivoo?

Mitä vauva voisi toivoa joululahjaksi? No ei ainakaan mitään hienoa uusinta muotia olevaa ja lauluja rallattelevaa lelua, vaan riittää aivan hyvin, kun käärit kaukosäätimen lahjapaperiin. Vielä parempaa on, jos kaukkari on sitä mallia, josta takaluukku aukeaa lattialle viskatessa ja patterit kierii ympäriinsä. Kaukkari käy samalla kehittävänä pelinä, kun lapsi pääsee kisailemaan kumman sormet poimivat nopeammin ah niin ihanat lattialla rullaavat patterit. (Patterit on sitten oikeasti vaarallisia lapsen käsissä!)

Myöskään mitään turhaa aktiviteetti kuutiota ei kannata ostaa, koska aivan saman asian ajaa hyllyn alta huolimattomasti pilkottava johdonpätkä. Sitä pätkää on niin kutkuttava näpertää, nakertaa, nuolla ja heiluttaa. Vielä hauskempaa on katsoa, kun äiti vaihtaa väriä punaisesta valkoiseksi nanosekunnissa, kun vauva on päättänyt kieputtaa piuhan kaulansa ympärille. Nauru päivässä pitää taaperon liikkeellä.

Helistimen voittaa puurokauha ja kattila

Kuulin jonkun äidin kertovan bussissa hänen ostaneensa esikoiselleen lahjaksi helistimen. Jouduin puremaan kieltäni, että en olisi mennyt sellainen ärsyttävä olenkolmenlapsenäititiedänkaiken äänensävy päällä latomaan totuuksia lapsista. Miksi oikeasti pistää pennosiaan helistimiin tai leluihin, kun jokaiselta löytyy kotoaan vauvojen luvattu valtakunta; keittiö? Uskon, että paperista kääriytynyt soppakauha, pakasterasiasarja ja avaamaton rapiseva muropakkaus saa vauvan nauramaan onnesta. Vielä hienomman lahjasta saat tekemällä muropakkaukseen pienen reiän, jonka kautta vauva voi sirotella murot ympäri kotia.

Dublot on vuodesta toiseen kiva idea vauvalle, joka tarvitsee tekemistä. Mutta rehellisyyden nimissä, kuinka moni vauva oikeasti istuu matolla nätti hymy naamallaan ja rakentaa loputtomia torneja palikoista? Todellisuus on lähemmäs sitä, että jokainen palikka lentää eri suuntaan, yksi löytyy koiran vesikiposta, toinen sohvatyynyn alta ja kolmas kengästä. Kengistä tuli mieleen, että vauvan on kuin onkin mahdollista saada keskittymään leikkiinsä intensiivisesti. Pitää vain unohtaa kenkäkaappi auki! Niitä naruja kengissä on ihana imeskellä, kengänpohjia rapsuttaa ja aivan kirsikkana kakun päällä on lenkkareiden pohjalle unohtunut hiekkakasa, jolla voi maalailla ympäri lattioita.

Mikä niissä pistorasioissa kiehtoo?

Meidän vauvan ykköstoive voisi olla myös aakkosia opettava nalle, jossa on aktiivista puuhaa pienille käsille. Tai sitten se on vain se mainonnan luoma illuusio, johon me vanhemmat haksahdetaan. Todellinen fakta on, että vauva ei tarvitsisi lahjaksi mitään muuta kuin huoneellisen pistorasioita, joita käydä tökkimässä sydämensä kyllyydestä. Astetta loistavamman lahjasta tekisi vielä se monotoninen ääni toistamassa yhä uudestaan ja uudestaan ”Ei. Älä koske. Ei saa koskea.”

Lahjakasan paras lahja ei siis olekaan äitin hommaama pehmeä paketti, josta ilmestyy yöpaita jollakin nallen kuvalla. Kuka vanhempi edes paketoi vaatteita vauvalleen kuusen alle? Lahjakasan paras lahja on nimittäin sellainen, josta koko vauvan joulu koostuu. Se on rapisevaa, jännittävää, revittävää sekä kutkuttavan huikeaa; lahjapaperia. Ja kyllä luit oikein, lahjapaperia paketoituna lahjapaperiin. Vieläkö joku luulee, että vauva avaa pakettejaan lelunkiilto silmissään? Kyllä se vain on pudotettava teidät todellisuuteen ja kerrottava, että koko joulun kohokohta on repiminen sekä rapistelu eikä ne lahjat.

Älä siis suotta kiirehdi kauppaan. Älä hikoile leluhyllyllä. Älä osta kausikorttia leikkimaahan. Sen sijaan kaada lattialle kasa vaatteita, pyyhkeitä, tyynyjä ja peittoja sekä katso vauvasi valtavaa riemua painiessaan kasan keskellä.  Ota siis tästä postauksesta vinkki talteen ja säästä hankinnoissa iso summa! Paketoi kuusen alle vain kaukkari, pari sähköjohtoa, hirveä kasa lahjapaperia, keittiövälineitä sekä pistorasioita. Ja vaikka postaus on totista totta, luethan sen silti kevyet sarkasmilasit silmillä? Hyvää Joulua kaikille!

Kommentit

6 kommenttia
Anette - Operaatio Äiti.

Kannattaa 🙂

Nyt on asiaa. Kieltämättä hiukan hymyilitti se aiempi postaus niistä lahjoista. Kyllä niitä ihania tavaroita vanhempi ostaa osittain itselleen – eikä siinä mitään, lahjanantajan ilo on arvo sekin, eikä ollenkaan vähäinen arvo olekaan. Maailman ihanin vauva (kuten kaikkien vauvat ovat) ansaitsee maailman suloisimmat lelut. Ja vielä ”kehittävätkin”. Ei siinä mitään, näyttivät ne minunkin silmiini ihanilta ja suloisilta (kuten monet vauvatavarat)… ja silti, jos se oma kullannuppu saa itse valita, kaukosäätimet ja muropaketit ja keittiöhärpäkkeet hakkaavat usein tarkkaankin mietityt lelut mennen tullen ja palatessa… Vaikka siihen rapinapaperiin kääräistynä.

Toivotan ihanaa joulua kaikille lahjojenantajille ja lahjojensaajille!

Anette - Operaatio Äiti.

Sinne myös 🙂

Hei! Olisko sulla suosituksia mikä uuniperuna annos olisi hyvä picnickissä? En ole aiemmin syönyt uuniperunaa mutta tekisi mieli kokeilla uutta ja taisin joskus joskus nähdä sinun instagramissa jonkin kuvan.. 🙂

Anette - Operaatio Äiti.

Picnicin uuniperunassa saa valita ainakin lisukkeen eli salaatin tai raastesalaatin. Vaihtelen itse kumman otan. Salaatti on aika perus ja siihen tulee vähän kastiketta. Raastesalaatti on juurikin sellainen happamampi, mutta hyvää omasta mielestä. Uuniperunan kanssa voi valita oman maun mukaan lisukkeita. Omat suosikit on tonnikala ja lämminsavulohi, koska olen aikalailla kalaihmisiä. Siihen mukaan tulee kastike, joka on superhyvää. Myös patonki kuuluu annokseen! Lapset ovat syöneet myös kanaa uuniperunan kanssa 🙂

Olipa kiva tieto myös minulle. Olen aatellut testata kun alkaa kyllästyttää miuta perus burgerit yms. 😀

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä