Pupuja lapsiperheessä

Meillä on kaksi pupua. Kaksi suloista sekä pörhöistä perheenjäsentä. Tässä postauksessa kerron vähän näistä meidän pitkäkorvista ja elämästä niiden kanssa.

Pupu ei ole lelu eikä häkinjatke

Ensinnäkin haluan sanoa, että pupu ei ole lelu. Sitä ei voi ostaa extempore lahjaksi tyttöystävälleen pääsiäisenä tai lapselleen jouluna. Pupu on äärimmäisen hyvin omistajaansa kiintyvä otus, joka saattaa elää yli kymmenen vuotta. Siinä on pitkä aika sitoutumista. Pupu ei myöskään ole häkinjatke eikä sen kuulu elää häkissä. Pupuilla kuuluu olla mahdollisuus kulkea kodissa vapaana suurinosa päivästä. Joskus vuosia sitten omistin neljä pupua, joista jokainen eleli vapaana kotona. Nämä kaksi suljen häkkiin, kun lähden ja syynä on heidän oma turvallisuus. Meillä on nykyään nimittäin liian innokas koira ja kiltteydestä huolimatta koiran vaistot voi herätä.

Pienet tuitut hermeliinit

Näiden pupusten nimet on Rumpali ja Nappula. Ah, niin puputyyppiset perinteiset nimet. Tarinaa niihin ei ihmeemmin ole, mutta Rumpali oli harmaa, mies tykkää Disneysta ja lopun voittekin päätellä. Nappula nimi tulee taas siitä, että lapsena meillä oli pupu, jonka nimestä lopulta inspiroiduin. Nappula kulkee myös nimellä Nakki ja se johtuu meidän keskimmäisestä neidistä, joka kerran erehtyi pupuja esitellessä ja näin lempinimi jäi elämään. He ovat hermeliinejä eli hyvin pieniä ja vähän tuittuja. Hermeliini on hyvä rotu, mutta ensimmäiseksi kaniksi suosittelen ennemmin leppoista kääpiöluppaa. Rumpalilla oli seuranaan alunperin oma siskonsa, joka menehtyi 2016 ja kaveriksi tuli sitten Nappula. Kahden naaraan totutus on todella työlästä, joten parhaiten yhteen sopii naaras ja leikattu uros. Paino sanalla leikattu, koska pupuvauvojen teettäminen ilman ymmärrystä asiasta ei ole ihanaa ja söpöä.

Käytännönasioita pupuista

Meidän pupusilla on kaksikerroksinen häkki turvapaikkanaan, josta ne pääsee jaloittelemaan. Häkin pohjalla ei ole purua, vaan pehmeät kynnysmatot. Puput on opetettu sisäsiisteiksi eli kumpikin käyttään vessa-astiaa. Ravinnokseen nämä kaksi sankaria syövät vihanneksia, hedelmiä, kovaksi kuivattua leipää, pellettiä sekä pääosin heinää. Heinä on todella tärkeä osa kanin ravintoa ja se pitää ruoansulatuksen toiminnassa.

Pupu lapsiperheessä

Eläimen hankkiminen lapsiperheeseen on aina sellainen juttu, että sitä pitäisi harkita pitkään. Kani ei ole eläin, jonka voi siirtää kodista toiseen tai viedä piikille, koska yllättävä allergia pukkaa. Eläimen hankkiminen on aina tärkeä sitoutuminen, joka pitää ottaa vakavissaan. Kannattaa aina miettiä tarkkaan onko todella valmis hankintaan ja siihen vastuuseen, joka eläimen mukana tulee. Mitä lapsiin tulee, niin pienikin lapsi voi hyvin pärjätä eläimen kanssa, jos lapsi siihen alusta asti opetetaan. Kaikista tärkein opetus lapselle on, että eläimen omaa tilaa tulee kunnioittaa eikä eläintä saa satuttaa.

Pupu lemmikkinä

Puput lemmikkinä antaa paljon. Ne on seurallisia, nuolee omistajaansa ja rakastaa rapsutuksia. Toki aina sekaan mahtuu niitä tyyppejä, joita ei seura kiinnosta. Kani mielletään usein purevaksi ja araksi, mutta silloin on yleensä kyse siitä, ettei tämän kanssa ole vietetty aikaa. Kun pupusen ottaa osaksi omaa arkea ja elämää, tulee siitä uskollinen lemmikki. Muistan aikanaan ennen lapsia omistaneeni kääpiölupan nimeltä Ruusu. Ruusu oli sellainen tapaus, että kotiin tullessa se kiipesi syliin nuolemaan naamaa ja illalla se istui sohvan selkänojalla katsomassa meidän kanssa televisiota. Tämän takia rakastan pupuja ja niitä meillä tulee varmaan aina olemaankin. Nämä nykyiset ovat sopeutuneet meille hyvin ja toinen viihtyy lastenkin kanssa sylissä köllien. Vanhempi ei niinkään sylissä viihdy, mutta on muuten seurallinen.

Onko siellä muita pupujen rakastajia? 

 

Kommentit

8 kommenttia
Anette - Operaatio Äiti.

Hyvää viikonloppua ja kiitos kommentista ♡

Ei pupu, vaan kani.
Ja ulkona luonnossa se pupu on joko jänis, rusakko tai kani. Ei pupu.
Pupun voi löytää lelukaupassa hyllyltä tai lastenkirjan sivulta. Pupu on satuolento. Eläin on jotain muuta.
Mutta varmaan kivoja lemmikkejä.

Anette - Operaatio Äiti.

Pupu se meille on ja tulee olemaankin 🙂 Mun blogi ei kuiteskaan oo mikään wikipedia niin ei se oo niinkään kirjotanko niistä kaneina vai pupusina. Ei se millä kutsuu muuta sitä asiaa yhtään vähemmän tärkeäksi tai epäaidoksi.

Hei, miten pupun saa opetettua sisäsiistiksi ja onko se kuin työläs prisessi? Kestääkö kauan, ja minkä ikäsenä? 😊 Onnistuukohan Marsuille myös sisäsiistiksbopettaminen..?🤔 Oon todella eläinrakas ja meillä on lapsena ollu aina eläimiä, pupuja, marsuja jne. Ja tulevaisuudessa on haaveena joko pupuja tai marsuja 😊

Anette - Operaatio Äiti.

Marsuista en valitettavasti tiedä. Pupun saa opetettua pitkällä pinnalla ja ajankäytöllä. Tärkein ehkä on se, että häkin pohjalla ei ole puruja vaan purut on vessa-astiassa. Täten kani erottaa vessan selkeästi. Kani myös jostain syystä tekee asiat heinien lähelle eli itse nostan aina kuohkeat heinäkasat vessaan. Kotona se on sitten vapaana sitä, että heittelee papanoita vessaan ja aina jos kani pissaa lattialle sen kantaa vessaansa. Kanit on aika fiksuja lopulta.. todella fiksuja 🙂

Ihanat pitkäkorvat teillä! Juttu oli hyvä ja avaava etenkin pupun hankitaa miettivälle. Meiltä löytyy hieman melankolinen pupu: leikkauksen jälkeen häntä ei ole oikein kiinnostanut läheisyys eikä koskaan hakeudu paijattavaksi, (kun taas ennen kastraatiota kiipesi syliin ym) mutta kun häntä paijailee, hän parkkeeraa oikein mukavaan asentoon ja nauttii rapsuttelusta. Sanonkin aina, että eihän se siinä pötköttelisi jos ei hellyydestä tykkäisi, hän vaan on niin melankolinen pupu. Ja silti me häntä rakastamme!

Hyvää viikonloppua!

Siis ihan uskomatonta käytöstä! Palautetta kyseiseen paikkaan ettei tollanen enää toistu. Itse olen kyllä molempia lapsia imettänyt kesken uintireissun. Kyllähän jotkut käyvät syömässä eväitäkin kesken uimisen..

Anette - Operaatio Äiti.

Jooo! Tää tuli muuten väärän postauksen alle, mutta ei se mitään 🙂

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä