operaatio äiti - Banneri

Osa lapsista syö tuttia ja osa ei. Niillä, jotka syö on luonnollisesti jossain vaiheessa vieroitus edessä. Miten tutista pääsee eroon? Voiko lapsi luopua tutista itse?

 

Tutin käyttö jakaa mielipiteitä

Meidän kolmas tuttisuu ei olekaan enää tuttisuu ja viime viikolla alkoi vihdoin tutiton elämä. Tutti on sellainen asia, joka jakaa helposti mielipiteitä vanhempien keskuudessa. Osa kokee sen tärkeäksi, jotta välillä saa kätensä vapaaksi ja osa taas ei missään nimessä halua tuttia lapselleen. Olen aina miettinyt mistä joidenkin tuttikielteisyys johtuu? Pelätäänkö siinä hampaiden tai imetyksen puolesta? Vai pelottaako siitä vieroittaminen? Onhan tutti toisaalta myös epäluonnollinen asia, jota jotkut ei vaan halua ottaa osaksi arkea.

Erilaisia tuttisuita

Meillä ensimmäinen lapsista oli tutin suurkuluttaja ja luulen sen johtuvan siitä, että hän oli myös pullolapsi. Tutteja oli siellä täällä kotona ja sängyssäkin varmaan kymmenen. Tutti oli lohtu, turva ja totuttu tapa. Toinen lapsista oli tuttia vastaan ja taistelin varmaan neljä kuukautta, että hän sitä söisi ja sitten luovutin. Olisin kokenut tutin isoksi avuksi noiden itkuisien aikojen tukena. Kolmannen kohdalla en sitten suostunut tutittomaan elämään ja alusta asti totutin vauvaa tuttiin. Tällä kertaa ostin täysin muovittomia sekä luonnollisia tutteja.

 

Tutti kehiin, mutta kohtuudella

Alkuun totutus tuttiin oli imetyksen takia hankalaa, mutta pikkuhiljaa homma alkoi toimimaan. Totutin kuitenkin tuttiin niin, että yleensä nyppäsin sen pois nukkuvan vauvan suusta ja tarjosin tuttia vain oikeasti haastavilla hetkillä eli rattaissa tai autossa. Ajattelin, että se on hyvä turva arkeen, jotta saan voitettua aikaa, mutta en kuitenkaan halunnut esikoisen tuttiriippuvuutta toistaa. Lopulta eniten tuttia syötiin noin vuoden iän tienoilla, kun hampaita tehtiin, mutta muuten se oli apulisänä ulkona ja matkoilla.

Älä pelkää tutista vieroittamista!

Tutista vieroittamista pelätään ja stressataan hirveästi. Lohdutan, että jotkut lapset vieroittuu siitä itsellään ja niille, joille tutti on liian tärkeä löytyy kyllä muita keinoja vieroittamiseen. Yksi parhaita keinoja on leikata tutin pää irti ja tarjota rikkinäinen tutti lapselle. Tein saman tempun esikoiselle ja tämä naureskella hörötti rikkinäiselle tutille. Alkuun tutti yritti päätyä suuhun koko ajan tottumuksesta, mutta jossain vaiheessa lapsi ehdollistui sille, ettei sitä rikkinäistä päätä pysty imemään. Lopulta hän nukkui kaksi viikkoa risa tutti kädessään ja siihen loppui tutin syöminen.

Joskus lapset vain luopuu tutista

Tämä kolmas taas vain lopetti tutin syömisen viime viikolla. Jo pitkään öisin hän on napannut tutin suustaan unissaan ja kunnon heittokädellä viskaissut sen seinään. Seuraavaksi tutti lensi seinään jo ennen nukahtamista ja nyt viime viikolla hän alkoi kantamaan sitä mukanaan, mutta ei enää syönyt sitä. Tässä vaiheessa keräsin loput tutit tasoille ja lopetin niiden tarjoamisen. Tutin nähdessään taapero vain hihkaisee ”tutti”, mutta ei edes pyydä sitä.

Hei hei tutti. Palvelit hyvin.

Ps. Postauksessa näkyvä tutti on Natursutten

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Anette - Operaatio Äiti.

Anette - Operaatio Äiti.

Lauttasaarelaisen perheen elämää ja arjen kiemuroita höystettynä lastenvaatteilla sekä lukemattomilla kuvilla. Blogi sisältää paljon pohdintaa sekä realistisen katsauksen perheen arkeen.

Äiti -90. Isi -96. Poika 10/12. Tyttö 11/15. Tyttö 12/17. Poika 02/21. + 🐕🐕🐰🐰🐹

Arkisto

X