operaatio äiti - Banneri

Meidän lapset on kehittyneet aikalailla samaa tahtia fyysisesti. Kaikki taidot on tullut ajan kanssa rauhassa ja vähän vanhemmalla iällä. Nämä lapset on sellaisia, että minkään oppimisessa ei tunnu olevan kiire.

Taitava taapero ei halua kävellä

Meillä on perheessä tuollainen ihana taapero, jonka jo seuraajat tunnistaakin. Tuo taapero on juuri siinä vaiheessa, kun kaikkea uutta opitaan ja taitoja kehitetään. Se uusien taitojen oppiminen muuten vaikuttaa yöuniin eli milloin hän seisoo unissaan sängyn päätyä vasten ja milloin taas selittää jotain omalla kielellään. Meidän taapero on parin kuukauden päästä 1,5-vuotias. Hän on taitava pieni ihmisentaimi, mutta yksi iso taito vielä puuttuu. Haarukalla syöminen onnistuu, sorminäppäryys luonnistuu ja muutama sanakin tulee suusta, mutta kävellä hän ei aio!

Esikoisen aikaan paineistuin kaikesta

Esikoinen oli tasan päivälleen 1,5-vuotias, kun hän lähti kävelemään. Tähän taipaleeseen liittyi paljon odottelua sekä malttamattomuutta. Voin sanoa, että tuoreena äitinä huolehdin, stressasin ja pohdin usein, että mikä omassa lapsessa on vikana. Lähdetään siitä ajatuksesta kuitenkin, että on todellakin normaalia, vaikka lapsi lähtisi kävelemään vähän myöhemmin. Kavereiden kummastelua tai kerskailua ei kannata ottaa kuuleviin korviinsa, vaan antaa lapselle kehittymisrauha. (Lue postaus : Anna lapselle kehittymisrauha!) Tiedän, että vastaleivottu äitiys asettaa herkästi paineita ja jännitystä lisämausteeksi arkeen, mutta yrittäkää rentoutoa. Kaikki menee kyllä yleensä ihan hyvin.

Kävelyyn voi liittyä joskus arkuutta

Esikoisella oli hieman löysyyttä jaloissaan eikä niinkään jäntevyyttä, joten lähtö oli hidasta. Ei se mitään, nyt hän juoksee jopa parikin kilometriä eikä tunnu missään. Myös toinen lapseni oli hitaahko lähtemään liikkeelle, mutta yllätti kaikki peppukiitämisen päätteeksi ja käveli veljeänsä kolme kuukautta aiemmin. Nyt tämä kolmas neiti on 1v4kk ikäinen eikä vielä halua irroittaa otettaan. Huomaan hänessä tietynlaista arkuutta kävelemisen suhteen. On jännä kuitenkin huomata pienen pieniä muutoksia kehittyvissä taidoissa ja siinä jalan lihaksistossa. Tukea vasten mennään nimittäin jo kovaa ja etenkin myös öisin unissaan.

Kävelevä lapsi ei ole hankala

Moni sanoo, että sitten on raskasta, kun lapsi kävelee ja sitä pitää koko ajan seurata perässä. Itse koen, että kävelevä lapsi on helpompi, koska ympäröivä maailma aukeaa hänelle paljon paremmin. Ulkoilu on mahtavaa, kun voi kävellä ja tutkia joka paikkaa. Konttaaminen on kuitenkin työläämpää ja vaatii lapselta pitkällä matkalla sellaista panostusta, mitä ainakaan oma lapseni ei jaksa. Olen myös kotona opettanut lapset suoraan siihen, että joku ei ole koko ajan huohottamassa niskaan, vaan koti opitaan tuntemaan itse. Siihen liittyy kaikki mitä voi tehdä ja mitä ei voi. Toki meillä on vaaralliset esineet korkealla ja yksikerroksinen koti, mutta muuten lapset menee ilman valvovaa silmää täällä itsekseen. Näin myös silloin, kun tämä nuorin vihdoin nousee jaloilleen.

Juuri kävelemään oppinut lapsi on sympaattinen enkä malta odottaa niitä ensimmäisiä askelia. Se lapsen ilme, riemu ja haparoivat askeleet! Kävely on kyllä sellainen asia, jota odotan täysillä. Mitä mieltä seuraajat on siitä, että onko kävelevän lapsen kanssa työläämpää vai ei? Missä iässä teidän lapset on kävelleet?

Kommentit (6)

Meillä on molemmat olleet aikaisia lähtijöitä. Poika käveli 9kk, tukia vasten 7kk ja tyttö tukia vasten 6kk ja ottanut askeleita ilman tukea 8kk iästä. Tottakai olen ylpeä (olisin toki lähtivät missä iässä vain) mutta on arki näiden kanssa ollut tosi hankalaa. Vauhtia on ihan liikaa ja järkeä ei vielä päässä ollenkaan.
Hankalaa on myös puhua asiasta ilman, että se otettaisiin kerskailuna. En ymmärrä miksi aikaista liikkeellelähtöä niin ihannoidaan, kaikki pääsee paljon helpommalla jos vauva on jo vuoden ja mielellään yli 😊

Mulla poika pari viikkoa almaa vanhempi ja ei kävele myöskään! Pari askelta ilman tukea ottaa jos ensin kävelyttää kädestä pitäen ja sitten varkain irroittaa otteen. Mutta heti sen parin askeleen jälkeen vaihtuu konttaus😅

JOO siis toiset on tässä vähän arempia! Mutta teillä ainakin kävellään varmasti ihan kohta!

No kyllä se siinä mielessä on hankalampi että kun se päättää ottaa hatkat niin pitää olla koko ajan silmä tarkkana. Muistan lapsen 1.5-vuotiskesästä vain sen, että juoksin sen perässä. Vielä kun halua on enemmän kuin taitoa niin täytyy kattoa perään tosi paljon. Täällä kaupungissa missä asutaan ja autoteitä on joka puolella niin kyllä se 1.5-v oli raskas 😅

Joo toki toi puoli siinä on! 🙂

Onhan se joo totta 🙂

Vastaa käyttäjälle Mymmeli Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Anette - Operaatio Äiti.

Anette - Operaatio Äiti.

Lauttasaarelaisen perheen elämää ja arjen kiemuroita höystettynä lastenvaatteilla sekä lukemattomilla kuvilla. Blogi sisältää paljon pohdintaa sekä realistisen katsauksen perheen arkeen.

Äiti -90. Isi -96. Poika 10/12. Tyttö 11/15. Tyttö 12/17. Poika 02/21. + 🐕🐕🐰🐰🐹

Arkisto

X