Écrit par Papa : Ranska toisena kielenä

Bonjour, ou « moikka » comme on le dit en finnois. Täällä vierailevana kirjoittajana tällä kertaa « monsieur  Operaatio äiti » eli perheen isä.

Ranskan kielen saapuminen meidän perheeseen

Lasten ranskan kielen opiskelu on herättänyt kiinnostusta ja sen kytkös meidän perheeseen. Tässä kohtaa lienee tunnustettava, että syy kytkökseen löytyy musta. Mä olen asunut noin kymmenkuukautisesta vajaan parin vuoden ikään asti Belgiassa, Brysselissä. Suomeen palatessa taas jatkoin ranskankielisessä päiväkodissa, mistä matka jatkui aina ylioppilaslakkiin asti puoliksi ranskankielisessä kouluympäristössä. Kieliopinnoista huolimatta oma sukutaustani on silti äärimmäisen kantasuomalainen.

Omat kokemukset kahden kielen oppimisesta

Kaksikielisestä oppimisympäristöstä on myöhemmässä vaiheessa ollut ainoastaan helpotetta sekä apua. Uusien kielien, etenkin latinapohjaisten kielien, opiskelu ja ymmärtäminen on itselleni nykyään äärimmäisen helppoa. Lisäksi kielen mukana on tullut ikkuna kaikkiin niihin kulttuureihin ja maihin, missä ranskaa puhutaan (ja croyez-moi, niitä on paljon). Se taas on lisännyt tietynlaista avarakatseisuutta, avannut ymmärrystä monista asioista sekä opettanut monikulttuurisuutta. Lisäksi itse koulu, joka alkaa 5 vuoden iässä leikkikoulusta ja jatkuu halutessaan aina suomalaiseen ylioppilastodistukseen asti, tarjosi vankan pohjan kaikenlaiselle oppimiselle: kielille, matemaattisille aineille, taiteelle ja kulttuurille, liikunnalle…

Jokainen lapsista ranskikseen

Näiden lopunelämän kannalta tärkeiden tukipilareiden takia koinkin tämän polun myös erinomaisena mahdollisuutena meidän lapsille ja sen takia vahvasti suosittelin myös meidän ensimmäisen lapsen, jolla on eri isä, laittamista tuohon ”putkeen”. Hän on pitänyt koulusta kovasti ja alkavana syksynä onkin edessä jo ensimmäinen luokka sekä kolmas vuosi tuossa samaisessa rakennuksessa. Meidän keskimmäinen taas on käynyt jo harjoittelemassa hieman etukäteen leikkikoulun puolella ja tarkoitus olisi aloittaa aivan kokoaikaisesti sitten sinä syksynä, kun hänkin täyttää vihdoin viisi. Nuorin lapsista taas seuraa sitten omalla vuorollaan perästä.

Oliko toisesta kielestä haittaa?

Kärsikö suomen kielen opiskelu tästä hyvinkin vahvasta kielikylvystä? Pas du tout ! Päinvastoin vanhempieni kertomusten mukaan minun on ollut jopa vaikea opetella tuolloin alle vuoden ikäisenä ranskan kieltä, sillä ensimmäiset sanat alkoivat puskea suusta ja kotikieli on aina kotikieli. Eli vaikka elinympäristö, päiväkoti ja muut lapset kuin aikuisetkin olivat ranskankielisiä, suomi eli vahvana alusta asti. Mutta hiljalleen ympärillä kuultava kieli kävi sitä vastoin tutuksi ja vähitellen muutamista sanoista alkoi tulla lauseita sekä puhtaista veikkauksista aitoa ymmärtämistä. Pian tunsinkin itseni kaksikieliseksi.

Meidän lasten kielenopettelun aloitus

Meidän lapset eivät ole sen sijaan näin vahvaa starttia saaneet toisen kielen ympäröimänä, minkä takia olen pyrkinyt korvaamaan sitä aukkoa erilaisten ranskankielisten ohjeiden antamisen, laulujen kuuntelun, ohjelmien katsomisen ym. avulla. Ja tällein, kun tietyt asiat ovat selkeästi olleet toisella kielellä, niin niissä on ikään kuin joutunut opettelemaan uutta kieltä alussa hieman arvauksien varassa. Toki olen silti ohessa jatkuvasti opettanut ja vastannut kysymyksiin. Ja tietyt ohjelmat ovat selkeästi olleet vain tällä toisella kielellä tarjonnassa tuodakseen selkeyttä, esimerkiksi Teletapit, Petit Ours Brun sekä Bonne nuit les petits. Muiden kielien tulvaa taas olen tässä kohtaa rajannut pois, ettei näin alkutekijöissään oleva kielen opettelu häiriintyisi. Eli yksi pala kerrallaan. Muuten opettelu on käytännössä hyvin samalla pohjalla kuin useimmissa kodeissa nykyään, missä annetaan elokuvien tulla englanniksi lapsille ja he poimivat sanoja sieltä täältä sekä alkavat ymmärtää juttuja paikoittain.

Mikä tukee kielen kehitystä?

Aksentin kehittymisen ja autenttisen lausumisen oppimista tukee, mitä enemmän ympäristössä kuulee vierasta kieltä mahdollisimman puhtaasti. Sitä varten ohjelmat ja mahdollisuuksien mukaan pelitkin ym. ovat suomen lisäksi vain ranskaksi, milloin kielikorva kehittyy kuulemaan kieltä. Koulussa taas etenkin pienten kanssa toimivat ranskankieliset ohjaajat ja opettajat taas ovat aidosti ranskalaisia, mikä tukee mahdollisimman hyvää kielen oppimista. Ja samaa tapaa noudatan itsekin yhä tässäkin kohtaa ikää eli itse opiskelen ammattikorkeakoulussa tällä hetkellä, ja opintojen ohessa olen parantanut espanjan ja ranskan taitojani käymällä äidinkielenään näitä puhuvien opettajien kursseilla.

Eli tällaista meillä harjoitetaan niin sanotusti kulissien takana. Toivottavasti oheinen teksti vastasi edes osittain pohdintoihinne aiheesta. Jäikö joku aihe kuitenkin mietityttämään vielä? Mielelläni vastaan jatkokysymyksiinkin.