Se, että on vaikeaa ei sulje pois rakkautta

Elämässä tulee vaikeita hetkiä. Voi olla, että vanhempien kanssa on vääntöä, sitä tappelee sisaruksensa kanssa tai käy läpi vaikeita vauvavuosia. Sulkeeko se, että on vaikeaa pois rakkauden?

Erimielisyyksiä teini-iässä

Olin vaikea teini. En sillä tapaa, että olisin polttanut tupakkaa kaupan nurkalla tai karkaillut kotoota. Olin vaikea, koska hyvin aikaisessa vaiheessa tiesin, mitä halusin ja mistä taas olin vahvasti eri mieltä. Tuli vastaan asioita ja sääntöjä, joita en ymmärtänyt enkä kaikella rakkaudella ymmärrä aina välillä vieläkään. Vanhempiaan kuuluu silti kunnioittaa ja se on sitten se asia, jossa saatoin olla hieman haastava. Tuli otettua melko usein sanallisesti yhteen vanhempien kanssa, mutta ei se koskaan rakkautta vähentänyt. Tänä päivänä olen oppinut sen, että voin olla eri mieltä, mutta kunnioittaa silti pitää.

Joskus on vaikeaa

Sisko, jonka tukkaa oli kiva repiä

Meillä oli suuria taisteluita oman siskoni kanssa. Joskus se alkoi leikkimielisellä painilla vanhempien sängyssä ja päätyi siitä pian siihen, että joku puri jotakuta, koska leikki meni tunteisiin. Muistan vuotaneeni usein verta, kun siskoni hieman railakkaasti ilmaisi mielipiteensä ja muistan iskeneeni avainnauhalla siskoani päähän, kun minä ilmaisin mielipiteeni. Kuulostaako hurjalta? Ehkä, mutta koko touhu vain vahvisti meidän välejä ja rakkaus oli läsnä jokaisella hampaaniskullakin. Tänä päivänä ollaan todella todella tärkeät toisillemme ja nähdään usein. (Kunnes iski korona ja erotti meidät fyysisesti.)

Vaikea vauva-aika kulutti

Yksi kolmesta lapsistani on ollut vaikea vauva. Vaikealla en kuvaile sitä, kuinka tärkeä lapsi on, vaan sitä arjen toimivuutta. Tämä vauva itki koko ajan. Ensin itku kesti 6 kuukautta aamusta iltaan suoraa huutoa ja sen jälkeen väheni noin 20% jatkuen näin jonnekin kolmen vuoden ikään saakka. Elämä oli vain yhtä itkua, pärjäämistä ja vauvan hyssyttelyä. Puhun usein siitä, että yksi vauva-ajoista oli raskas ja kuluttava, koska sitä se oli. Mitä sitä totuutta kiertämään? Se, että joku on raskasta ei silti sulkenut pois sitä valtavaa hyökyvää rakkaudentunnetta, joka vyöryi sydämestäni tuota huutavaa kääröä kantaessa. Olen rakastanut jokaista lastani yhtä paljon haasteiden määrästä riippumatta.

Parisuhteen repeilyt ei tarkoita rakkaudesta luopumista

Joskus parisuhde repeilee ja uhkaa hajota. Se, että meillä meni vuosi sitten huonosti oli ihan monen sattuman kauppa ja tietynlainen epätoivon hetki. Siinä hetkessä tuli mietittyä kaikenlaista läpi ja tottakai kumpikin nosti pöydälle sen ajatuksen, että kannattaako jatkaa. ”Onko meistä kulkemaan tätä matkaa yhdessä, jos kumpikin juoksee sokkona päin seinää koko ajan?” Jos olisimme tuolla hetkellä eronneet, ei rakkaus olisi siihen oven sulkeutumiseen kuollut sillä sekunnilla. Rakkaus parisuhteessa ei ole päätöksenalainen asia, vaan se on vahva tunne, joka ei sammu sekunnissa. Se, että joskus suututaan, joskus lähdetään yksin vihaisena kävelylle tai tapellaan enemmän ei tarkoita rakkauden katoamistemppua. Kyllä se siellä hehkuu jossakin sisällä, vaikka hetken joku toinen tunne söisikin kaiken tilan.

Ei. Vaikeat hetket elämässä ei sulje pois rakkautta. Se, että on vaikeaa on tunnetila, joka syntyy jostakin sen hetkisestä asiasta. Vaikeaa voi olla siksi, että ei kestä siskon voittoa painimatsissa. Vaikeaa voi olla siksi, että on vielä nuori ja kokematon eikä halua vahvan visionsa kanssa taipua auktoriteetin edessä. Vaikeita asioita voi olla myös parisuhteen kompastelut tai vauva-arjen itkuisuus. Ainut neuvo, jota itse osaan sanoa on ymmärtäminen. Ymmärrä itseäsi, salli tunteesi äläkä anna ulkopuolisen väittää mitään muuta.

ps. Kuviin on upotettu pari vanhan postauksen linkkiä!

SEURAA MYÖS :  INSTAGRAM @OPERAATIOAITI

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä