Rakastuminen viikossa tulkittiin laastarisuhteeksi

Nykyinen parisuhteeni on asia, joka aiheutti paljon keskustelua aikanaan. Onhan tässä suhteessa ollut vaiheensa, mutta laastarisuhteeksi tämä ei päätynyt nopeasta rakastumisesta huolimatta.

Laastarisuhteeksi

Edellinen suhde päättyi hitaasti

Olin edellisessä suhteessani 5,5 vuotta ja se tuntuu pitkältä ajalta näin jälkeen päin ajatellen. Diagnosoin meidän suhteen epäonnistuneeksi nuoruuden tyhmyyden takia, koska mentiin yhteen ihastuksesta ja tehtiin kaikki niin, miten ”pitikin”. Yhteenmuutto, kihlat, koira, naimisiin, lapsi. En sano, etteikö meillä olisi hauskaa ollut, mutta siihenhän se jäi. Tuntui kuin olisi elänyt kaverinsa kämppiksenä, jonka kanssa tulevaisuuden suunnitelmat eivät edes osuneet yhteen. Olemme puhuneet eron jälkeen siitä, että kumpikin tajusi asian, mutta ei osannut aiemmin tehdä sille mitään. Keväällä kaikki iski tajuntaan ja puolen vuoden ajan hiljalleen erkanimme. Lopulta lusikat menivät jakoon marraskuussa, kun uskalsin vihdoin kysyä, että halutaanko me tätä oikeasti. Ei haluttu.

Kyllä erossa aina on jotain surullista

Oli ero sitten sopuisa tai riitaisa, liittyy siihen aina edes vähän surua. Yksi matka päättyy ja totuttu elämä muuttuu toiseen. Samaan aikaan surin rutiinien menettämistä, elämän muuttumista ja sitä, että joudutaan pallottelemaan lasta koko lapsuuden ajan kodista kotiin. Olin kuitenkin helpottunut, että uskallettiin tehdä päätös mennä erilleen, mutta samalla oma tulevaisuuden suunta oli hukassa. Vähiten osasin ajatella seurustelevani enää uudelleen kenenkään kanssa, vaikka niinhän siinä sitten tapahtui käytännössä heti.

Työpaikan ’mysteerinen’ ystävä

En ole koskaan ennen myöntänyt tätä kunnolla ääneen, mutta nykyinen parisuhde alkoi kuin salama kirkkaalta taivaalta. Aiemmat puheet aiheesta saattavat mennä hieman ristiin tämän postauksen kanssa, koska halusin silloin jättää osan asioista kertomatta somessa. Ujostutti kertoa omat ratkaisut ääneen, vaikka ei tässäkään asiassa lopulta ollut mitään epänormaalia. En myöskään jaksanut kuunnella sitä laastarisuhteeksi spekulointia, joten oli vain helpompi olla mainostamatta suhteen alkua ääneen. Olin siis tuntenut työpaikalta jo pitkään erään tyypin, joka meilläkin usein hengasi, heitti autolla kotiin työpäivän jälkeen ja leikitti mielellään poikaani. En koskaan ollut katsonut häntä sillä silmällä, koska olimme vain ihan älyttömän hyviä ystäviä. Ystävyyttä oli jatkunut kaiken lisäksi jo useamman vuoden ja se alkoi, kun hän oli 15-vuotias ja minä kuusi vuotta vanhempi. En olisi koskaan osannut ihastua teiniin, jollaisena häntä tavallaan aina pidin.

Ihastuin ja rakastuin tyyliin viikossa

Eron jälkeen tämä mysteerinen ystävä ilmoittautui luonteelleen tyypillisesti auttamaan itseäni asunnon etsimisessä. Käytiin siinä ohella leffassa, illastettiin ja istuttiin neljään asti yöllä autossa. Oltiin tehty näitä asioita ennenkin, mutta ilman mitään tunnelatausta. Siksi se yllätti itsenikin, kun huomasin auton etupenkillä istuessani käsien hikoavan ja sydämen hakkaavan hullun lailla. Jokainen kerta vilkaistessani tuota ystävää salaa, hyökkäsi vatsaan lauma perhosia. Olin todella hämmentynyt, koska en ikinä ollut kokenut vastaavaa. Suorasukaisena pohjanmaan ihmisenä tokaisin tuntemukseni ääneen ja vieressä oleva ihminen kumartui kohti antaen pitkän pitkän suudelman. Niin meitä vietiin, tunne oli molemminpuolinen.

”Se on vain laastarisuhde”

Alettiin seurustelemaan noin viikko erosta, vaikka ei kerrottu siitä vielä kenellekään. Kumpikin oli aivan varmoja tunteistaan. Muistan elävästi kuinka ihmiset ympärillä arvailivat uuden suhteen suuntaan. Muistan myös ne keskustelupalstojen kommentit, joissa naurettiin räkäisesti väittäen laastarisuhteeksi ja säälittiin poikaparkaa, joka joutui uhriksi. Näin jälkeenpäin ajateltuna olisin voinut antaa enemmän aikaa suhteen kehittymiselle, mutta mitäpä sitä pidättelemään, kun kumpikin oli varmoja tunteistaan. Ja on edelleen.

Kyllä sydän tietää

Uskon siihen, että sydän tietää, kun se tietää. Edellisessä suhteessa oli koko ajan tietynlainen olo, jota en osannut selittää, mutta jälkeenpäin tulkitsen sen niin, että takaraivossa tiesin olevani väärässä paikassa. Miksi sitten en ihastunut ystävääni jo ensimmäistä kertaa tavatessamme? Luulen, että se johtuu siitä, että olen aina uskonut uskollisuuteen ja siihen, että ei sohelleta toisten kanssa, kun on sitoutunut. En ole sellainen, että voisin antaa itselleni anteeksi, jos satuttaisin toista ihmistä tietoisesti. Sen lisäksi tavatessamme ystäväni oli tosiaan vasta 15-vuotias enkä nähnyt häntä vielä minään muuna kuin teininä. Eron jälkeen estot putosivat, olin vapaa ja autossa istuessani heräsin siihen, että istun siellä toisen aikuisen ihmisen kanssa.

Ikäeroko rasite?

Meillä ei ole koskaan ollut ikäeron kanssa ongelmia. Kaikki meidät tavanneet ihmiset luulevat usein meidän olevan suunnilleen samaa ikäluokkaa. Omaa ikääni veikataan nuoremmaksi ja mieheni ikää vanhemmaksi. Ilahdun jokaisella kerralla ihmisten ilmeistä, kun kerron meidän todellisen ikäeron ääneen. Ikä ei kerro ihmisestä oikeastaan mitään, koska kaikkeen vaikuttaa lopulta se ihmisen kypsyys. Ehkä olen sitten itse vähän lapsellinen ja mieheni pikkuvanha, mutta pääasia on se, että meillä hitsaa hyvin yhteen iästä riippumatta.

Rakkaus löytyi salamana, mutta on pysynyt vahvana

Nopeasta rakastumisesta huolimatta, suhde on pysynyt lujana. Se on pysynyt vahvana heikoimmillakin hetkillä ja selättänyt monet vastoinkäymiset. Ehkä siihen vaikuttaa se, että meitä naurattaa yhtä hölmöt jutut, kiinnostaa tulevaisuudessa samat asiat ja meidän pohdintojen mukaan uskalletaan olla yhtä omituisia. Mietitään usein, että ei kehdattaisi tehdä joitakin asioita kenenkään muun seurassa kuin toistemme enkä nyt puhu mistään pierurajan ylittämisestä. Tuntuu, että meidät on tehty toisiamme varten ja kumpikin näyttää kieltä niille, jotka povaavat meille eroa parin vuoden sisällä.

Kun ihminen rakastuu ja löytää sen oikean, sitä vain kolahtaa. Se kolahtaa niin kovaa, ettei sitä oikein voi sanoin kuvata. Meillä kolahti melkein kuusi vuotta sitten. 10 vuotta kohta tunnettu, siitä kuusi seurusteltu. Eipä jäänyt laastarisuhteeksi.

 

SEURAA MYÖS   :   INSTAGRAM  @operaatioaiti

Kommentit

2 kommenttia
Anette - Operaatio Äiti.

Ihanaa, kaikkea hyvää teille ❤😍

Avatar

Täällä yks nopeasti rakastunut 🙋🏽‍♀️ viime joulukuussa 8,5 vuoden suhde päättyi ja laitatin avioerohakemuksen vireille. Tammikuussa lähdin kaverin kanssa laivalle juhlimaan synttäreitä ja jo ennen laivaan astumista kohtasin nykyisen ja se oli rakkautta ensisilmäyksellä 😂 nyt jo asutaan saman katon alla…

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä