Kolmen lapsen äitiys – kliseisen onnellinen pieru keskelle somea

Joskus tuntuu, että valitan paljon. Onhan sitä elämässä paljon valitettavaa, mutta oikeastaan yhtä paljon niitä hyviäkin asioita. Tehdäänpä tästä siis sellainen kliseisen onnellinen postaus, joka käsittelee niitä hyviä asiota.

Onnellinen äiti kolmelle

Olen kolmen lapsen äiti. Voin sanoa, että kolmen lapsen äitiys pelotti ja pelottikin aivan kamalasti! Sitä ajatteli, että tässä nyt sitten hypätään kohti tulevaisuutta, joka on täysin tuntematon. Pelkäsin ehkä eniten sitä ajatusta, että kädet loppuisivat. Kahden lapsen suhteen helpotti aina ajatus siitä, että olisi yksi aikuinen per lapsi. Tämä etu katosi kolmen lapsen myötä.

Onnellinen

Kolmen lapsen kanssa on ollut ”vähiten vaikeinta”

Ajattelin aina, mitä useampi lapsi, sitä haastavampi arki. Olin niin väärässä kuin ihminen voi ollakaan. Kolmannen lapsen kohdalla uusi arki oli vähiten hämmentävää. Muistan aina, kun sain esikoiseni ja elämä oli todella outoa sekä muuttunutta. Kaikki oli niin uutta ja jopa pelottavaa, mutta lopulta siihenkin tottui. Toisen kohdalla se arki, johon oli tottunut meni kokoaan sekaisin. Ei enää pitkiä päiväunia vauvan kanssa tai rentoja vaunulenkkejä. Koko pakka oli ylösalaisin todella pitkään. Sitten tuli kolmas ja arjen muutosta osasi odottaa. Sitä oli jo hyväksynyt, ettei vauva-arki ole niitä päiväunia ja rentoja hetkiä, joten kolmannen lapsen tulo arkeen oli seesteinen kokemus.

Onnellinen kolmen lapsen äiti

Kahdesta lähtee vähemmän ääntä kuin kolmesta

Elämässä tulee hetkiä, kun mietin, ettei nämä kädet riitä mihinkään. Joskus iltaisin istun sohvalla ja ajattelen, että kahdesta lähtisi vähemmän ääntä kuin näistä kolmesta. En väitä, ettenkö joskus katuisi suljetun vessan oven takana sekunnin verran, mutta muuten ei harmita pätkääkään se, mihin elämä on tuonut. Olen riittävän onnellinen.

Aina löytyy kaveri

Kolmessa lapsessa on se hyöty, että naamat vaihtuvat arjessa. Nämä tyypit täällä ovat ihanan avuliaita toisiaan kohtaan. Kun kaksi riitelee, löytyy joukosta aina se yksi sovittelija. Kun yksi on kipeä tai poissa, löytyy silti leikkikaveri. Muistan yhden lapsen kanssa sen loputtoman viihdyttämisen määrän ja sen, ettei mikään koskaan riittänyt. Nyt kolmen lapsen äitinä ihailen lasten kykyä viihdyttää toisiaan.

Pelkäsin täydellisen paletin hajoamista

Tottakai askel uuteen arkeen aina pelottaa tai vähintään luo jännityksen tunteen. Itse pelkäsin, että totuttu arki ja elämä menisi rikki, kun totutun pakan sekoittaa uudelleen. En olisi koskaan osannut ennustaa, kuinka hyvältä tuntuukaan olla kolmen lapsen äiti. Jotenkin sen arjen työläyden antaa anteeksi, koska on saanut jotain niin suurta elämäänsä. Ne vaikeat hetket tulee kahlattua läpi ja hetken huoahdettua sitä muistaa olla kiitollinen ja taas onnellinen.

Kolme lasta teki musta väsyneen ja kiireisen, mutta myös itsevarman ja onnellisen. Tässä teille tämä kliseisen onnellinen pieru keskelle somea.

Onnellinen äiti

 

SEURAA MYÖS    :   INSTGRAM   @operaatioaiti

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä