Elämä on valintoja täynnä

Maailma on erilaisten tarinoiden paikka. Se kantaa sinun askeltesi lisäksi miljoonien muiden askeleet eikä yksikään askellus ole samanlainen. Kengän numero voi olla sama, ihmisen paino voi olla sama tai tapa edetä muistuttaa toisen tapaa, mutta silti jokaisessa askelluksessa on jotain erilaista. Elämä on valintoja täynnä.

Kassalla hitaasti asioiva asiakas

Kun sinä siellä seisot yhtenä iltapäivänä kaupan jonossa hikisenä miljoonien muiden kanssa ja huomaat kassalla vähän jo vanhemman asiakkaan siirtävän tavaroitaan mielestäsi liian hitaasti kärrystä ostoshihnalle.. älä mulkoile häntä. Hän on tätä matkaa kulkenut jo kymmeniä vuosia kiirehtien, juosten ja touhuten. Nyt on hänen kroppansa väsynyt ja hidastamisen tarpeessa.

Kun jatkat jonosta eteenpäin ja törmäät heti kaupan ulkopuolella vastaan tulevaan äitiin, jolla on noin kouluikäinen poika rattaissa. Tuhahtelet ääneen pojalle ja tämän äidille, kun et ymmärrä yhtään, miksi niin vanha lapsi istuu rattaissa. Aina tässä elämässä ei valitettavasti voi valita ja tämäkin poika sairastaa tautia, joka pikkuhiljaa rappeuttaa toimintakykyä sekä vien mahdollisuuden kävellä tai elää vanhaksi saakka. Kannatti siis taas tuhahdella.

Myös herkällä on oikeus

Kauppakeskusten käytävät tuppaa olemaan viikonloppuna aivan täynnä ihmisiä. Kiireisiä miehiä, perheitä ja monia lapsia. Käytävällä sinua vastaan tulee pieni muutaman vuoden vanha tyttö, joka on silmittömän raivon vallassa satuttaen itseään kynsimällä naamaansa, huutaen ja holtittomasti rimpuillen. Älä yhtään pysähdy hämmästelemään miksi tämä tyttö on tuotu ihmisten ilmoille tai rupea ärjymään lapselle, vaan jatka kiltisti matkaasi. Vaikka omaa erityisherkän lapsen piirteet ja arki on haastavaa, ei silti tarkoita, etteikö olisi oikeutettu elämään normaalia arkea muiden keskellä.

Pääset ulos kauppakeskuksesta ja huomaat ulkopuolella rähjäisen tyypin istuskelemassa penkillä. Taas heiluttelet päätäsi sivulta toiselle paheksuen huolimatonta olomuotoa ja mietit onko nykynuorissa muka enää mitään toivoa. Et edes tule ajatelleeksi, että tämä hetki ei näytä koko historiaa ja tämäkin tyyppi on vain yksi niistä syrjäytyneistä nuorista, joka sai taas kielteisen päätöksen työpaikkahaussa. Kukapa sitä oikeastaan edes valitsisi elää minimituilla.

Pysäkillä heilautat kättäsi ja nouset bussiin, jossa itkee pieni lapsi. Itku ei lopu ja jatkuu lähes koko matkan ajan. Saanko arvata, että ajattelet: ”Eikö ne vanhemmat saa lapsiaan ruotuun, jos kerran niitä tekee?” Hieman inhimillisempää olisi muistaa, että pieni lapsi voi olla tässä vaiheessa vuorokautta pitkän päiväkotipäivän uuvuttama ja odottaa vain kotiin pääsemistä sekä iltaruokaa. Itku on lapsen tapa kertoa, kun joku on pielessä.

Vihdoin marssit kotitietäsi pitkin ja vastaan tulee naapurin neiti, joka ei edes vaivaudu moikkaamaan takaisin. Olet sitä mieltä, että suomalaiset ovat ylimielisiä sekä epäkohteliaita persoonia. Jos olisit mennyt rappukäytävään vähän aiemmin, olisit kuullut naapurin oven takana kuuluvan paiskomisen, hakkaamisen äänet ja ulvovan itkun. Väkivalta syrjäyttää Suomessa lukemattoman määrän ihmisiä.

Kaikki ei ole miltä näyttää

Kotona istahdat sohvallesi ja avaat television. Uutisissa kerrotaan taas jonkun ulkomaalaisen tehneen ikävän rikoksen. Heristelet nyrkkiä ruudulle ja kiroat Suomeen ulkopuolelta tulleet pitkän rumien sanojen litanjan kera. Et ole selkeästi lukenut tilastoja, koska Suomessa niitä rikoksia tekee ihan yhtälailla kantasuomalaisetkin, mutta kummasti niillä harvoin on vastaavaa uutisarvoa eikä ne näin ollen päädy otsikoihin.

Illalla painat pääsi tyynyyn tyytyväisenä tajuamatta oikeastaan, kuinka montaa ihmistä loukkasit tuijottamalla, mulkoilemalla ja sanomalla pahasti. Sen sijaan, että olisit huokaillut vanhuksen hitailulle, olisit voinut tarjoutua pakkaamaan hänen ostoksensa samalla kysellen kuulumisia. Sen sijaan, että olisit tuijottanut tuomitsevasti rattaita työntävää äitiä, olisit voinut hymyillä hänelle. Ärjymisen sijaan olisit voinut nostaa raivoavan lapsen maahan pudonneen kengän ja ojentaa sen tämän vanhemmille sekä toivottaa mukavaa päivänjatkoa. Kauppakeskuksen ulkopuolella olisit voinut tarjota rähjäiselle tyypille omat hanskasi etkä ihmetellä, miksi joku kulkee pakkasella ilman käsineitä. Bussissa ilkeän mulkoilun sijaan olisit voinut keskittyä omiin kuulokkeisiin tai vilkutella väsyneelle lapselle. Joskus pelkkä kysymys ”onko kaikki hyvin?” voi pelastaa ihmisiä tilanteista tai vähintään tuoda lämmintä oloa synkkyyden keskelle. Tarpeettoman ulkomaalaisvihan sijaan tasapuolisuus ja yhteishengen kasvatus vie tätäkin yhteiskuntaa paljon enemmän eteenpäin. Valintoja, valintoja..

Elämä on valintoja täynnä

Elämä on valintoja täynnä. Voit olla itsekäs tai voit asettua toisen saappaisiin. Jokaisella on oikeus valita minkälainen haluaa olla. Jos pahoja ja herjaavia ajatuksia syntyy, pyydän edes sen verran, että älä osoita niitä mulle, naiselle bussissa tai vanhukselle kassalla. Kuten alussa kirjoitin.. maailma on erilaisten tarinoiden paikka. Aina omaa tarinaa ei voi valita ja helpottaisi ihan mielettömästi, kun edes muut ihmiset lopettaisivat sen tuomitsemisen ympärillä.

valintoja

 

SEURAA MYÖS  :  INSTAGRAM  @operaatioaiti

 

Kommentit

2 kommenttia
Anette - Operaatio Äiti.

Kiitos!

Avatar

Upea kirjoitus, joka pisti ajattelemaan asioita uudesta näkökulmasta.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä