operaatio äiti - Banneri

Uusi yritys viimeisimmän keskenmenon jälkeen. Neljäs alkuraskaus on meneillään juuri nyt. Mitä kuuluu?

Todella väsynyt

Olen todella väsynyt. Nukun pitkään aamuisin kiitos ihanan kumppanin, mutta väsymys iskee noin kahden tunnin jälkeen takaisin. Tuntuu, että voisin nukkua pienet unet muutaman kerran päivässä. Sen lisäksi olen uupunut sillä tapaa, että kaupassa käymisen tai syömisen jälkeen täytyy päästä hetkeksi pitkälleen. Sitä ei koskaan muista kuinka väsyttävä alkuraskaus voikaan olla.

Huolissani usein

Olen myös pelokas ja huolissani, joka on luonnollista edellisen keskenmenon päälle. Mietin ja etsin merkkejä siitä, että onko raskaus normaali tai menossa kesken. Pahinta on kuitenkin tieto siitä, ettei keskenmeno ilmoita aina etukäteen, vaan vuoto voi vain yhtäkkiä alkaa. Siitä huolimatta pahin pelko on hellittänyt hieman enkä enää testaa esimerkiksi raskaustestillä, että onko viiva tarpeeksi tumma. Olen jotenkin pelon lisäksi samalla aika rauhallinen.

Ajatus ruoasta tökkii

Yksikään alkuraskaus ei ole saanut minua oksentamaan. Pojasta olin aivan oireeton ja tytöistä kärsin tutisevasta olosta, jota kuvasin lähinnä darraksi. Tälläkin kertaa paha olo on lievä darramainen ja se tulee sekä menee vaihdelleen. Ruoka on sen sijaan alkanut tuntumaan ajatuksena inhottavalta eikä tee mitään mieli. Kaikista vähiten tekee mieli roskaruokaa, makeisia tai jauhelihaa. Etenkin jauheliha kouraisee vatsasta edes ajatuksen tasolla. Olen syönyt kiiwiä, juonut erilaisia juomia ja esimerkiksi kylmät nakit tuntuvat suussa ihan sopivilta.

Alkuraskaus

Alkuraskaus voi olla rankka

Alkuraskaus voi olla rankka kokemus. Toisille se on oksentamista aamusta iltaan ja toisille juuri sellaista väsymystä, joka vie toimintakyvyn. Kun on kolme lasta, joista kaikki ovat paikalla, tulee hieman syyllinen olo väsyneestä olemuksesta. Tuntuu, että pitäisi tehdä lasten kanssa jotain, mutta samaan aikaan tuntuu mahdottomalta ajatukselta lähteä yhtään mihinkään. Onneksi ollaan mökillä, jossa lapset voivat mennä sekä tehdä kaikkea ulkosalla. Onneksi on mies, joka tukee ja auttaa paljon tällä hetkellä.

Onnellinen jokaisesta oireesta

Haluan silti olla onnellinen jokaisesta oireesta, koska haluan uskoa oireiden tarkoittavan vain hyvää. Se, että edellinen alkuraskaus oli TÄYSIN oireeton ja päätyi keskenmenoon ei tietenkään tarkoita, että näin kävisi aina. Silti sitä on luottavaisempi olo, kun raskauden huomaa oireista tai pahoinvoinnista.

Minkälainen alkuraskaus sulla on ollut? Onko seuraava ollut erilainen?

 

 

SEURAA ARKEA MYÖS :  INSTAGRAM @operaatioaiti

Kommentit (16)

Mulla on kaksi raskautta takana, joista toinen päättyi kkm rv 11 ja toinen marraskuussa – 19 tytön syntymään. Molemmat olivat tosi oireettomia. Ekassa raskaudessa oli nännien arkuutta ja kun se loppui niin siinö vaiheessa tiesin että kesken on mennyt. Tosin siinä raskaudessa oli heti alusta asti tunne keskenmenosta. Tämä onnistunut raskaus oli myös melko oireeton, mutta juurikin tuota kovaa väsymystä ja ruoka ällötti. Muuten voin hyvin. Olin myös koko raskauden oikein seesteinen mikä oli outoa! Ainoa ero oli, että kesken menneessä raskaudessa ei ollut vuotoja ja onnistuneessa oli. Tulevaisuudessa en siis yhtään tiedä, mikä on hyvä ja mikä huono merkki…

Täällä odotellaan 5.lasta. Laskettu aika 10.2 ja pahoinvoiva olen ollut ja tämä väsymys on kyllä juurikin nii kuin kuvailit. Aamuisin nukkuisin vaikka kuinka pitkään, vaikka ennen olin 7 aamulla hereillä ja pirteänä juomassa aamukahvia. Myös tuo syyllisyys on tuttua, että pitäisi jaksaa lasten kanssa kaikkea, mutta onneksi on isä joka jaksaa leikittää ym. Toivon että väsymys pian lakkaa ja jaksaisin arkea ja kaikkea niin kuin ennenkin. Silti onnellinen näistä oireista ❤️ jaksuja sinne ja kiva kun kirjoitat!

Ja onneksi on kesä ja isi voi ulkoilla ja mennä noiden kaa ❤ Jaksamisia sinnekin!

Mulla on takana kolme raskautta, kaikki lapset poikia. Ensimmäisessä oksentelin ihan valtavasti, se oli aivan karmeaa! Toisessa vähän vähemmän ja pahoinvointi loppui aiemmin. Ja kolmannessa oli sitten enää vain ällöä oloa eka kolmannes. Olisiko kroppa siis oppinut sietämään hormonaalisia muutoksia paremmin? Jänniä juttuja nämä!

Voihan se olla! Mulla ehkä päinvastoin, että välissä oli pahemmat ja eka helppo ja tääkin nyt ehkä sit helppo..

Itsellä tytön odotus oli huonoa oloa aamusta iltaan ehkä rv16-17 asti. Ei pystynyt oikein mitään ruokia syömään ja kun ei syönyt, tuli entistä huonompi olo. Neuvolassakin huomattiin milloin ruokahalu palasi, kun paino alkoi nousta 🤭

Tällä kertaa odotan poikaa, eikä huonoa oloa ole ollut juuri lainkaan, ainoastaan hampaiden harjaus saa aikaan yökkäyksen. Tämä ongelma toistunut vain raskausaikoina.
Aivan alussa oli muutaman viikon kausi, jolloin olin todella väsynyt. Hetken saattoi jaksaa touhuta, mutta seuraavassa hetkessä tuli aivan uupunut olo.. Onneksi sitä jatkui vain vähän aikaa! Oonki monta kertaa ihmetellyt, miten helppo tämä odotusaika on ollut esikoiseen verrattuna, toki on vielä 3kk jäljellä ja vaivoja voi ilmetä myöhemmin 😊

Joo mulla myös poikaraskaus oli aivan tosi helppo 🙂

Esikoisesta (poika) järkyttävää oksentelua aamusta iltaan, yöllä sai sentään nukkua. Teki mieli koko ajan vain suolaista ruokaa.

Kuopuksesta (tyttö) taas vain öklöä oloa, ja muutaman kerran oksensin koko alkuraskaudessa. Teki mieli makeaa koko raskauden ajan.

On jännä että lapsen sukupuoli vaikuttaa oireisiin 🙂

Samaistun täysillä! Ensimmäinen alkuraskaus menossa ja ei oikeastaan muita oireita, kuin hirvittävä väsymys. Onneksi alkaa juuri pitkä kesäloma, on aikaa nukkua. Tsemppiä sinne! 🙂

Sinne myös ❤

Tsemppiä raskauteen. Mulle yksi lääkäri kerran sanoi että vahvat oireet viittaavat vahvaan istukkaan. Itse jotenkin ajattelen että toiset vain reagoivat hormonimuutoksiin herkemmin kuin toiset.

Mulla on itselläni raskaudet (2kpl) olleet vaikeat, kärsin molempien kohdalla hyperemeesistä viikoille 24 ja 25 asti. Kun on puolivuotta täysin toimintakyvytön niin kyllä se on oikeasti ihan järkyttävää. Siinä on myös syy miksei meille tule lisää lapsia.

Se olisi kyllä kiinnostavaa tietää mistä johtuu se, että miten sille hormonille kroppa reagoi 🙂

Itse sain vastauksen lääkäriltä että oireiden voimakkuus riippuu keltarauhashormoni määrästä, jota toisilla erittyy paljon enemmän kun toisilla . Itselläni oli alkuraskaudessa arvo 38 ja alaviite oli 35. Eli ei ihme että raskaus oli hyvin oireeton.

Aivan! No mulla ollut paljon keskenmenoja niin voi olla että mulla toi kans pieni. Mähän sain tukemaan tähän raskauteen keltarauhashormonia viikolle 12 asti

No se juuri! On pelottavaa siksi olla raskaana.

Vastaa käyttäjälle Julia Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Anette - Operaatio Äiti.

Anette - Operaatio Äiti.

Lauttasaarelaisen perheen elämää ja arjen kiemuroita höystettynä lastenvaatteilla sekä lukemattomilla kuvilla. Blogi sisältää paljon pohdintaa sekä realistisen katsauksen perheen arkeen.

Äiti -90. Isi -96. Poika 10/12. Tyttö 11/15. Tyttö 12/17. Poika 02/21. + 🐕🐕🐰🐰🐹

Arkisto

X