Entä jos kohtu on tyhjä?
Kun painan käsilläni alavatsaa, tunnen kuinka kohtu tuntuu pienenä ja pinkeänä selkeästi. Huomaan oireita lievästi ja testitkin näyttivät viikkoja sitten plussaa. Pelko jäytää kuitenkin takaraivossa.
Huomenna ensimmäisen ultra
Huomenna ajellaan Helsinkiin, koska on aika käydä ensimmäisessä ultrassa zekkaamassa kohtu ja sen asukas. Sain varhaisultran naikkarille, koska sairastan tyypin 1 diabetesta ja toisekseen en ole varma viikoistani kierron takia. Kuten aiemmin kerroin, plussasin tämän raskauden kiertopäivänä 51 eli menkat olivat jo hurjasti myöhässä.
”Olen pahoillani, mutta kohtu on tyhjä.”
Tuo lause vainoaa mieltäni ja untani. Entä, jos ultrassa tapahtuukin niin, että kaikki on huonosti? Entä, jos kohtu todella on tyhjä? Tai sikiö löytyy, mutta sykettä ei? Pelkään kaikista eniten ultraan menoa ja sitä, että kaikki ei olisikaan hyvin.
Pitkä aika odottaa turhaan
On ollut aika pitkä aika odotella, jos kaikki on pielessä. Jos kyseessä onkin tuulimunaraskaus, kohdunulkoinen tai alkion syke ei hakkaa. Tuntuisi niin turhalta, että tästä yrittämisestä olisi mennyt näin iso osa siihen, että on ollut oireita ja on kantanut ”ei mitään” sisällään. En haluaisi miettiä näitä, mutta väkisin olen huolissani ja peloissani.
Ei pitäisi pelätä, mutta pelottaa silti
Sitä ei pitäisi pelätä etukäteen asioita, koska asioiden ollessa hyvin, onkin muuten käyttänyt aikansa vain murehtimiseen. Yleensä otan asiat vastaan sellaisina kuin ne tulee, mutta nyt vain en enää kevään päälle jaksaisi enää yhtäkään pettymystä. Tässä vaiheessa olisi henkisesti TODELLA iso asia, jos tämäkään raskaus ei onnistuisi.
Huomenna ollaan siis ultraan menossa. Moni on seurannut tätä matkaa ja kertonut nähneensä jo untakin meidän ultrasta. Toivotaan, että kohtu on täynnä elämää ja kaikki on hyvin!
Jaa oma kokemuksesi