Onko dildo sähkövimpain?

Teksti

Kerskakulttuuri. Kertakäyttökulttuuri. Kulutusjuhla.

Ei mun juttu. Mietin tätä tässä päivänä eräänä. Ja olin ihan, että wauuu, mä oon niin fengshui ja konmari ja mitä näitä nyt on. Kannan korteni kekoon ilmastoasiassakin.

Mutta sitten mä aloin katselemaan ympärilleni. Joskus sitä hämmentää itsensäkin kuinka valheellisessa aatoksessa sitä oikein elää. Kyllä se on kuulkaa niin, että konmarittamiset ja fengshuit on kaukana tästä. Joka huone täynnä vimpaimia. Sähkökäyttöisiä turhuuksia.

Kerää koko vimpainsarja

Mun työnantajani on Gigantti. Viikko sitten tuli täyteen tasan yhdeksän vuotta paikassa, jossa on vaan tyhmää maksaa liikaa. Työhistoriani aikana mä olen masteroinut televisioiden myynnin, puhelin- ja liittymämyynnin, ottanut haltuuni kassan ja rahastamisen, myynyt isoja ja pieniä kodinkoneita sekä suunnitellut ja myynyt useita kymmeniä, jossen jo satoja keittiöitä.

Yhdeksän vuotta olen kerännyt itselleni koneita, vehkeitä ja multitärkeitä vekottimia, koska tarpeet. Eikun siis mukatarpeet. Ihan kuin olisi pitänyt kerätä koko värisarja. Kokelma on vajaa, jos en omista ihan kaikkea.

Viihde-elektroniikka kunniaan

Miltei kaikilta löytyy televisio. Multakin. Ja voisi kuvitella, että sellainen iso. Mutta yritän jankuttaa itselleni, että koolla ei ole väliä, joten porskutan yhä 42 tuumaisella. Se on välttävän iso. Vahvistin, välttävän kokoisen, telkkuni toimintakykyä soundbarilla, jotta äänet raikaisi naapurin Jormankin puolelle. Koska naapurikateus paras kateus. Haluaisin ostaa isommat kaiuttimet, vaikka koolla ei siis vieläkään ole väliä. Mutta isompi äänekkäämpi.

Tossa mun televisossani on kiinni X-box One, koska seiskavee poika. Ja chromecast, jotta saan puhelimesta tai tietokoneelta kaiken suoraan suurelle (välttävän isolle) ruudulle. Käytin tähän muinoin tablettiakin, mutta seiskavee rikkoi sen. Suutuin vähän, mutta totesin, että pärjätään, ehkä, ilmankin.

Mulla ois myös bluray-soitin ja dvd-soitin, ja dvd-soitin, jossa on VHS. Kaapissa on ihan varmuudeksi tallessa vielä pelkkä VHS-laitekin, koska jos sitä nyt sattuisi tarvitsemaan, ja onhan se nyt klassikko. Silti mä en katso mun leffafanaatikolle ominaista leffakokelmaani näillä laitteilla, vaan striimaan kaiken Netflixistä tai Viaplaystä tai mistä nyt vaan.

Ai niin, ja Nintedon Wii-konsolikin löytyy, koska tietenkin, sekin on klassikko. Makuuhuoneen telkkarissa, kyllä omistan näitä kaksi, on kiinni vain chromecast, vanhan liiton mallinen, pitäiskö se päivittää. Miettii kerskakuluttaja. Joka en siis myönnä olevani, vaikka hyvää vauhtia tässä vissiin todistan toisin. Ps. Makuuhuoneen teevee on vain 32 tuumainen. Pieni, mutta hiton pippurinen. Kerroin vain, koska mietitte kuitenkin kuinka iso makuuhuoneesta löytyy.

Kai sullakin on saunassa kaiutin?

Ja toki multa löytyy puhelinkin, keltäpä se puuttuisi, ja seiskaveeltä oma. Tottakai. Puhelimeen löytyy kuulokkeet, ne tietenkin, jotka luurin mukana tulevat, mutta koska ne on aika paskat, niin hankin toiset. Ja sitten kolmannet, jotka toimii bluetoothilla, koska onhan johtosotkut nyt ihan vuotta 2005. Ja koska ei aina halua kuunnella musaa kuulokkeilla, niin hitto tietenkin mulla on kolme bluetooth kaiutinta. Joista yksi on saunassa. Poika haluaisi saunaan telkkarin. En ole luvannut hankkia, koska rajani mullakin on. Joskin oishan se hauskaa. Katsoa temppareita saunassa.

Saunasta kylppäriin. Sieltähän löytyy se perussetti. Sähköhammasharja. Tai siis kolme, koska seiskaveellä on oma. Ja mulla. Ja kolmas on kai sitten vaan varalle. Sitten siellä on hiustenkuivain, kiharrin, suoristin, lainerauta, kreppirauta, lämpörullat, täikampa, sähkökäyttöinen kynsiviila, epilaattori, valosykäyskarvanpoistolaite, hiustrimmeri sekä tuikitärkeä kolvi, jolla voi kiinnittää hiustenpidennyksiä. Jos ei tällä kattauksella karvat kuivu, kiharru, suoristu, lisäänny tai poistu, niin uskon löytäväni tarpeen vielä jollekin vimpaimelle. Eihän tossa voi olla jo kaikki. Joku kasvojen höyrytin tai käsisolarium voi olla jees.

Mulla on myös jalkojenhierontalaite, joka sopii kivasti kaveriksi niskojen hierontalaitteelle. Ja jotta hyvä olo olisi taattu, niin sängyn alta löytyy arkku, jossa hierontalaitteita on sitten muutama muunlainen. Ovatko ne nyt sitten sähkövimpaimia kysyy joku. Osa on, osa ei. Vastaan minä. Ja koolla yhä edellekään ei ole väliä. Paitsi vähän. Näitä laitteita en laske kerskakulutuksen piiriin, saati kertakäyttökulttuurin.

Keittiöstä kuuluu sähkölaitteiden pärinä

Sauvoista sauvasekoittimiin. En omista sellaista. Ha, ei mullakaan kaikkea ole. Myönnän silti omistavani pari muuta vatkulia.

Mun keittiöni kruunu on kahvikone. Jep. Kahvikone, ei keitin. Tykkään hifistellä kahvilla. Jokaisella on hifistelypahe, tää on mun. Vastajauhettu kahvi. Sanonpahan tässä nyt, että sillä mut on helppo vietellä. Jauha pavut, keitä kahvi, tarjoile se; ja kaikki mun estoni häviää.

Keittiössä on myös friteerauskeitin. Moni varoitteli, että sen kun hommaat niin kohta friteeraat sillä kaikki ruokasi. En sortunut. Käytän sitä kerran neljässä kuukaudessa. Kannatti hankkia.

Siellä on myös pastakone, täysautomaatti. Lisää vain jauhot ja vesi. Sen tueksi ostin kirpparilta vitosella sellaisen manuaalisen, perinteisen pastakoneen. Ja nyt tykkään siitä niin paljon enemmän. Mun ruoantekijän sielua hivelee kun saan ruokapöydällä sotkea haarukalla jauhot ja munat taikinapalloksi ja survoa se pastamankeliin ja tehdä täydellistä lasagnea.

Leivänpaahdin, leipägrilli, vohvelirauta, jäätelökone, sodastream, blenderi ja mikro, nekin löytyy. Kerran omistin leipäkoneenkin. En käyttänyt kertaakaan. Sähkökäyttöinen sitruspuserrin tai tölkinavaaja ois omiaan mun keittiöön. Hyllyltä löytyy myös popcorn-kone ja hot dog-paahdin. Koska kellä nyt ei olisi ikiomaa hot dog -paahdinta.

Tarpeellista ja tarpeetonta

Eteisessä on miniradio, jota en käytä. Siivouskaapissa imuri, ja varsi-imuri, jossa on rikkaimuri. Näitä käytän liian vähän. Ja lattian höyrypesuri ja käsikäyttöinen höyrypesuri. Mutta hei, sitä voi käyttää myös vaatteiden ja lakanoiden höyryttämiseen, joten sillä on tuplatarkoitus. Tarpeellinen pikku pirulainen.

Työpöydältä löytyy tietokone ja netti tarvitsee modeemin. Niitä mä käytän. Parhaillaankin. Mulla on järjestelmäkamera, jota haluaisin oppia käyttämään ja vanha polaroid, joka ei toimi. Niitäkin käyttäisin. Tosin järkkärikameralla on vaikea ottaa selfieitä.

Mä en ihan oikeasti muista edes kaikkia laitteita joita mulla on. Tai on ollut. Ja tiedättekö mikä mulla on tässä nyt se päällimmäisin tunne. Huvitus. Eikä sellainen ”funny haa haa”-huvitus. Vähän hävettääkin. Lähinnä mietin saisko näistä kirpparilla edes rahaa. Tylyä tajuta, että olen kerskakuluttaja. Ei muka ole mun juttu. Fengshui kaipaa nyt konmarittamista.

Koska ihan oikeasti. Mä en tarvitse tätä kaikkea!

Laitan kohta itselleni laitteisiin ”tarpeeton/tarpeellinen” merkin maalariteipillä, kuten mummu aikoinaan, kun merkkasi tavaroita, jotta kuolemansa jälkeen päätyisivät oikeille henkilöille.

Mitä mä sitten säästäisin näistä, kokisin tarpeelliseksi? Montakin asiaa, mutta varmaan sadasosasta tästä kaikesta joutaisin luopumaan ilman suurtakaan tuskaa. Sängyn alla olevasta arkusta en luovu. Mietitte sitä kuitenkin ekana.

Ps. Ei joku tarvitsisi hot dog-paahdinta. Olisi myynnissä, ilmaiseksi. Kunhan noutaa. Ei tarvii tuoda edes kahvipakettia, koska en omista sitä kahvinkeitintä.

 

Mä haastaan nyt kollegani ja lukijani miettimään sitä mitä kaikkea omistat. Mikä on se juttu, joka on kaikkein tarpeettomin ja naurettavin vimpain sun kotona? Ja mikä se, mistä et ikinä luopuisi?

Raapaisin aiheesta pikkuarvonnankin, eli…

Ota mut seurantaan Instagramissa, koska siellä on nyt arvonta lahjakortista: @sellaista_sattuu

 

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä