sormustin - Banneri

Olen ihan näppärä käsitöissä ja näppärä matematiikassa, mutta kun tulee kuvioihin neuletöiden koon määritys, menen aivan sekaisin. Vaikka valitsisin oikeankokoiset langat, laskisin neuletiheyden ja muut, lähes aina tulee liian iso tai liian pieni. Neulominen on yllättävän vaikeaa!

kirjoneule villatakki

Tästä on nyt 2,5 vuotta, kun päätin neuloa Eelle neuletakin. Sain sen vielä valmiiksi ajoissa eli reilu kaksi vuotta sitten. Oikein tsemppasin koon ja langan valinnassa. Valitsin koon sellaiseksi, että neuletakki mahtuisi seuraavanakin vuonna. Ja neuletakki on edelleen liian iso! Nyt on kolmas vuosi, kun yritän sovittaa neuletakkia Eelle ja ei, se ei ole viekäkään sopiva! Kuinka turhauttavaa!

 

Kasvunvaraa vai napakka neuletakki?

Laitan lasten vaatteisiin yleensä aina hieman kasvunvaraa. Tuntuu haaskaukselta, jos vaate menee heti pieneksi, lapset kun kasvavat hujauksissa. Välillä kuitenkin mietin, pitäisikö kasvunvaran lisäämistä rajoittaa? Entä jos vaate on ikuisesti liian iso eikä pääse käyttöön liian ison koon vuoksi koskaan tai vasta joskus viiden vuoden päästä? Liiallinen kasvunvaran huomioiminenkaan ei ole hyvä – muistanpa lapsuudesta senkin tapauksen, kun minulle ostettiin talvikengät ja niihin varuilta kasvunvaraa. Vaan eipä jalkani kasvanutkaan enää. Lompsin liian isoissa talvikengissä parit talvet villasukilla höystellen, kunnes luovutettiin ja ostettiin oikean kokoiset kengät.

neuletakki kirjoneule

Tämä neuletakki on tuomittu olemaan liian iso – katsotaan, olisiko se sopivampi ensi vuonna. Hiharesorit kun kääntää, voisi neuletakki sopia, mutta kireitä vaatteita arvostavalle villatakki ei tunnu hyvältä päällä. Kaunis se kuitenkin on. Ohje on Klompelompe – neuleita koko perheelle -kirjasta Kvalavåg.

 

Mikä siis on oikean verran kasvunvaraa? Ja miten ihmeessä saan näistä neuleista oikean kokoisia?

 

Haluatko lisää luettavaa? Löydät muut neuleaiheiset postaukseni täältä.

 

Neuleterkuin, Anni

Kommentit (2)

Minun muistoni lapsuudesta eivät liity liian suuriin vaatteisiin, vaan suruun, kun mieluiset vaatteet jäivät liian pieniksi.

No sekin on kyllä varsin kurjaa!

Vastaa käyttäjälle Anni Ignatius Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Anni Ignatius

Anni Ignatius

Käsillä tekemiseen hurahtanut äiti, opettaja, haaveilija ja ideapankki. Jos sen voi tehdä itse, itse sen myös teen.

Arkisto

X