Halaus sukkien muodossa

Muutimme neljä vuotta sitten Helsingistä Mikkeliin. Minä ja mieheni olimme asuneet Helsingissä hyvin pitkän tovin, joten elämä oli muotoutunut siellä omanlaisekseen. Mutta sielu oli Helsingissä levoton ja kaipasimme rauhallisempaan ympäristöön. Olemme löytäneet oman paikkamme (ainakin melkein) neljän vuoden aikana Mikkelissä, mutta edelleen valtaosa ystävistämme asuu pääkaupunkiseudulla tai muualla Suomessa. Kaukoystävyys on välillä hankalaa. Yhteydenpito on omanlaistaan, kun arjen täyttää omat sekä lasten harrastukset ja menot. Yhteydenpito vaatii työtä ja toisaalta luottamusta siinä, että olen täällä olemassa, vaikken olekaan konkreettinen osa toisen arkea ja toisinpäin. Ja kun tarvitsisi ystävää tai minä olisin ystävänä tarvittu, en ole vieressä. Vastoinkäymisten tai iloisten asioiden sattuessa täytyy pakottaa itsensä informoimaan ystäviä teennäisestikin niistä, jotta ystävä pysyisi mukana elämän vaiheissa.

Ohje: Niina Laitinen – Ihan hiljaa, Villasukkien vuosi -kirjasta

Lanka: Novita, 7 veljestä

Ja näin tapahtui. Sain ystävältäni viestejä, jotka saivat minut suremaan sitä, etten asu lähempänä. En pääse halaamaan, viemään hänelle kukkia tai valmista makaronilaatikkoa. En voi olla vieressä. Siitä tulee todella avuton olo. Miten voisin olla hänen tukenaan, kun olen täällä jossain kaukana oman elämäni pyörteissä?

Niina Laitisen Villasukkien vuosi -kirjassa Ihan hiljaa -sukkien kohdalla luki teksti: ”Kun seisoo ihan hiljaa paikoillaan ja ensilumi sataa tummaan maahan, maailma muuttuu taas valoisammaksi paikaksi.” Tuo kosketti.  Neuloisin ystävälleni halauksen. Sukat, jotka jalkoihin vetäessään hän muistaisi, että minä olen täällä ja ajattelen häntä lämmöllä. En vieressä, mutta vähän lähempänä. Ja sukkien mukana sukkien viesti, että vielä sataa valkoinen lumi tummaan maahan. Sukkaesittelyn teksti jatkuu: ”Sukkien soljuva pitsineulekuvio kätkee sisäänsä lupauksen valkeasta talvesta, pitkistä hiihtolenkeistä ja mäenlaskusta.” Vielä iloitaan!

Sukat olivat helppotekoiset, kuvio muodostui kuin itsestään ja se oli helppo muistaa ulkoa. Toinen sukka neulottiin toisen peilikuvaksi. Väriksi valikoitui levollinen harmaa Novitan 7 veljestä -langoista. Näistä tuli ihanat! Nyt sukat kiireesti postiin halaamaan tulevaa omistajaansa!

Anni

PS.
Arvosteluni Niina Laitisen Villasukkien vuosi -kirjasta lukee täällä.

Kommentit

10 kommenttia
Avatar

Harmaassa on jotain lämmintä ja rauhoittavaa. Sainkin jo palautetta, että sukat lämmittivät niin jalkoja kuin mieltäkin.

Avatar

Oi mikä ihana idea, ja todella rakkaudellinen toteutus. Uskon, että ystäväsi myös ilahtuu. Kukapa ei ilahtuisi hienoista ja ajatuksella neulotuista sukista 😉

Avatar

Kaikista ihaninta on kyllä neuloa silloin, kun on vahvasti tunteet mukana.

Avatar

Ihana tapa muistaa ystävää ❤ Tämä sukkamalli on niin kaunis! Jo parissa blogissa näitä ihastellut ja nyt kyllä kiinnostaisi saada tuo Villasukkien vuosi -kirja käsiini.

Avatar

Se on kyllä monin tavoin inspiroiva kirja, suosittelen tutustumaan!

Avatar

Tuollainen halaus kyllä lämmittää pitkään! <3 Ihanat sukat! 🙂

Avatar

<3

Avatar

Lämmöllä neulotut ihant sukat. 🙂

Avatar

Juuri niin <3

Avatar

Villasukat kertoo viestin varmasti, pehmeä ja lämmin ajatus. <3 Ja nämä harmaat versiotkin on niin ihanat.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä