sormustin - Banneri

Perheellämme on alkanut tänä kesänä pyöräilykausi, kun vihdoin saimme ostettua miehelleni pyörän, kunnostettua omani ja hankittua lapsille pyöräistuimet. Hankimme miehelleni sähköpyörän, joka on osoittautunut vallan oivalliseksi ostokseksi. Mökkimme on sopivan ajomatkan päässä kotoa ja tuota väliä tulee taitettua useina. Nyt ei istahdesta ratin taakse, vaan polkaistaan mökiltä kotiinkin postinhakureissuun pyörällä. Ensimmäinen ajatus yhteisillä pyöräreissuilla oli, että nyt aletaan säästää, jotta saadaan ostetuksi minullekin oma sähköpyörä. Heti sen jälkeen toinen ajatus oli, että mihin hitsiin saisi avaimet, puhelimen ja rahakukkaron pyöräreissujen ajaksi! Reppu tuntuu isolta ja hiostavalta etenkin tällaisena helteisenä kesänä. 90-luvun traumatisoimana vyölaukku ei tullut ensimmäisenä mieleen. Kunnes näin ompeluhaasteen, jossa piti inspiroitua kansallispuvusta ja ommella jotain! No mutta kansallispuvuntasku! Siinä on oiva malli, muoto ja koko tarvittavien asioiden mukana pitämiseen. Se on kuin vyölaukku, mutta se ei ainakaan näytä 90-luvun kauhistukselta!

Nahkapaperin ja kierrätetyn nahkan yhdistelmä on juuri sopiva tähän kassiin.

Mallia vyölaukkuun otin äitini Etelä-Savon kansallispuvun taskusta. Kansallispukuviba näkyy vyölaukun muodossa ja etukappaleen kaitaleissa, joita on kolme. Siihen kansallispukumaisuus ehkä sitten jääkin. Vaaleanharmaat osat laukusta ovat paperinahkaa, mustat osat mummini vanhasta nahkatakista talteen otettua nahkaa. Vuorin isompaan taskuun tein Lapuan Kankureiden pellavapalasta, joka löytyi tilkkulaatikostani. Olisin halunnut isompaan taskuun vetoketjun, mutta kun ei löytynyt sopivaa ja valmista oli saatava heti, tyydyin tarranauhaan. Tämä oli ehkä ihan hyvä ratkaisu, vetoketju olisi voinut olla kinkkisempi jäykän paperinahkan kanssa. Edessä oleva pikkutasku on juuri sopiva kännykälle. Kännykän saa siitä tarvittaessa nopeasti esiin. Tarranauhan alle saa säilöön pienemmät avaimet ja kolikot.

Vaikka karsastan tarranauhan käyttöä, taitaa se tähän kassiin sopia kuitenkin oikein hyvin.

Mummini vanhan vyön solki on yksiä lemppariyksityiskohtiani.

Laukun takaosan tein nahkatakista. Vyönripustukseen ompelin nahkapaperikaitaleet. Siihen voi pujottaa haluamansa nauhan. Tällä kertaa pujotin mummini vanhan vyön. Siispä laukku on aikamoista sillisalaattia uutta ja vanhaa, perinteistä ja modernia, mutta kokonaisuus on aika kiva ja hillitty. Uutta ja modernia materiaalia tässä laukussa oli nahkapaperi sekä tarranauha, vanhaa nahkaosat ja vyö, perinteisyydestä pitää huolen vuorin pellava kansanomaisella kuviollaan.

Vyölaukku vyötäisille ja menoksi!

Vyölaukku, tuo 90-luvun kauhistus. Kansallispuvuntasku, termi, jota olen tottunut käyttämään imetyksenjälkeisistä rinnoistani. Mutta yhdessä sopivien materiaalien kanssa nämä ovat juuri sopiva yhdistelmä.

Ihanaa viikkoa!

Anni

 

Kommentit (28)

Kivasti olet yhdistellyt erilaisia materiaaleja. Lopputulos on kaunis ja graafinen, silti kansallispukuteema on selkeästi yhdistettävissä tähän. Hieno!

Joo, tää ei kyllä ole se, mitä mä ajattelen sanoessani vyölaukku (= 90-luvun kirkas muovikangashökötys). Hieno on!

No nyt on hieno vyölaukkutasku, onnistunutta inspiroitumista kerrassaan 🙂

Mielenkiintoinen yhdistelmä tosiaan! Mutta on hieno ja toimiva. 🙂

Nyt jo kahdessa blogissa tullut tänään vastaan tuo nahkapaperi, pakko päästä jossakin hipelöimään sitä itsekin kun ihania juttuja ootte siitä tehneet!

Se on kyllä hauska materiaali. Usein vain aika hinnakasta, ettei ihan viitsi villeimpiä ajatuksia lähteä kokeilemaan.

Tyylikäs ja kivasti toteutettu. Tuota voi käyttää muutenkin kuin pyöräillessä. Pitääpä tähän vielä lisätä, että ostin viimekesänä itselleni sähköavusteisen pyörän, enkä ole päivääkään katunut. Itseasiassa, pyörästäni puuttuukin just laukku ; D

Joo tämä on kätevä taskuttomien hameiden ja mekkojenkin kanssa! Sähköavusteinen pyörä on kyllä aivan huippu keksintö!

Hauska idea ja hienosti toteutettu! 🙂

Tyylikäs vyölaukku. Sanapari, jota en uskonut käyttäväni… 🙈 Mutta tää on. Hyvät materaalivalinnatkin!

Kieltämättä sanapari, joka omaankin korvaan kuulostaa vähän, noo, jännältä 😀 Kiitti 🙂 Nahka tekee kummia. Ja nahkapaperi. Pelkästä nahkasta tämä olisi voinut olla vähän liian härski. Niin kuin ne ysäri-vyölaukutkin.

Tosi hyvä idea ja tyylikäs toteutus! Tämä laukku ei todellakaan näytä 90-lukulaiselta 🙂

Tää on yllättävän kiva, suorastaan ihana! Samat traumat, itse tyydyn vielä olkalaukkuun 😅

No minäkin ihan yllätyin tän kivuudesta 😀 Joo, NIISTÄ traumoista ei eheydy hetkessä.

Hieno. Itse tuon tyyppisiä on tullut paljon tehtyä.

Kiitti! Kyllä ne entisajan naiset tiesi, millainen on kätevä 🙂

Todella tyylikäs vyölaukku! Ei yhtään sellainen ysärihirvitys 🙂

Kiitti! Joo, ei muistuta ysäriä ei 😀

Kiva idea ja pääasia, että se toimii ja sillä on käyttöä, oikeasti:)

No just näin, käyttöön pitää aina tavaroiden päästä!

Mainio oivallus ja toteutus hyvännäköinen!

Kiitti! Tähän pyrinkin 🙂

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Anni Ignatius

Anni Ignatius

Käsillä tekemiseen hurahtanut äiti, opettaja, haaveilija ja ideapankki. Jos sen voi tehdä itse, itse sen myös teen.

Arkisto

X