sormustin - Banneri

Kun käsityömaailmaan sukeltaa, saattaa törmätä kummallisiin termeihin. Myös murteet tuovat oman lisänsä käsityösanastoon. Olen ollut tänä syksynä käsityökaupassa töissä ja olen oppinut siellä käsitöistä todella paljon – myös monta uutta termiä. Lisäksi kyselin instagramin stooreissa lisää eriskummallisia termejä käsitöihin liittyen. Tässä kooste erilaisista sanoista, jotka eivät kaikille ihan heti välttämättä aukene.

neulominen

Ohje tähän solmupantaan löytyy täältä.

Äimän käkenä etsimässä äimää ja munahenkareita

Yksi päivä käsityökauppaan asteli mies, joka oli ostamassa äimää. Äimän käkenä siinä sitten häntä tuijotin. Onneksi äimä löytyi. Äimä on siis neula, jonka kärki on lattana ja kolmionmuotoinen. Äimäneulaa käytetään nahkatöissä, mutta olen kuullut sitä käytettävän myös huopatöissä. Äimän käki -sanonnan äimässä on kysymys äimäneulan pyöreästä silmästä, jonka voisi ajatella kuvaavan hämmästyksestä pyöreää suuta (lähde).

Käsityökaupassa olen myynyt myös silmäpusseja, en valitettavasti omien silmieni alta, vaan siis askartelusilmiä pussissa. On käsityökaupassa myynnissä munahenkareitakin. Munahenkari terminä pistää mielikuvituksen liikkeelle. Todellisuudessa se on kutsunimi rautalangasta väännetylle pienelle koukulle, jonka voi pujottaa esimerkiksi tyhjäksi puhallettuun ja koristeltuun kananmunaan. Mikäköhän tämän virallinen termi on?

munahenkari

Munahenkarin voi laittaa tyhjäksi puhalletun munankuoren sisään ja näin munan voi ripustaa vaikkapa virpomisvitsaan.

Työkalua, jolla saadaan tehtyä erikokoisia reikiä, kuulee harvemmin kutsuttavan virallisella nimellään reikämeistiksi, mutta nahkapaska tuntuu olevan tutumpi termi, joskus siis se epävirallinen termi voi olla kaikelle kansalle tutumpi.

Neulotaanko vai kudotaanko? Vai jotain ihan muuta?

Käsityömaailmaa jakaa aina aika ajoin kova kiista siitä, neulotaanko vai kudotaanko sukkia ja lapasia. Kyseessä on murre-ero, josta voi lukea vaikka täältä. Yleiskielessä hyväksytään sukkien kutominen, vaikka tuo yli sadan vuoden takainen virallinen linjaus sanookin, että ”vaatteita ommellaan, sukkaa neulotaan ja kangasta kudotaan”. Vaan mitäpä tuumaat, jos tikutetaan tai tikataan rasoja? Omaan itä-suomalaiseen korvaani tikuttaminen kuulostaa ihan hassulta enkä saisi termistä ilman kontekstia kiinni. Jos et tiedä, mitä rasat tarkoittavat, niin kuulostaako tikkurit, vanttuut tai tumput tutummilta? Tosin tikkuri saattaa olla myös villapaita. Vaan sitten kun puhutaan teräsistä, onkin kyseessä lyhytvartiset villasukat. Oulun suunnilla tykätään kuulemma kutua, mikä mielestäni kuulostaa enemmänkin sammakoiden kevätpuuhilta. Jos taas matkataan Tornionjokilaaksoon, neulominen on jotain ihan muuta kuin täällä Itä-Suomessa, neulominen meinaa nimittäin ompelemista.

Etelä-Pohjanmaalla ”kutomista” harrastetaan kurinvartailla tai vartailla. Sukkapuikoilta löytyy lykkyjä eli silmukoita. Joskus neuloessa saattaa mennä sääpuoleen. Se tarkoittaa sitä, kun neuloessa lanka halkeaa ja uuteen silmukkaan tarttuu vain osa langan säikeistä. Joku käsityö-maallikko saattaisi ihmetellä kuullessaan silmien putoavan puikoilta. Sehän on silmukoiden putoamista puikoilta.

 

Pärkyääkö kuraus?

Toki erikoisia murresanoja löytyy muualtakin käsitöistä kuin neulomisen parista. Kuraus ei liity vatsantoimintaan, niin kuin voisi ajatella kuuleman perusteella. Ainakin Kainuussa kuraus tai kurraos tarkoittaa vetoketjua. Tuleekohan tuo termi siitä, kun vetoketjun vetää kiinni nopeasti ja kuuluu sellainen krrzz-ääni, joka voisi kuulostaa kuraukselta? Jos hihansuissa on kaira, tarkoittaa se resoria.

Jos taas ommel tai neule pärkyää, on kyseessä purkaantuminen. Jos jokin käsityö on ommeltu tai neulottu pumpulilangalla, on kyseessä puuvillalanka. Jos joku pyytää poikaneulaa, tarjoa hänelle hakaneula.

Kudonnan parista löytyy vielä lisää hassuja sanoja. Rauman suunnilla templit tai temppelit ovat pingotin. Etelä-Pohjanmaalla pingotin taas on pänni (kun siis pännii, kiristää), asehet kangaspuut ja nukeri sekä okuli matonkuteita. Varsinais-Suomessa kangaspuista käytetään termiä tuolut tai tualut.

Murresanat voivat saada tekemään myös ihan eri asioita. Jos puhutaan viruttamisesta, länsi-suomalainen alkaa huuhdella ja itä-suomalainen venyttää. Venyttämisestä voi kuulla puhuttavan myös singuttamisena ja vönyttämisenä.

Käsityöt sanonnoissa

Jo aiemmin mainitsemani äimän käki on hyvä esimerkki siitä, miten käsityöt näkyvät puhekielessä ilman, että sitä hoksaakaan. Tässä artikkelissa oli mahtava kokoelma käsityö-aiheisista sanonnoista, joista osan esittelen myös tässä. Huoliteltu-sana tulee juurikin siisteistä, huolitelluista saumoista. Olen ajatellut, että tyytyväisenä kehrääminen viittaisi kissaan, vaan sepä tarkoittaakin tyytyväisenä rukin äärellä lankaa kehräävää emäntää. Myös kuontalo viittaa kehräämiseen, nimittäin kuontalo löytyy rukissa olevan kepin päästä, jossa on langaksi kehrättävää villaa tai pellavaa.

Käymme mieheni kanssa leikkimielistä taistelua siitä meneekö pasmat sekaisin vai plasmat. Oikeastihan ne on pasmat. Lankavyyhdeissä on vyyhtiä ojossa pitävät pasmalangat. Jos pasmalangat katkeavat, menevät pasmat eli lankaosiot sekaisin eli ihan koko homma sotkuun. Jos taas asia sopii minun pirtaan, on kudottavan kankaan tiheys sopiva ja siihen valittu pirta oikeankokoinen.

neulottu matto

Ontelolangalla neuloessa ei mene sääpuoleen kovinkaan helposti. Neulotusta matosta voit lukea lisää täältä.

Rakkaalla lapsella on monta nimeä, siksi ei ole ihme, että erilaisia termejä löytyy käsityötarvikkeille ja -tekniikoille. Löytyikö tästä postauksesta tuttuja termejä? Entä millaisiin eriskummallisiin termeihin ja murresanoihin sinä olet törmännyt käsityömaailmassa?

 

Anni

 

Kommentit (10)

Moni on varmaan kuullut sanan häkkyrä, mutta tietääköhän, että se on rukin ”lisävaruste” , omassani kuin piikkireunainen puinen lautanen. Siihen kehrattävät, ja rukki pyörimään!

Toi kuontalo oli mulle ihan uus tossa merkityksessä. Mie oon kuullu puhuttavan kuontalosta ja sillä tarkotetaa hiuksia,

Minutkin se yllätti! Varmaan hiukset muistuttavat tuota rukin päässä olevaa kuitukasaa ja siksi hiuksiakin on alettu kutsua kuontaloksi.

Vinonauhaa tehdessä voi käyttää pallistajaa, kummallinen sana mielestäni myös 😁

😀 no on kerrassaan!

Kaira on resori ja taipperineula on hakaneula. Näin kotona opiin pohjanmaalla.

Ei kyllä minulle olisi avautunut sellaisenaan nuo termit 😀

Itselleni tuli kuraus -sanasta mieleen heti verbi ’kuroa’. Tiedä sitten, miten asia oikeasti on, mutta kyllähän vetoketju juuri kuroo kaksi reunaa yhteen.

Aivan! Siitä se varmaan tuleekin!

Enpä tiennyt tuotakaan 😀

Vastaa käyttäjälle Anni Ignatius Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Anni Ignatius

Anni Ignatius

Käsillä tekemiseen hurahtanut äiti, opettaja, haaveilija ja ideapankki. Jos sen voi tehdä itse, itse sen myös teen.

Arkisto

X